Jos tykkäää hommistaan vaikka saa tehdä vähän alan hommia se ei ole oikein ehdotella perkele
Jos ihmisellä tutkinto pitää auttaa työllistymisessä siihen työhän jossa ammatti perkele meetkö itse muuhun työhön jos esm tv-toimittaja meetkö lakaseen katuja MITÄ HÄH
Jos ihmisellä tutkinto pitää auttaa työllistymisessä siihen työhän jossa ammatti perkele meetkö itse muuhun työhön jos esm tv-toimittaja meetkö lakaseen katuja MITÄ HÄH
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta siis olet duunissa, jossa et saa paljoa työaikaa mutta pidät työstäsi kuitenkin ja olet siihen tyytyväinen?
Mitä sen on väliä mitä joku muu ajattelee ja sanoo, tottakai jos kovasti pienellä liksalla tekee duunia niin on ymmärrettävää ehdottelu paremmasta duunista mutta itsehän sen päättää jokainen. Jos on onnellinen tulotasoonsa ja duuniinsa niin olkoon hommissa vaikka 500 euroa kuussa. Mitä siihen kukaan muu sanomaan.
Sama juttu se on itselläkin, pari tutkintoa olen käynyt ja aina kuitenkin ollut likimain eri alan töissä koska PIDÄN niistä. Aikanaan en oikein tiennyt mitä lukion jälkeen tekisin, niin kävin nykypäivänä aika onnettoman Tradenomilinjan (duuninsaannin kannalta).
Tämän jälkeen menin ihan eri alan hommiin josta pidin aikani ja jopa luin oppisopimuksella tämän alan ammattipätevyyden (meni tosin vain vuosi). Sopimus loppui ja mieli alkoi tehdä kokonaan pois "pöydän takaa". Menin siitä suoraan täysin toisen alan hommiin ja nykyään teen kahta työtä, joissa kyllä saa painaa mutta viimeinkin olen ainakin nyt tyytyväinen ja löytänyt kombinaation josta pidän.
Aina saa silti kuulla, "Olet alle kolmekymppinen, ala nyt ihmeessä luomaan uraa", "Olet noin paljon lukenut ja teet jotain hanttihommia", "Oletko päästäsi sekaisin, tienaat kahdesta hommasta yhteensä varmaan jotain xxxx euroa kuussa ja väität viihtyväsi"...Mitä sen on väliä mitä työtä tekee kunhan löytää sen mistä pitää. Kuinkahan moni amk:n/yliopiston käyneistä nykyään sijoittuu omalle alalleen ja ainakaan loppupeleissä on niissä tyytyväisiä. Mutta ympäristöhän se aina paremmin tietää asiasi.
Mitäs törkeetä siinä on?
Ammatin, ja usein myös paikkakunnan vaihtaminen piristää kummasti.
Aikuisiällä olen vaihtanut ammattia yli 10 kertaa.
Niistä 7 kertaa (laskutavasta riippuen) noin 30:n vuoden aikana toimihenkilötehtävissä.
Kahdesti on vaihtunut valtakuntakin.
Kaikki vapaaehtoisesti. Mielenkiintoisemman työn ja parempien taloudellisten etujen perässä.
Onneksi olemme erilaisia!
Pirteänä on pitänyt ja ilmeisesti vaihdoista johtuen, on ollut helppoa lopettaa koko revohka!
Kuvaannollisesti olen välillä lakaissut katujakin.
Mitäs pahaa siinä on jos senkin pystyy tekemään hyvin ja tehokkaastai?
"Ammatin, ja usein myös paikkakunnan vaihtaminen piristää kummasti."
Kiitos kun kerroit. Minäkin taidan huomenna piristää itseäni ja lähteä CNC-koneistajaksi tai sairaanhoitajaksi, kun heille olisi työtä tarjolla. Koulutusta minulla ei näille aloille ole, vaan eihän se ilmeisesti mitään haittaa, kun sinäkin vallan 10 kertaa olet alaa vaihtanut. Vähän vain harmittaa aikaisemmat turhat opinnot, kun nykyistä, vasta 3:tta ammattiani/työttömyyttäni varten opiskelin 6 vuotta. Aikaisemmista koulutuksistani ja pitkistä työsuhteistani ei ole alaa vaihtaessani mitään hyötyä, vaan minun pitää aloittaa ihan alusta kouluttautumalla taas uudelleen. Mutta hyvinhän sitä vielä ehtii, kun olen vasta 5-kymppinen nuori. Tällä vauhdilla minäkin olen 120-vuotiaana toiminut 10:ssä eri ammatissa. Onneksi ei ole lapsia, jotka joutuisivat kuoltuani maksamaan opintolainani.