Kyllästynyt

Olla se henkilö, joka kertoo asiasta vaimolle? Mielestäni se ei ole minun tehtäväni, vaan tämän miehen. En haluaisi olla liitonrikkoja, mutta mielestäni ei ole minun syytäni, jos mies ei koe elämäänsä onnelliseksi vaimonsa kanssa.

toinen nainen kirjoitti:

Olla se henkilö, joka kertoo asiasta vaimolle? Mielestäni se ei ole minun tehtäväni, vaan tämän miehen. En haluaisi olla liitonrikkoja, mutta mielestäni ei ole minun syytäni, jos mies ei koe elämäänsä onnelliseksi vaimonsa kanssa.

olla kuitenkin tämän vaimon miehen "kakkonen". Pidät oikeutenasi puuttua parisuhteeseen, jossa toinen kertoo olevansa onneton - eli hyväksyt itsellesi roolin "terapeuttina" onnettomalle, et edes vaadi itsellesi roolia kumppanina. Et kyseenalaista omaa tapaasi toimia salassa.

Mutta kenen vastuulla on sitten tehdä valintoja ja ratkaisuja, jotka koskevat sinua itseäsi? Miehenkö? Mies ilmeisesti tietää, että haluat olla hänen kanssaan virallisesti, mutta ei ole asian eteen mitään tehnyt. Etkö todellakaan osaa tai pysty itse tekemään elämällesi mitään? Kuinka kauan suostut siihen, että muut päättävät sen, mitä sinulle annetaan ja mihin sinulla on oikeus?

oikeudeksesi kirjoitti:

olla kuitenkin tämän vaimon miehen "kakkonen". Pidät oikeutenasi puuttua parisuhteeseen, jossa toinen kertoo olevansa onneton - eli hyväksyt itsellesi roolin "terapeuttina" onnettomalle, et edes vaadi itsellesi roolia kumppanina. Et kyseenalaista omaa tapaasi toimia salassa.

Mutta kenen vastuulla on sitten tehdä valintoja ja ratkaisuja, jotka koskevat sinua itseäsi? Miehenkö? Mies ilmeisesti tietää, että haluat olla hänen kanssaan virallisesti, mutta ei ole asian eteen mitään tehnyt. Etkö todellakaan osaa tai pysty itse tekemään elämällesi mitään? Kuinka kauan suostut siihen, että muut päättävät sen, mitä sinulle annetaan ja mihin sinulla on oikeus?

kuinka kauan, kerroinhan jo, että olen kyllästynyt odottamiseen ja siihen, että itse elän yksin ja olen uskollinen tälle miehelle, joka elää vaimonsa kanssa. Mielestäni on tämän miehen asia selvittää avioliittonsa tila vaimonsa kanssa ja olen sitä hänelle ehdottanutkin. Hän on sanonut minulle, ettei tämä tilanne kauaa kestä ja pian on ratkaisujen aika.

toinen nainen kirjoitti:

Olla se henkilö, joka kertoo asiasta vaimolle? Mielestäni se ei ole minun tehtäväni, vaan tämän miehen. En haluaisi olla liitonrikkoja, mutta mielestäni ei ole minun syytäni, jos mies ei koe elämäänsä onnelliseksi vaimonsa kanssa.

Teet vain itestäsi typerän,kävele mieluummin vain pois.
Mielestäni tuollainen "kerron vaimolle"-juttu on kakaroiden touhua...

.... kirjoitti:

Teet vain itestäsi typerän,kävele mieluummin vain pois.
Mielestäni tuollainen "kerron vaimolle"-juttu on kakaroiden touhua...

samaa mieltä siinä, että se ei ole minun asiani kertoa vaimolle tilannetta. Mutta miten voin vain kävellä pois? Minä rakastan tätä miestä ja haluan elää hänen kanssaan.

toinen nainen kirjoitti:

samaa mieltä siinä, että se ei ole minun asiani kertoa vaimolle tilannetta. Mutta miten voin vain kävellä pois? Minä rakastan tätä miestä ja haluan elää hänen kanssaan.

rakastumisen huumassa, joka on aivan eri asia kuin rakkaus. Mies rakastaa kaikesta tyytymättömyydestä huolimatta vaimoaan. Olet vain vaihtelua ja piristys rakkaussuhteen virkistämiseksi.

Miehen omistushalu kertoo vain, että hän pitää itsellään kaikki minkä haluaa ,kuten vaimonsakin.
Hän on varmasti todella mustasukkainen vaimostaan, eikä missään nimessä soisi hänelle samanlaista sivusuhdetta ,kuin itsellään on.

Uskoisin ,että mies raivostuu, jos menet kertomaan vaimolle. Vihjaiseppa tätä ja katso kuinka hän reagoi.

toinen nainen kirjoitti:

kuinka kauan, kerroinhan jo, että olen kyllästynyt odottamiseen ja siihen, että itse elän yksin ja olen uskollinen tälle miehelle, joka elää vaimonsa kanssa. Mielestäni on tämän miehen asia selvittää avioliittonsa tila vaimonsa kanssa ja olen sitä hänelle ehdottanutkin. Hän on sanonut minulle, ettei tämä tilanne kauaa kestä ja pian on ratkaisujen aika.

Kyllä se on niin valitettavasti, että miehelle sopii tuo nykyinen kuvio niin hyvin, ettei itse siihen kaipaa muutosta. Toki varmasti välittää sinustakin, mutta vaimo on tuttu ja turvallinen ja hänen kanssaan on se arki mitä pyörittää, ja eri jutut sitten sinun kanssasi.

Oletko tullut miettineeksi, että siksi mies teitä molempia pitää? Ei hän haluakaan tyytyä vain jompaan kumpaan. Pelkää että sinä lähdet jos hän ei lupaa erota. Ensin kertoi kuinka liitto vaimon kanssa ei tyydytä, ei seksi, ei mikään ja ero tulee... sitä eroa tulee muutama vuosi ja sitten se on ihan kohta tulossa ja aivan käsillä ja sitten seuraavat muutama vuosi...

Totuus on se,e ttä mies ei sitä eroa alulle laita. Yksinkertaisesti koska ei halua, asiat ovat paremmin niin että nykyinen tilanne pysyy (niin ettei vaimo saa tietää). Jos se ero joskus tulee niin se on vaimo joka ei enää jaksa pettävää miestään. Todennäköisesti mies tuolloinkin yrittää kaikkensa, jotta eroa ei tulisi. "Kun silti rakastaa vaimoansa".

Mies on tottunut siihen että elää omien tarpeidensa tyydyttämistä varten vastuuta ottamatta. Ero olisi sen vastuun ottamista mutta ei hän siihen pysty. Hän luulee että voi tehdä mitä vaan ja kiinni jäädessäänkin tekonsa ei nyt niin paha ole, että se niin raskaasti pitäisi ottaa (erota pitäisi).

Jos vaimo saa tietää ja ero tulee, niin mieti oletko pidemmän päälle valmis ottamaan mieheksesi ihmistä, joka näkee avioliitossakin ensisijaisesti vain oman tyydytyksensä, vastuuta ottamatta. Miltä tuntuu, jos mies eron jälkeen sinut ottaa, miltä tuntuu se, että tiedät ettei mies itse eroa laittanut vireille (ollakseen todella kanssasi), vaan että he erosivat koska vaimo jätti.

Miettisin sitäkin mitä muutkin sanoivat, eli jos sinusta tulee hänen seuraava "vaimo/"ykkönen", niin mikä hänen nykyisessä käytöksessään viittaa siihen, ettei hän ota rinnalleen sitten taas kakkosta? Onhan hän vaimoonsakin joskus ollut umpirakastunut kun naimisiinkin on mennyt. Ja silti se hiipui niin että piti kakkonenkin saada. Ehkä se on miehen toimintamalli, eikä hän todistetusti osaa ottaa mistään vastuutakaan.

itse ei sitä tee kirjoitti:

Kyllä se on niin valitettavasti, että miehelle sopii tuo nykyinen kuvio niin hyvin, ettei itse siihen kaipaa muutosta. Toki varmasti välittää sinustakin, mutta vaimo on tuttu ja turvallinen ja hänen kanssaan on se arki mitä pyörittää, ja eri jutut sitten sinun kanssasi.

Oletko tullut miettineeksi, että siksi mies teitä molempia pitää? Ei hän haluakaan tyytyä vain jompaan kumpaan. Pelkää että sinä lähdet jos hän ei lupaa erota. Ensin kertoi kuinka liitto vaimon kanssa ei tyydytä, ei seksi, ei mikään ja ero tulee... sitä eroa tulee muutama vuosi ja sitten se on ihan kohta tulossa ja aivan käsillä ja sitten seuraavat muutama vuosi...

Totuus on se,e ttä mies ei sitä eroa alulle laita. Yksinkertaisesti koska ei halua, asiat ovat paremmin niin että nykyinen tilanne pysyy (niin ettei vaimo saa tietää). Jos se ero joskus tulee niin se on vaimo joka ei enää jaksa pettävää miestään. Todennäköisesti mies tuolloinkin yrittää kaikkensa, jotta eroa ei tulisi. "Kun silti rakastaa vaimoansa".

Mies on tottunut siihen että elää omien tarpeidensa tyydyttämistä varten vastuuta ottamatta. Ero olisi sen vastuun ottamista mutta ei hän siihen pysty. Hän luulee että voi tehdä mitä vaan ja kiinni jäädessäänkin tekonsa ei nyt niin paha ole, että se niin raskaasti pitäisi ottaa (erota pitäisi).

Jos vaimo saa tietää ja ero tulee, niin mieti oletko pidemmän päälle valmis ottamaan mieheksesi ihmistä, joka näkee avioliitossakin ensisijaisesti vain oman tyydytyksensä, vastuuta ottamatta. Miltä tuntuu, jos mies eron jälkeen sinut ottaa, miltä tuntuu se, että tiedät ettei mies itse eroa laittanut vireille (ollakseen todella kanssasi), vaan että he erosivat koska vaimo jätti.

Miettisin sitäkin mitä muutkin sanoivat, eli jos sinusta tulee hänen seuraava "vaimo/"ykkönen", niin mikä hänen nykyisessä käytöksessään viittaa siihen, ettei hän ota rinnalleen sitten taas kakkosta? Onhan hän vaimoonsakin joskus ollut umpirakastunut kun naimisiinkin on mennyt. Ja silti se hiipui niin että piti kakkonenkin saada. Ehkä se on miehen toimintamalli, eikä hän todistetusti osaa ottaa mistään vastuutakaan.

vaikeita kysymyksiä esitit. No, ymmärrän hyvin miestä, että kolmenkymmenen avioliittovuoden jälkeen haluaa tuntevansa elää. Minä en tiedä, mitä tuleman pitää, teenkö abortin ja jätän koko rakkauteni ja miehen. Mies on sanonut minulle, että oikein toivoo, että vaimo löytäisi toisen miehen, mihin rakastuisi, niin hänelle eroaminen olisi silloin "helpompaa". En todellakaan osaa nyt sanoa, mikä olisi helpoin tie, tässä on nyt niin monta mutkaa matkassa.

olet vain kirjoitti:

rakastumisen huumassa, joka on aivan eri asia kuin rakkaus. Mies rakastaa kaikesta tyytymättömyydestä huolimatta vaimoaan. Olet vain vaihtelua ja piristys rakkaussuhteen virkistämiseksi.

Miehen omistushalu kertoo vain, että hän pitää itsellään kaikki minkä haluaa ,kuten vaimonsakin.
Hän on varmasti todella mustasukkainen vaimostaan, eikä missään nimessä soisi hänelle samanlaista sivusuhdetta ,kuin itsellään on.

Uskoisin ,että mies raivostuu, jos menet kertomaan vaimolle. Vihjaiseppa tätä ja katso kuinka hän reagoi.

tänään, kuten neuvoit ja hirveä shokki oli miehelle, heti oli ehdoton EI, miehen suusta. Saatat olla kovinkin oikeassa mielipiteissäsi, oletko kenties selvän-näkijä, vaiko muuten vain hyvä ihmistuntija?

todellakin joka solullani tätä miestä ja hän rakastaa minua, ainakin omien sanojensa mukaan. Mitä jos meidät on sittenkin tarkoitettu yhteen ja meillä on tulevaisuudessa yhteinen elämä? Mitä jos mies tarvitsee vain oman aikansa erotakseen? Entäs jos teen suuren virheen, jos vain kylmästi jätän miehen? Silloinhan teen omia tunteitani vastaan?

toinen nainen kirjoitti:

todellakin joka solullani tätä miestä ja hän rakastaa minua, ainakin omien sanojensa mukaan. Mitä jos meidät on sittenkin tarkoitettu yhteen ja meillä on tulevaisuudessa yhteinen elämä? Mitä jos mies tarvitsee vain oman aikansa erotakseen? Entäs jos teen suuren virheen, jos vain kylmästi jätän miehen? Silloinhan teen omia tunteitani vastaan?

Et vain jättämällä, vaan elämällä kakkosena. Et ilmeisesti sitä halua, mutta jokin pidättelee sinua vaatimasta itsellesi sitä, mitä oikeasti haluat. Olet siis valmiimpi elää kivussa, mutta et valmis kunnioittamaan itseäsi?

Sanotaan, ettei ihmistä, joka ei kunnioita itseään, kunnioita muutkaan. Annat kenties omalla käytökselläsi miehelle kuvan siitä, että olet valmis suostumaan mihin tahansa pitääksesi tämän suhteen, vaikka se sattuisi sinuun kuinka ja veisi sinulta oman tahdon ja itsekunnioituksen.

on jo nyt kirjoitti:

Et vain jättämällä, vaan elämällä kakkosena. Et ilmeisesti sitä halua, mutta jokin pidättelee sinua vaatimasta itsellesi sitä, mitä oikeasti haluat. Olet siis valmiimpi elää kivussa, mutta et valmis kunnioittamaan itseäsi?

Sanotaan, ettei ihmistä, joka ei kunnioita itseään, kunnioita muutkaan. Annat kenties omalla käytökselläsi miehelle kuvan siitä, että olet valmis suostumaan mihin tahansa pitääksesi tämän suhteen, vaikka se sattuisi sinuun kuinka ja veisi sinulta oman tahdon ja itsekunnioituksen.

miehelle aikaa selvittää, mitä hän haluaa ja hän on sanonut, että haluaa elää kanssani. Hän ei halua kuitenkaan satuttaa vaimoaan niin, että vuosikymmenten avioliitto puretaan, kuin veitsellä leikaten. Mies on myös sanonut, että toivoisi jo, että jäisi kiinni vaimolleen, koska tämä aika on ollut meille molemmille raskasta kaiken ihanuuden lisäksi. Mitä tulee itsekunnioitukseeni, minä kunnioitan itseäni ja myöskin tätä miestä, niin, että annan hänen itsensä hoitaa vanhan elämänsä päätökseen.

on jo nyt kirjoitti:

Et vain jättämällä, vaan elämällä kakkosena. Et ilmeisesti sitä halua, mutta jokin pidättelee sinua vaatimasta itsellesi sitä, mitä oikeasti haluat. Olet siis valmiimpi elää kivussa, mutta et valmis kunnioittamaan itseäsi?

Sanotaan, ettei ihmistä, joka ei kunnioita itseään, kunnioita muutkaan. Annat kenties omalla käytökselläsi miehelle kuvan siitä, että olet valmis suostumaan mihin tahansa pitääksesi tämän suhteen, vaikka se sattuisi sinuun kuinka ja veisi sinulta oman tahdon ja itsekunnioituksen.

Minulla oli maailman upein suhde naimisissa olevaan perheen isukkiin. Siis todella upea, se ihminen oli juuri sitä mitä olen odottanut ja toivonut tapahtuvaksi. Paitsi naimisissa. Miehen tunteet oli varmasti aidot, mutta minä en enää kestänyt sitä tuskaa ja piilottelua ja niitä paska fiiliksiä. Pyysin valitsemaan. Ei valinnut, joten sanoin , että kerron vaimolle ja annetaan hänen valita. Näin toimin ja mies meni kiltisti kotiin ja minä itkin ja itkin ja itkin yksin. Mies piti tekstiviestein yhteyttä ja valitti kaipuuta ja ikävää. Joka kerta vastasin, että kaipaan myös, mutta tee valintasi, se on joko tai, muuta vaihtoehtoa ei ole enää. Tätä helvettiä kesti vuoden. Viimein taas sanoin, että jos ei lopu rimputus ja valitus, kerron vaimollesi ja taas tein sen. On ollut kuulemma kamala vuosi ja ikävä hirveä jne. Nyt ei ole kuulunut mitään ja saa olla näin. Selvittäköön asiansa, aikuinen mies, pysyköön kotonaan. Yritän toipua.

toinen nainen kirjoitti:

miehelle aikaa selvittää, mitä hän haluaa ja hän on sanonut, että haluaa elää kanssani. Hän ei halua kuitenkaan satuttaa vaimoaan niin, että vuosikymmenten avioliitto puretaan, kuin veitsellä leikaten. Mies on myös sanonut, että toivoisi jo, että jäisi kiinni vaimolleen, koska tämä aika on ollut meille molemmille raskasta kaiken ihanuuden lisäksi. Mitä tulee itsekunnioitukseeni, minä kunnioitan itseäni ja myöskin tätä miestä, niin, että annan hänen itsensä hoitaa vanhan elämänsä päätökseen.

Muista, että sanat on sanoja ja teot puhuu puolestaan. Mies pelaa aikaa ja tietää miten sinua käsitellään ja miten vaimoa käsitellään. Älä usko sinisilmäisesti kaikkea puheitaan. Jos ei ole lapsia tai lapset aikuisia jo, kyllä mies/nainen vuodessa tietää jatkaako liitossaan vai eroaako. Mutta aikaa voi pelata itselleen mukavia juttelemalla. Naisethan rakastuvat korvillaan, kun taas miehet silmillään.

murtunut kakkonen kirjoitti:

Minulla oli maailman upein suhde naimisissa olevaan perheen isukkiin. Siis todella upea, se ihminen oli juuri sitä mitä olen odottanut ja toivonut tapahtuvaksi. Paitsi naimisissa. Miehen tunteet oli varmasti aidot, mutta minä en enää kestänyt sitä tuskaa ja piilottelua ja niitä paska fiiliksiä. Pyysin valitsemaan. Ei valinnut, joten sanoin , että kerron vaimolle ja annetaan hänen valita. Näin toimin ja mies meni kiltisti kotiin ja minä itkin ja itkin ja itkin yksin. Mies piti tekstiviestein yhteyttä ja valitti kaipuuta ja ikävää. Joka kerta vastasin, että kaipaan myös, mutta tee valintasi, se on joko tai, muuta vaihtoehtoa ei ole enää. Tätä helvettiä kesti vuoden. Viimein taas sanoin, että jos ei lopu rimputus ja valitus, kerron vaimollesi ja taas tein sen. On ollut kuulemma kamala vuosi ja ikävä hirveä jne. Nyt ei ole kuulunut mitään ja saa olla näin. Selvittäköön asiansa, aikuinen mies, pysyköön kotonaan. Yritän toipua.

että menetit suuren rakkautesi, mutta ilmeisesti teitä ei ollut tarkoitettu toisillenne, kun kerran mies valitsi vanhan liittonsa. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja tsemppiä toipumiseesi.

liian luottavainen kirjoitti:

Muista, että sanat on sanoja ja teot puhuu puolestaan. Mies pelaa aikaa ja tietää miten sinua käsitellään ja miten vaimoa käsitellään. Älä usko sinisilmäisesti kaikkea puheitaan. Jos ei ole lapsia tai lapset aikuisia jo, kyllä mies/nainen vuodessa tietää jatkaako liitossaan vai eroaako. Mutta aikaa voi pelata itselleen mukavia juttelemalla. Naisethan rakastuvat korvillaan, kun taas miehet silmillään.

näkökannastasi. Olen kyllä aika sinisilmäinen. Eli pitääkö minun odottaa vielä puoli vuotta, ennenkuin mies tekee ratkaisunsa?

toinen nainen kirjoitti:

näkökannastasi. Olen kyllä aika sinisilmäinen. Eli pitääkö minun odottaa vielä puoli vuotta, ennenkuin mies tekee ratkaisunsa?

Tee niin kuin sydän sanoo. Eli nyt me molemmat jo tiedetään, että totta kai sinä odotat... Onko miehellä ollut aikaisemmin liiton ulkopuolisia suhteita? Jos on, ole varovainen. Tulee nyt mieleen, että keskity enemmän omaan elämääsi. Ajattele toisin päin, jos sinä olisit naimisissa ja mies sinkku: ette olisi enää yhdessä, yksikään mies ei siihen suostuisi. Ole varovainen!!!

on jo nyt kirjoitti:

Et vain jättämällä, vaan elämällä kakkosena. Et ilmeisesti sitä halua, mutta jokin pidättelee sinua vaatimasta itsellesi sitä, mitä oikeasti haluat. Olet siis valmiimpi elää kivussa, mutta et valmis kunnioittamaan itseäsi?

Sanotaan, ettei ihmistä, joka ei kunnioita itseään, kunnioita muutkaan. Annat kenties omalla käytökselläsi miehelle kuvan siitä, että olet valmis suostumaan mihin tahansa pitääksesi tämän suhteen, vaikka se sattuisi sinuun kuinka ja veisi sinulta oman tahdon ja itsekunnioituksen.

mies muka sinua rakastaa???Jos on naimisissa ja varmasti sanoo vaimolleen samoin, ei halua vaimon tietävän sinusta, on salamyhkänen, epärehellinen. Miten voit olettaa , että mies rakastaa? Jos mies rakastaa niin hän jättää vaimonsa jos tätä ei rakasta ja haluaa olla kanssasi yleisesti ja hehkuttaaa onneaan. Jos näin ei ole niin olet pelkkä pano, surullista , mutta totta.Ne miehet jotka on tosissaan , jättävät vaimonsa ja haluavat yhteiselämän uuden kanssa. Ne jotka etsivät jännitystä pitää salasuhdetta ja sanoo, että sitten kun aika on sopiva.........sitä vaan ei koskaan tule .ja joudut oleen piilossa niinkun sussa olis jotain häpeemistä ja mihenmielestä varmaan onkin.

&&&& kirjoitti:

mies muka sinua rakastaa???Jos on naimisissa ja varmasti sanoo vaimolleen samoin, ei halua vaimon tietävän sinusta, on salamyhkänen, epärehellinen. Miten voit olettaa , että mies rakastaa? Jos mies rakastaa niin hän jättää vaimonsa jos tätä ei rakasta ja haluaa olla kanssasi yleisesti ja hehkuttaaa onneaan. Jos näin ei ole niin olet pelkkä pano, surullista , mutta totta.Ne miehet jotka on tosissaan , jättävät vaimonsa ja haluavat yhteiselämän uuden kanssa. Ne jotka etsivät jännitystä pitää salasuhdetta ja sanoo, että sitten kun aika on sopiva.........sitä vaan ei koskaan tule .ja joudut oleen piilossa niinkun sussa olis jotain häpeemistä ja mihenmielestä varmaan onkin.

minulle, että rakastaa ja hänen teotkin ovat puhuneet sen puolesta. Hän on todellakin auttanut minua erinäisissä asioissa. Miehen lähipiiri ja sukulaiset ovat tietoisia minusta ja olen heitä tavannutkin. Mies ei todellakaan häpeä minua, koska minussa ei ole häpeämistä, päinvastoin.

Liian kirjoitti:

Tee niin kuin sydän sanoo. Eli nyt me molemmat jo tiedetään, että totta kai sinä odotat... Onko miehellä ollut aikaisemmin liiton ulkopuolisia suhteita? Jos on, ole varovainen. Tulee nyt mieleen, että keskity enemmän omaan elämääsi. Ajattele toisin päin, jos sinä olisit naimisissa ja mies sinkku: ette olisi enää yhdessä, yksikään mies ei siihen suostuisi. Ole varovainen!!!

aikaisemminkin syrjähyppyjä vuosien varrella, joista on myös jäänyt kiinni vaimolleen. Hän on kuitenkin sanonut minulle, että ne ovat olleet vain seksisuhteita ja että hän ei ole ikinä kokenut niin suurta rakkautta, kuin mitä minua kohtaan tuntee.

toinen nainen kirjoitti:

aikaisemminkin syrjähyppyjä vuosien varrella, joista on myös jäänyt kiinni vaimolleen. Hän on kuitenkin sanonut minulle, että ne ovat olleet vain seksisuhteita ja että hän ei ole ikinä kokenut niin suurta rakkautta, kuin mitä minua kohtaan tuntee.

juuri saman stoorin sain minä kuulla aikoinani eräältä mieheltä...
jätin hänet ja kuulin sit jälkeen päin että kaikenlaista oli sattunut... ja sattuu edelleen. jos hällä on ollut seksisuhteita, niin aivan varmasti niitä tulee olemaan jatkossakin. mitä jos hän tapaa naisen jota ei voi vastustaa, maailma on täynnä naisia... se arki tulee kyllä vastaan sinulla ja hänelläkin miten käy miehen mielen silloin!!??!?!?

nimim kokemusta on kirjoitti:

juuri saman stoorin sain minä kuulla aikoinani eräältä mieheltä...
jätin hänet ja kuulin sit jälkeen päin että kaikenlaista oli sattunut... ja sattuu edelleen. jos hällä on ollut seksisuhteita, niin aivan varmasti niitä tulee olemaan jatkossakin. mitä jos hän tapaa naisen jota ei voi vastustaa, maailma on täynnä naisia... se arki tulee kyllä vastaan sinulla ja hänelläkin miten käy miehen mielen silloin!!??!?!?

Että valehtelee? Ei kaikki asiat ole niin mustavalkoisia. Ymmärrän häntä, ettei koe nykyistä vaimoaan kovinkaan seksuaalisesti haluttavaksi. En kuitenkaan usko siihen, että hän haluaisi muita naisia edes seksisuhteeseen, koska annan hänelle kaiken. Hän rakastaa minua ja minä häntä. Mikäli alamme elämään tulevaisuudessa yhdessä, tiedän varmasti, että hän ei minua petä.

toinen nainen kirjoitti:

Että valehtelee? Ei kaikki asiat ole niin mustavalkoisia. Ymmärrän häntä, ettei koe nykyistä vaimoaan kovinkaan seksuaalisesti haluttavaksi. En kuitenkaan usko siihen, että hän haluaisi muita naisia edes seksisuhteeseen, koska annan hänelle kaiken. Hän rakastaa minua ja minä häntä. Mikäli alamme elämään tulevaisuudessa yhdessä, tiedän varmasti, että hän ei minua petä.

Tuollainen selkärangattomuus on kyllä valitettavasti ihan luonteessa. Kuinka voit oikeasti kuvitella että tuo mies koskaan tulisi Sinulle olemaan uskollinen? Jatkuvasti saisit olla varpaillasi ja lopulta hän löytäisi taas jonkun uuden ihastuksen... Sinulla on nyt näyttöä hänen moraalistaan ja uskollisuudestaan - sinuna juoksisin kauas ja ottaisin opikseni. Itse tein niin ja löysin aikani itkettyäni ihanan vapaan miehen! Häät kuukauden kuluttua :). Jälkeenpäin totesin olleeni todella naivi ja tyhmä tuolloin.

saman kokenut kirjoitti:

Tuollainen selkärangattomuus on kyllä valitettavasti ihan luonteessa. Kuinka voit oikeasti kuvitella että tuo mies koskaan tulisi Sinulle olemaan uskollinen? Jatkuvasti saisit olla varpaillasi ja lopulta hän löytäisi taas jonkun uuden ihastuksen... Sinulla on nyt näyttöä hänen moraalistaan ja uskollisuudestaan - sinuna juoksisin kauas ja ottaisin opikseni. Itse tein niin ja löysin aikani itkettyäni ihanan vapaan miehen! Häät kuukauden kuluttua :). Jälkeenpäin totesin olleeni todella naivi ja tyhmä tuolloin.

ei ole Etolasta. Tiedän vain. Olen sellainen nainen, ettei minun tarvitse olla varpaisillani, tai edes kuvitella kuvaamaasi tilannetta. Mies ei minua pettäisi. Voisin esittää sinulle saman kysymyksen. Mistä sinä tiedät, ettei tuleva miehesi sinua petä? Koska hän ei ollut varattu silloin kun tapasitte vai? Onnea sinulle kuitenkin tulevaan avioliittoosi ja kaikkea hyvää.

toinen nainen kirjoitti:

ei ole Etolasta. Tiedän vain. Olen sellainen nainen, ettei minun tarvitse olla varpaisillani, tai edes kuvitella kuvaamaasi tilannetta. Mies ei minua pettäisi. Voisin esittää sinulle saman kysymyksen. Mistä sinä tiedät, ettei tuleva miehesi sinua petä? Koska hän ei ollut varattu silloin kun tapasitte vai? Onnea sinulle kuitenkin tulevaan avioliittoosi ja kaikkea hyvää.

pettäisi minua, vaikka pettääkin muita ;-) Ja maa pannukakku, jota aurinko kiertää.

mieheni kirjoitti:

pettäisi minua, vaikka pettääkin muita ;-) Ja maa pannukakku, jota aurinko kiertää.

asiat selittää kuvaamallasi tavalla. Minä en kuitenkaan ajattele noin. Tiedän, mitä tunnen ja tiedän mitä mies tuntee. Olen yli kaksikymmentä vuotta nuorempi, kuin miehen nykyinen vaimo.

toinen nainen kirjoitti:

ei ole Etolasta. Tiedän vain. Olen sellainen nainen, ettei minun tarvitse olla varpaisillani, tai edes kuvitella kuvaamaasi tilannetta. Mies ei minua pettäisi. Voisin esittää sinulle saman kysymyksen. Mistä sinä tiedät, ettei tuleva miehesi sinua petä? Koska hän ei ollut varattu silloin kun tapasitte vai? Onnea sinulle kuitenkin tulevaan avioliittoosi ja kaikkea hyvää.

Tuon salarakkaasi selkäranka sitävastoin näyttää olevan sieltä Etolasta... Muistan kyllä nuo ajatukset kuinka "mies ei minua pettäisi". Oi voi... Kehoitan silti harkitsemaan kyseistä tapausta edelleen. Jos hän pystyy vaimolleen, jota ainakin joskus on rakastanut todella palavasti olemaan noin julma - hän pystyisi tismalleen samaan sinunkin kohdallasi kunhan alkuhuuma laantuu. Valitan. Sitä joko on uskollinen tai ei. Rehellinen ja suoraselkäinen ihminen yrittää ensin kaikkensa saadakseen liittonsa toimimaan. Jos mikään ei auta ja edelleen on paha olla, sitten erotaan. Toisen syliin ei kukaan rehellinen ihminen ongelmiaan pakene. Mutta jos haluat ristiksesi tuollaisen surkimuksen - se on sinun valintasi.

Kysyit mistä tiedän ettei tuleva mieheni minua petä? Ainakin tiedän ottavani ns. pienemmän riskin kuin sinä. Puhtaalta pöydältä on paljon helpompi aloittaa. Tilastot puhuvat puolestaan, ystävä hyvä. Pettämisestä liikkeelle lähteneellä suhteella on 5% mahdollisuus onnistua. Mutta tietenkin sinä tämän ukkomiehen kanssa kuulutte juuri tuohon poikkeukseen joka tekee sen kuuluisan säännön? Ero on aina rankka prosessi - vaikka suhde olisi ollut epätyydyttäväkin. Ukkomiehesi tuo melkoisen kuorman mukanaan suhteeseenne kun käry käy ja yritätte alkaa elämäänne yhdessä. Siinähän sitten kipuilette... En suosittelisi kokeilemaan. Ihan oikeasti...

Kiitos onnen toivotuksistasi ja kaikkea hyvää sinullekin.

edellinen kirjoitti:

Tuon salarakkaasi selkäranka sitävastoin näyttää olevan sieltä Etolasta... Muistan kyllä nuo ajatukset kuinka "mies ei minua pettäisi". Oi voi... Kehoitan silti harkitsemaan kyseistä tapausta edelleen. Jos hän pystyy vaimolleen, jota ainakin joskus on rakastanut todella palavasti olemaan noin julma - hän pystyisi tismalleen samaan sinunkin kohdallasi kunhan alkuhuuma laantuu. Valitan. Sitä joko on uskollinen tai ei. Rehellinen ja suoraselkäinen ihminen yrittää ensin kaikkensa saadakseen liittonsa toimimaan. Jos mikään ei auta ja edelleen on paha olla, sitten erotaan. Toisen syliin ei kukaan rehellinen ihminen ongelmiaan pakene. Mutta jos haluat ristiksesi tuollaisen surkimuksen - se on sinun valintasi.

Kysyit mistä tiedän ettei tuleva mieheni minua petä? Ainakin tiedän ottavani ns. pienemmän riskin kuin sinä. Puhtaalta pöydältä on paljon helpompi aloittaa. Tilastot puhuvat puolestaan, ystävä hyvä. Pettämisestä liikkeelle lähteneellä suhteella on 5% mahdollisuus onnistua. Mutta tietenkin sinä tämän ukkomiehen kanssa kuulutte juuri tuohon poikkeukseen joka tekee sen kuuluisan säännön? Ero on aina rankka prosessi - vaikka suhde olisi ollut epätyydyttäväkin. Ukkomiehesi tuo melkoisen kuorman mukanaan suhteeseenne kun käry käy ja yritätte alkaa elämäänne yhdessä. Siinähän sitten kipuilette... En suosittelisi kokeilemaan. Ihan oikeasti...

Kiitos onnen toivotuksistasi ja kaikkea hyvää sinullekin.

miksi ei voisi olla sun sanojesi mukaan "julma"?
jos hänellä ei todellakaan oo niitä tunteita vaimoaan kohtaan?silloin ei ole mitään hävittävää=/
no,ja vaikka oma suhteeni on lähtenyt "pettämisestä",en silti oo kokoajan varpaillani,ja varovainen,et jos muakin pettää..
itse tunnen todellakin että kuulumme yhteen.oon siitä varma.
ja kyllä sen tuntee,jossain.ei elämästä tuu mitään,jos kokoajan epäilisi jotain kaksoiselämää.
eikä kannata yleistää,ei kaikki petä enää, vaikka olisi sitä exää pettänytkin.

toinen nainen kirjoitti:

aikaisemminkin syrjähyppyjä vuosien varrella, joista on myös jäänyt kiinni vaimolleen. Hän on kuitenkin sanonut minulle, että ne ovat olleet vain seksisuhteita ja että hän ei ole ikinä kokenut niin suurta rakkautta, kuin mitä minua kohtaan tuntee.

Kuulostaa tutulta, ei kai vaan sama mies meillä. Minä kuulin ja uskoin nuo kaikki samat sepustukset kuin sinä, silti mies valitsi yli 20v. kestäneen liittonsa. Oli ollut uskoton läpi avioliiton, eli sama kuvio jatkui. Ei kuulemma ikinä ennen ollut tuntenut niin kuin minun kanssani, olo kuin teinipojalla ja meidän rakastuminen niiiiin raju juttu, ei ikinä tällaista ennen, on tosissaan minun kanssani jne. jne. jne. Valitsi kuitenkin vaimon ja vaimo tietää kaiken, on aina ennenkin antanut anteeksi. Elä tyttö hyvä usko kaikkea mitä sinulle kerrotaan!!! Tunteet tekevät sokeaksi. Samat stoorit varmasti kertonut niille muillekin, sinä vaan et halua uskoa, koska haluat niin kovasti tätä iestä ja haluat kovasti, että hän myös haluaisi sinua.

edellinen kirjoitti:

Tuon salarakkaasi selkäranka sitävastoin näyttää olevan sieltä Etolasta... Muistan kyllä nuo ajatukset kuinka "mies ei minua pettäisi". Oi voi... Kehoitan silti harkitsemaan kyseistä tapausta edelleen. Jos hän pystyy vaimolleen, jota ainakin joskus on rakastanut todella palavasti olemaan noin julma - hän pystyisi tismalleen samaan sinunkin kohdallasi kunhan alkuhuuma laantuu. Valitan. Sitä joko on uskollinen tai ei. Rehellinen ja suoraselkäinen ihminen yrittää ensin kaikkensa saadakseen liittonsa toimimaan. Jos mikään ei auta ja edelleen on paha olla, sitten erotaan. Toisen syliin ei kukaan rehellinen ihminen ongelmiaan pakene. Mutta jos haluat ristiksesi tuollaisen surkimuksen - se on sinun valintasi.

Kysyit mistä tiedän ettei tuleva mieheni minua petä? Ainakin tiedän ottavani ns. pienemmän riskin kuin sinä. Puhtaalta pöydältä on paljon helpompi aloittaa. Tilastot puhuvat puolestaan, ystävä hyvä. Pettämisestä liikkeelle lähteneellä suhteella on 5% mahdollisuus onnistua. Mutta tietenkin sinä tämän ukkomiehen kanssa kuulutte juuri tuohon poikkeukseen joka tekee sen kuuluisan säännön? Ero on aina rankka prosessi - vaikka suhde olisi ollut epätyydyttäväkin. Ukkomiehesi tuo melkoisen kuorman mukanaan suhteeseenne kun käry käy ja yritätte alkaa elämäänne yhdessä. Siinähän sitten kipuilette... En suosittelisi kokeilemaan. Ihan oikeasti...

Kiitos onnen toivotuksistasi ja kaikkea hyvää sinullekin.

vastauksestasi. Olet oikeassa, mies on jo nyt tuonut aikamoisen taakan suhteeseemme, koska on vielä naimisissa. Vaikka alkuhuuma laantuu joskus, en usko, että hän minua pettää, koska annan hänelle kaiken, mitä mies voi vain parhaimmissa unelmissaankaan haluta. Minä en usko tilastoihin. Uskon kokemuksieni perusteella elämään. Tilanteeni ei ole helppo. Emme voi ajatella niin mustavalkoisesti, että sitä on vain uskollinen tai ei. Elämä ei mene niin. Tiedän moniakin miehiä, jotka ovat ennen avioon menoa, pettäneet tietoisesti jo polttareissa tulevaa elämänkumppaniaan ja jatkaneet rakastajattaren pitämistä senkin jälkeen. Ja tuore vaimo, on ollut autuaan tietämätön asioista. En tiedä, mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa elämäni suhteen, mikä on kiinni vain valinnoista. Ikävä kyllä, valintani ovat tällähetkellä tunteitteni vietävissä. Mikä on oikein, ja mikä väärin? En osaa sanoa siihen vastausta nyt, mutta luultavimmin katson, mitä tuleman pitää. Tehdään niin, että ilmoittelen tälle palstalle tapahtumista ja voimme vaihtaa kuulumisia. Joko opimme niistä, tai sitten emme. Aika näyttää. Enivei, kiitos mielipiteistäsi ja hyvää kesää.

toinen nainen kirjoitti:

minulle, että rakastaa ja hänen teotkin ovat puhuneet sen puolesta. Hän on todellakin auttanut minua erinäisissä asioissa. Miehen lähipiiri ja sukulaiset ovat tietoisia minusta ja olen heitä tavannutkin. Mies ei todellakaan häpeä minua, koska minussa ei ole häpeämistä, päinvastoin.

Jos kerran mies juuri sinua todella rakastaa, juuri sinä olet hänen elämänsä nainen, ja miehen läheiset ja sukukin jo tietää sinusta, niin mikä enää estää häntä eroamasta vaimostaan? Siis oikeesti, mikä logiikka on tällaisessa asetelmassa?

Ei voi kirjoitti:

Kuulostaa tutulta, ei kai vaan sama mies meillä. Minä kuulin ja uskoin nuo kaikki samat sepustukset kuin sinä, silti mies valitsi yli 20v. kestäneen liittonsa. Oli ollut uskoton läpi avioliiton, eli sama kuvio jatkui. Ei kuulemma ikinä ennen ollut tuntenut niin kuin minun kanssani, olo kuin teinipojalla ja meidän rakastuminen niiiiin raju juttu, ei ikinä tällaista ennen, on tosissaan minun kanssani jne. jne. jne. Valitsi kuitenkin vaimon ja vaimo tietää kaiken, on aina ennenkin antanut anteeksi. Elä tyttö hyvä usko kaikkea mitä sinulle kerrotaan!!! Tunteet tekevät sokeaksi. Samat stoorit varmasti kertonut niille muillekin, sinä vaan et halua uskoa, koska haluat niin kovasti tätä iestä ja haluat kovasti, että hän myös haluaisi sinua.

että meillä olisi sama mies kuvioissa. Hänen aikaisemmat seksiseikkailunsa eivät ole olleet suomalaisen naisen kanssa. Ja sen lisäksi, hänen avioliittonsa on kestänyt jo 30v. Tunteet tekevät sokeaksi, totta. Tämä mies on kuitenkin osoittanut rakkautensa minua kohtaan muutenkin, kuin seksuaalisesti ja sanoin. Hän on auttanut minua konkreettisesti ja huomattavasti suhteemme aikana. Lisäksi olen tällähetkellä raskaana ja odotan hänen lastaan.

toinen nainen kirjoitti:

vastauksestasi. Olet oikeassa, mies on jo nyt tuonut aikamoisen taakan suhteeseemme, koska on vielä naimisissa. Vaikka alkuhuuma laantuu joskus, en usko, että hän minua pettää, koska annan hänelle kaiken, mitä mies voi vain parhaimmissa unelmissaankaan haluta. Minä en usko tilastoihin. Uskon kokemuksieni perusteella elämään. Tilanteeni ei ole helppo. Emme voi ajatella niin mustavalkoisesti, että sitä on vain uskollinen tai ei. Elämä ei mene niin. Tiedän moniakin miehiä, jotka ovat ennen avioon menoa, pettäneet tietoisesti jo polttareissa tulevaa elämänkumppaniaan ja jatkaneet rakastajattaren pitämistä senkin jälkeen. Ja tuore vaimo, on ollut autuaan tietämätön asioista. En tiedä, mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa elämäni suhteen, mikä on kiinni vain valinnoista. Ikävä kyllä, valintani ovat tällähetkellä tunteitteni vietävissä. Mikä on oikein, ja mikä väärin? En osaa sanoa siihen vastausta nyt, mutta luultavimmin katson, mitä tuleman pitää. Tehdään niin, että ilmoittelen tälle palstalle tapahtumista ja voimme vaihtaa kuulumisia. Joko opimme niistä, tai sitten emme. Aika näyttää. Enivei, kiitos mielipiteistäsi ja hyvää kesää.

kuka tulevaisuudesta tietää,ei kukaan.pitää koittaa nauttia pienistä iloista..pienistä hetkistä.tunteet kertovat mitä sun pitää tehdä.meillä onnellinen elämä,eikä kumpikaan kuunneltu järkeä-vain tunteita,sydäntä.siitä mieheni kalliin hinnan joutui maksamaan,mutta SE päivä koitta vielä,että velat tulevat takaisin, ja korkojen kera;)

mietipäs nyt kirjoitti:

Jos kerran mies juuri sinua todella rakastaa, juuri sinä olet hänen elämänsä nainen, ja miehen läheiset ja sukukin jo tietää sinusta, niin mikä enää estää häntä eroamasta vaimostaan? Siis oikeesti, mikä logiikka on tällaisessa asetelmassa?

mutta loogisestikaan ajateltuna, minulla ei ole oikeutta hätistellä hänen eroprosessiaan. Olen nyt raskaana tälle miehelle, tosin vasta raskauden alkuvaiheessa. Mies ei halua, että tekisin abortin, vaikka sitä ehdotin, koska ajattelin, etten halua tehdä aviotonta lasta ja että se olisi paras ratkaisu kaikkien kannalta. Rakastan miestä ja tulevaa lapseamme. En kuitenkaan enää tiedä, mitä nyt tekisin. Mikä on oikein ja mikä väärin?

toinen nainen kirjoitti:

että meillä olisi sama mies kuvioissa. Hänen aikaisemmat seksiseikkailunsa eivät ole olleet suomalaisen naisen kanssa. Ja sen lisäksi, hänen avioliittonsa on kestänyt jo 30v. Tunteet tekevät sokeaksi, totta. Tämä mies on kuitenkin osoittanut rakkautensa minua kohtaan muutenkin, kuin seksuaalisesti ja sanoin. Hän on auttanut minua konkreettisesti ja huomattavasti suhteemme aikana. Lisäksi olen tällähetkellä raskaana ja odotan hänen lastaan.

SIIS OLET RASKAANA.TODELLA HIRVEE TILANNE.NYTHÄN TÄMÄ VASTA ALKAA OIKEEN PALJASTUMAAN.TÖRKEÄ TEMPPU JA SALAILET VAIMOLTA.KUULE TYTTÖ RAASU,ON SULLA SELLASET TSEMBALOT VIELÄ EDESSÄ, ETTÄ ET EDES YMMÄRRÄ.SÄÄLITTÄÄ JA SURETTAA LAPSEN PUOLESTA.TULITKO TAHALLASI RASKAAKSI?SILLÄ KEINOLLA ET NIMITTÄIN MIESTÄ SAA PIDETTYÄ, ET SITTEN MILLÄÄN.HUHHUHHHHH.

toinen nainen kirjoitti:

että meillä olisi sama mies kuvioissa. Hänen aikaisemmat seksiseikkailunsa eivät ole olleet suomalaisen naisen kanssa. Ja sen lisäksi, hänen avioliittonsa on kestänyt jo 30v. Tunteet tekevät sokeaksi, totta. Tämä mies on kuitenkin osoittanut rakkautensa minua kohtaan muutenkin, kuin seksuaalisesti ja sanoin. Hän on auttanut minua konkreettisesti ja huomattavasti suhteemme aikana. Lisäksi olen tällähetkellä raskaana ja odotan hänen lastaan.

JOS TÄMÄ SINUN TARINASI ON TODELLA TOTTA?? Vähän epäilyttää.... Ettet vain yrittäisi nyt provosoida ihmisiä kirjoituksillasi. Jos kirjoittamasi on totta, niin itsellesi ja tulevalle lapsellesi teet eniten kiusaa, jos jatkat tässä "suhteessa". Luulenpa kirjoittamasi perusteella ettei mies ole valmis ottamaan vastuuta teoistaan. Vai oletteko yhdessä tuumin päättäneet hankkia yhteisen lapsen? Jos ette, niin mitä mieltä mies on sinun raskaudestasi?

HIRVEETÄ kirjoitti:

SIIS OLET RASKAANA.TODELLA HIRVEE TILANNE.NYTHÄN TÄMÄ VASTA ALKAA OIKEEN PALJASTUMAAN.TÖRKEÄ TEMPPU JA SALAILET VAIMOLTA.KUULE TYTTÖ RAASU,ON SULLA SELLASET TSEMBALOT VIELÄ EDESSÄ, ETTÄ ET EDES YMMÄRRÄ.SÄÄLITTÄÄ JA SURETTAA LAPSEN PUOLESTA.TULITKO TAHALLASI RASKAAKSI?SILLÄ KEINOLLA ET NIMITTÄIN MIESTÄ SAA PIDETTYÄ, ET SITTEN MILLÄÄN.HUHHUHHHHH.

mies tiesi jo etukäteen, ettei minulla ole mitään ehkäisyä, hän kuitenkin halusi, että olemme yhdynnässä ilman kondomia ja siihen minä myönnyin. Minulla ei ole lapsia. Nyt, tilanne on kuitenkin se, että mies sanoi, etten missään nimessä saa tehdä abortia, enkä minä tiedä, uskaltaisinko sellaiseen edes ryhtyä- En tiedä mitä teen, siinä totuus. Rakastan tätä miestä, mutta tunteeni menevät nyt laidasta laitaan ja välillä toivoisin, että kuolen. Tämä on kaameata kaikin tavoin.

toinen nainen kirjoitti:

asiat selittää kuvaamallasi tavalla. Minä en kuitenkaan ajattele noin. Tiedän, mitä tunnen ja tiedän mitä mies tuntee. Olen yli kaksikymmentä vuotta nuorempi, kuin miehen nykyinen vaimo.

sen rakkauden säilyttää? Katsos, aina on myös vielä nuorempia olemassa.
No, naljailu sikseen. Et todellakaan voi tietää, että mies ei petä sinua koskaan. Aivan yhtä vähän sitä on voinut tietää hänen nykyinen vaimonsa. Elämä vie ja aika monet ovat vietävissä. Kuten sinä olet ollut ja tämä kumppanisi. Se voi iskeä teillekin uudelleen.

sääliksi käy kirjoitti:

JOS TÄMÄ SINUN TARINASI ON TODELLA TOTTA?? Vähän epäilyttää.... Ettet vain yrittäisi nyt provosoida ihmisiä kirjoituksillasi. Jos kirjoittamasi on totta, niin itsellesi ja tulevalle lapsellesi teet eniten kiusaa, jos jatkat tässä "suhteessa". Luulenpa kirjoittamasi perusteella ettei mies ole valmis ottamaan vastuuta teoistaan. Vai oletteko yhdessä tuumin päättäneet hankkia yhteisen lapsen? Jos ette, niin mitä mieltä mies on sinun raskaudestasi?

kirjoitin, mies ei halua aborttia. En minä tiedä mitä tekisin. elämäntilanteeni ei muutenkaan ole lapselle nk. "valmis". Onkohan se koskaan? Ei ainakaan varatun miehen kanssa, mikäli hän ei jätä vaimoaan. Minä pidän lapsista, mutta en vain tiedä, mitä nyt tuleman pitää. Välillä ajattelen, että kaikki kääntyy hyväksi, kuten mies minulle sanoo, mutta sitten tulee taas kaaoottinen mielentila.

toinen nainen kirjoitti:

kirjoitin, mies ei halua aborttia. En minä tiedä mitä tekisin. elämäntilanteeni ei muutenkaan ole lapselle nk. "valmis". Onkohan se koskaan? Ei ainakaan varatun miehen kanssa, mikäli hän ei jätä vaimoaan. Minä pidän lapsista, mutta en vain tiedä, mitä nyt tuleman pitää. Välillä ajattelen, että kaikki kääntyy hyväksi, kuten mies minulle sanoo, mutta sitten tulee taas kaaoottinen mielentila.

sujaamattomaan seksiin hänen kanssaan, jos et ole valmis sen seurauksiin eli lapseen? Sitä en ymmärrä. Vastuu teosta pitäisi osata ottaa. Nyt sekä sinä että lapsi joudutte kärsimään. Oliko se sen arvoista?

nuori ikäkö kirjoitti:

sen rakkauden säilyttää? Katsos, aina on myös vielä nuorempia olemassa.
No, naljailu sikseen. Et todellakaan voi tietää, että mies ei petä sinua koskaan. Aivan yhtä vähän sitä on voinut tietää hänen nykyinen vaimonsa. Elämä vie ja aika monet ovat vietävissä. Kuten sinä olet ollut ja tämä kumppanisi. Se voi iskeä teillekin uudelleen.

mutta mikäpä ei voisi jokaisen meidän elämässä yht`äkkiä iskeä? Sinä tai minä, me voimme saada vaikka syövän, tai joutua kolariin tahtomattamme vaikkapa huomenna tai tänään, voimme vammautua tai sairastua vakavasti tai kuolla???? Ei mikään ole varmaa tässä elämässä.

toinen nainen kirjoitti:

mutta mikäpä ei voisi jokaisen meidän elämässä yht`äkkiä iskeä? Sinä tai minä, me voimme saada vaikka syövän, tai joutua kolariin tahtomattamme vaikkapa huomenna tai tänään, voimme vammautua tai sairastua vakavasti tai kuolla???? Ei mikään ole varmaa tässä elämässä.

ei petä sinua ;-) Onneksi olkoon! Ryhdytäänkö yhdessä lottomaan?

että miehesi kirjoitti:

ei petä sinua ;-) Onneksi olkoon! Ryhdytäänkö yhdessä lottomaan?

tahtoo kimppaloton teittin kanssa ;)

toinen nainen kirjoitti:

mutta loogisestikaan ajateltuna, minulla ei ole oikeutta hätistellä hänen eroprosessiaan. Olen nyt raskaana tälle miehelle, tosin vasta raskauden alkuvaiheessa. Mies ei halua, että tekisin abortin, vaikka sitä ehdotin, koska ajattelin, etten halua tehdä aviotonta lasta ja että se olisi paras ratkaisu kaikkien kannalta. Rakastan miestä ja tulevaa lapseamme. En kuitenkaan enää tiedä, mitä nyt tekisin. Mikä on oikein ja mikä väärin?

Vaille yhdeksältä tänä aamuna mies oli vasta lupaillut jo pitkään erota ja sinä epäilit hänen sanaansa ja kyselit kauanko odottelet. Nyt hän on sitten jo eroamassa vaikka 3,5 tuntia sitten ei vielä ollut??

No hyvä, sittenhän sinun ei tarvitse muuta tehdä kuin odotella pikaista eroa, kun mies nyt tänään on ilmeisesti sen vireille laittanut. Vai onko vieläkin kyse vain niistä "eroan ihan pian"-lupauksista, joita hän ei vielä tähän päivään mennessä ole ollut halukas toteuttamaan???

toinen nainen kirjoitti:

kirjoitin, mies ei halua aborttia. En minä tiedä mitä tekisin. elämäntilanteeni ei muutenkaan ole lapselle nk. "valmis". Onkohan se koskaan? Ei ainakaan varatun miehen kanssa, mikäli hän ei jätä vaimoaan. Minä pidän lapsista, mutta en vain tiedä, mitä nyt tuleman pitää. Välillä ajattelen, että kaikki kääntyy hyväksi, kuten mies minulle sanoo, mutta sitten tulee taas kaaoottinen mielentila.

pysähtynyt miettimään miltä miehen vaimosta tuntuu kun hän saa kuulla, että hänen miehellään on rakastajatar ja tuo rakastajatar odottaa vielä lasta hänen miehelleen? Olen vaimo ja äiti. Mikäli minä joutuisin vastaavaan tilanteeseen elämäni romahtaisi, pohja kaikelta putoaisi pois. Masentuisin, kokisin raivoa ja tulisin kyyniseksi. En varmasti enää koskaan voisi ajatella elämästä kuten olen tähän asti ajatellut. Sellainen tieto rikkoisi minut ja varmasti koko perheen. Elämä tuntuisi pelkältä helvetiltä pitkän aikaa. Miettisin: tätäkö se toinen nainen halusi, tätäkö mieheni todella halusi? En osaa neuvoa sinua miten sinun tulisi menetellä, mutta vastuu teositasi on sinulla. Sinä olet hyväksnyt suojaamattoman seksin ja varmasti tiennyt, nuoresta iästäsi huolimatta, että voit tulla raskaaksi. Nyt on aika pysähtyä ja miettiä tarkkaan mitä elämältä haluat!

toinen nainen kirjoitti:

mies tiesi jo etukäteen, ettei minulla ole mitään ehkäisyä, hän kuitenkin halusi, että olemme yhdynnässä ilman kondomia ja siihen minä myönnyin. Minulla ei ole lapsia. Nyt, tilanne on kuitenkin se, että mies sanoi, etten missään nimessä saa tehdä abortia, enkä minä tiedä, uskaltaisinko sellaiseen edes ryhtyä- En tiedä mitä teen, siinä totuus. Rakastan tätä miestä, mutta tunteeni menevät nyt laidasta laitaan ja välillä toivoisin, että kuolen. Tämä on kaameata kaikin tavoin.

mutta surullista mahdollisesti syntyvän lapsen kannalta. Miksi halusit lapsen ukkomiehen kanssa?

että miehesi kirjoitti:

ei petä sinua ;-) Onneksi olkoon! Ryhdytäänkö yhdessä lottomaan?

taidat kuulua siihen ihmisryhmään, jonka mieli kohoaa ennätyslukemiin toisen ihmisen huonosta tilanteesta? Jatka samaan malliin, onnellinen sinusta ei tule ikinä.

kaameus kirjoitti:

mutta surullista mahdollisesti syntyvän lapsen kannalta. Miksi halusit lapsen ukkomiehen kanssa?

elämämme tapahtumat, ole tavalla tai toisella itseaiheutettuja??? Miten voit sanoa, että tulevalla lapsellani olisi surullista? Ehkäpä hänen elämänsä tulee olemaan parempi, kuin esimerkiksi sinun lapsien. Vai koetko itsesi Jumalaksi, joka päättää muiden ihmisten elämästä? Minä en suunnitellut raskaaksi tulemista, eikä varmasti mieskään, kuinka moni lapsi on muuten kaikenkaikkiaan suunniteltu, vai vahinko? Mihin ryhmään itse kuulut?

suostuit kirjoitti:

sujaamattomaan seksiin hänen kanssaan, jos et ole valmis sen seurauksiin eli lapseen? Sitä en ymmärrä. Vastuu teosta pitäisi osata ottaa. Nyt sekä sinä että lapsi joudutte kärsimään. Oliko se sen arvoista?

miten niin, minä ja syntymätön lapseni joudumme kärsimään? Oletko kenties selvän-näkijä? Ikävää kannaltasi, kun voit toivoa tuntemattomille ihmisille pahaa.

toinen nainen kirjoitti:

elämämme tapahtumat, ole tavalla tai toisella itseaiheutettuja??? Miten voit sanoa, että tulevalla lapsellani olisi surullista? Ehkäpä hänen elämänsä tulee olemaan parempi, kuin esimerkiksi sinun lapsien. Vai koetko itsesi Jumalaksi, joka päättää muiden ihmisten elämästä? Minä en suunnitellut raskaaksi tulemista, eikä varmasti mieskään, kuinka moni lapsi on muuten kaikenkaikkiaan suunniteltu, vai vahinko? Mihin ryhmään itse kuulut?

kun ei käytä ehkäisyä. Ei siihen sen kummempia suunnitelmia tarvita. Mutta jos ei halua tulla raskaaksi, käyttää ehkäisyä. Rakkaus on paitsi sokea myös ihan älyttömän tyhmä! Toivon sinulle onnea. Mutta se sinun on ihan itse otettava. Ei kannata haikailla ukkomiehen perään, joka ei taida olla ihan tosissaan.

toinen nainen kirjoitti:

miten niin, minä ja syntymätön lapseni joudumme kärsimään? Oletko kenties selvän-näkijä? Ikävää kannaltasi, kun voit toivoa tuntemattomille ihmisille pahaa.

lapsesta sitten joskuus tuntuu kun a) hänen isänsä ei ole sinun kanssasi, hän on syntynyt ei toivottuna (itse sanoit ettei aika olisi nyt lapselle hyvä ja et todellakaan ole halunnut nyt lasta) b) lapsen isä on sinun kanssasi, mutta hänellä on myös toinen perhe jossakin, hän saa kuitenkin jossakin vaiheessa kuulla millaisissa olosuhteissa hän sai alkunsa.
Kukaan ei ole Jumala, eikä kukaan voi ennustaa miten asiat elämässä menevät, mutta sellaiseen asiaan voi vaikuttaa käyttääkö ehkäisyä vai ei, haluaako lapsen vai ei. Yleensä avioliitossa lapsesta "päätetään", sitä yritetään, halutaan ja odotetaan. Mutta jos petät et ehkä ensimmäisenä ajattele haluavasi lasta tuosta suhteesta. Ethän sinäkään! Miksi siis suostuit seksiin ilman ehkäisyä, sen olisit voitnut tehdä toisinkin ja silloin sinun ei tarvitsisi nyt surra sitä että olet raskaana.

oikeasti kirjoitti:

pysähtynyt miettimään miltä miehen vaimosta tuntuu kun hän saa kuulla, että hänen miehellään on rakastajatar ja tuo rakastajatar odottaa vielä lasta hänen miehelleen? Olen vaimo ja äiti. Mikäli minä joutuisin vastaavaan tilanteeseen elämäni romahtaisi, pohja kaikelta putoaisi pois. Masentuisin, kokisin raivoa ja tulisin kyyniseksi. En varmasti enää koskaan voisi ajatella elämästä kuten olen tähän asti ajatellut. Sellainen tieto rikkoisi minut ja varmasti koko perheen. Elämä tuntuisi pelkältä helvetiltä pitkän aikaa. Miettisin: tätäkö se toinen nainen halusi, tätäkö mieheni todella halusi? En osaa neuvoa sinua miten sinun tulisi menetellä, mutta vastuu teositasi on sinulla. Sinä olet hyväksnyt suojaamattoman seksin ja varmasti tiennyt, nuoresta iästäsi huolimatta, että voit tulla raskaaksi. Nyt on aika pysähtyä ja miettiä tarkkaan mitä elämältä haluat!

miettinyt kuvaamisia asioita ja pitkään ja hartaasti. Sentakia laitoin keskustelun avauksen tälle palstalle. Mutta, sinä, tai miehen vaimo voitte syyllistää minut kaikesta, mikäli se teidän oloanne helpottaa. Kysymys on kuitenkin muusta. Ensin oli mies ja hänen avioliittonsa, sitten mies hakemalla sai minut elämäänsä. Ja nyt konkreettinen tilanne on, että odotan miehen lasta, joka ei halua aborttia, väittää rakastavansa minua ja tiedän mikä shokki tulee hänen nykyiselle vaimolleen suhteemme ilmitultua, puhumattakaan raskaudestani. Minä en pakene vastuutani, tiedän olevani osasyyllinen tähän tilanteeseen. Minä en kuitenkaan tiennyt, miten vaikeaa tämä tulee osaltani olemaan, enkä olisi ikinä kuvitellutkaan joutuvani tähän tilanteeseen. Tilanteessamme on tasan kolme syyllistä. tulevaa lastani en koe syylliseksi mihinkään. Hänellä tulisi olla oikeus elämään. Vaikka ryhtyisin sitten yksinhuoltajaksi.

toinen nainen kirjoitti:

miettinyt kuvaamisia asioita ja pitkään ja hartaasti. Sentakia laitoin keskustelun avauksen tälle palstalle. Mutta, sinä, tai miehen vaimo voitte syyllistää minut kaikesta, mikäli se teidän oloanne helpottaa. Kysymys on kuitenkin muusta. Ensin oli mies ja hänen avioliittonsa, sitten mies hakemalla sai minut elämäänsä. Ja nyt konkreettinen tilanne on, että odotan miehen lasta, joka ei halua aborttia, väittää rakastavansa minua ja tiedän mikä shokki tulee hänen nykyiselle vaimolleen suhteemme ilmitultua, puhumattakaan raskaudestani. Minä en pakene vastuutani, tiedän olevani osasyyllinen tähän tilanteeseen. Minä en kuitenkaan tiennyt, miten vaikeaa tämä tulee osaltani olemaan, enkä olisi ikinä kuvitellutkaan joutuvani tähän tilanteeseen. Tilanteessamme on tasan kolme syyllistä. tulevaa lastani en koe syylliseksi mihinkään. Hänellä tulisi olla oikeus elämään. Vaikka ryhtyisin sitten yksinhuoltajaksi.

ettei lapsi ole syyllinen tähän mitenkään ja hänellä on oikeus elämään. Mutta kuka se kolmas syyllinen on? Et kai syytä miehen vaimoa? Hän ei ole syyllinen mihinkään. Hän ei ole ajanut miestään sinun syliin, hän ei ole pettänyt, hän ei ole saanut sinua raskaaksi. Mitä hän on sinusta tehnyt väärin?
Toivon sinulle voimia elää yksinhuoltajana.

toinen nainen kirjoitti:

miettinyt kuvaamisia asioita ja pitkään ja hartaasti. Sentakia laitoin keskustelun avauksen tälle palstalle. Mutta, sinä, tai miehen vaimo voitte syyllistää minut kaikesta, mikäli se teidän oloanne helpottaa. Kysymys on kuitenkin muusta. Ensin oli mies ja hänen avioliittonsa, sitten mies hakemalla sai minut elämäänsä. Ja nyt konkreettinen tilanne on, että odotan miehen lasta, joka ei halua aborttia, väittää rakastavansa minua ja tiedän mikä shokki tulee hänen nykyiselle vaimolleen suhteemme ilmitultua, puhumattakaan raskaudestani. Minä en pakene vastuutani, tiedän olevani osasyyllinen tähän tilanteeseen. Minä en kuitenkaan tiennyt, miten vaikeaa tämä tulee osaltani olemaan, enkä olisi ikinä kuvitellutkaan joutuvani tähän tilanteeseen. Tilanteessamme on tasan kolme syyllistä. tulevaa lastani en koe syylliseksi mihinkään. Hänellä tulisi olla oikeus elämään. Vaikka ryhtyisin sitten yksinhuoltajaksi.

vaimoa tapahtuneesta???? Perustele ihmeessä näkemyksesi. Kuullostat todella epäkypsältä.

kerropas tarkemmin... kirjoitti:

Vaille yhdeksältä tänä aamuna mies oli vasta lupaillut jo pitkään erota ja sinä epäilit hänen sanaansa ja kyselit kauanko odottelet. Nyt hän on sitten jo eroamassa vaikka 3,5 tuntia sitten ei vielä ollut??

No hyvä, sittenhän sinun ei tarvitse muuta tehdä kuin odotella pikaista eroa, kun mies nyt tänään on ilmeisesti sen vireille laittanut. Vai onko vieläkin kyse vain niistä "eroan ihan pian"-lupauksista, joita hän ei vielä tähän päivään mennessä ole ollut halukas toteuttamaan???

ensimmäinen ihminen, hänen vaimonsa jälkeen, joka saa tietää, kun hän on eroaikeensa vaimolleen ilmoittanut. En tiedä milloin, hän asiat vaimolleen kertoo, lähitulevaisuus sen kuitenkin näyttää.

siinä kirjoitti:

ettei lapsi ole syyllinen tähän mitenkään ja hänellä on oikeus elämään. Mutta kuka se kolmas syyllinen on? Et kai syytä miehen vaimoa? Hän ei ole syyllinen mihinkään. Hän ei ole ajanut miestään sinun syliin, hän ei ole pettänyt, hän ei ole saanut sinua raskaaksi. Mitä hän on sinusta tehnyt väärin?
Toivon sinulle voimia elää yksinhuoltajana.

hänen vaimonsa on tehnyt, onko pettänyt jne? Vaimo on todellakin osasyyllinen siihen, että hänen miehensä on lähtenyt hakemaan uutta rakkautta. Ja kuten tiedät, syitä saattaa olla monenlaisia. Minä ymmärrän miestä, että hän on hakenut minut elämäänsä. Enempää en voi julkisesti kertoa, miehen ja hänen vielä nykyisen vaimon asioista.

todella kirjoitti:

vaimoa tapahtuneesta???? Perustele ihmeessä näkemyksesi. Kuullostat todella epäkypsältä.

ammatiltani, mutta kai itsekin ymmärrät, että jotakin vikaa on parisuhteessa (kahden kauppa), kun toinen tai molemmat osapuolista harrastaa pettämistä?

toinen nainen kirjoitti:

hänen vaimonsa on tehnyt, onko pettänyt jne? Vaimo on todellakin osasyyllinen siihen, että hänen miehensä on lähtenyt hakemaan uutta rakkautta. Ja kuten tiedät, syitä saattaa olla monenlaisia. Minä ymmärrän miestä, että hän on hakenut minut elämäänsä. Enempää en voi julkisesti kertoa, miehen ja hänen vielä nykyisen vaimon asioista.

Mistäs sinä sen sitten tiedät. Oletko selvinnäkijä, kaikkitietävä? Helppo pistää toisten syyksi kun ei osaa itse ottaa vastuuta!

toinen nainen kirjoitti:

ammatiltani, mutta kai itsekin ymmärrät, että jotakin vikaa on parisuhteessa (kahden kauppa), kun toinen tai molemmat osapuolista harrastaa pettämistä?

pitää syyttämistä harrastuksenasi. Hanki elämä!

toinen nainen kirjoitti:

ensimmäinen ihminen, hänen vaimonsa jälkeen, joka saa tietää, kun hän on eroaikeensa vaimolleen ilmoittanut. En tiedä milloin, hän asiat vaimolleen kertoo, lähitulevaisuus sen kuitenkin näyttää.

sitä ennen kertoa asiasta melko monelle :). Olisikohan nyt niin että olet lapsi vasta itsekkin. Haet muka tältä palstalta apua siihen lopettaisitko suhteen, hankkisitko abortin, pitäisitkö lapsen, olisitko yh, uskotko vaiko etkö yms. Suuret on puheet mutta ei yhtään järkeä.

toinen nainen kirjoitti:

ensimmäinen ihminen, hänen vaimonsa jälkeen, joka saa tietää, kun hän on eroaikeensa vaimolleen ilmoittanut. En tiedä milloin, hän asiat vaimolleen kertoo, lähitulevaisuus sen kuitenkin näyttää.

Eli mies ei ole nyt eroamassa sen enenpää kuin aiemminkaan, ja sinä olet edelleen epävarma hänen aikeistaan... Juuri näin. No tuskinpa sinulla on huolta huomisesta, sinähän olet tämän miehen tosirakkaus ja hän ei missään olosuhteissa pettäisi sinua jne... Toivottavasti lähitulevaisuus ei veny turhan pitkäksi...

toinen nainen kirjoitti:

ammatiltani, mutta kai itsekin ymmärrät, että jotakin vikaa on parisuhteessa (kahden kauppa), kun toinen tai molemmat osapuolista harrastaa pettämistä?

Ei avioliitossa vikaa välttämättä ole jos toinen pettää. "Hakee rakkautta muualta", kuten sinä asian ilmaisit. On ihmisiä, joille mikään ei oikeasti riitä. Kerroit tuossa aiemmin ettet usko tämän ukkomiehen sinua koskaan pettävän koska tarjoiaisit hänelle kaiken mahdollisen mistä mies vain voisi uneksiakaan. Sekään ei kultapieni poista sitä tosiasiaa että tässä meillä on nyt mies, jolla sitä moraalia ei uskollisuuden suhteen ole. Piste.

Jos hänen liittonsa olisi ollut rakkaudeton ja hänellä paha olla, hän olisi kunnollisena miehenä eronnut ensin ja etsinyt vasta sitten elämäänsä toisen naisen. Kerroit että hän on sinua huomattavasti paljon vanhempi. Kyllä tuohon ikään mennessä kuuluu jo kantaa vastuuta valinnoistaan hieman enemmän... Nuo virheet eivät enää mene opettelun ja nuoruuden sekoilun piikkiin. Vanha koira ei uusia temppuja opi ja ennuste teidän suhteellenne (josta tuskin julkista koskaan tulee) on siksi äärimmäisen huono.

Älä tuhlaa elämääsi tuollaiseen mieheen. Ota vastuu omista valinnoistasi ja kasva aikuiseksi. Ihan samalla tavalla kuin pettäjällä on vastuu tilanteesta - on sinullakin. Vaikka koetkin "mahtuneesi" kolmanneksi pyöräksi tuon avioparin suhteeseen, olisit voinut valita myös toisin... Ja voit vieläkin. Sinuna minä riuhtaisisin itseni irti (vahvoista tunteistasi huolimatta) tuosta "suhteesta" enkä enää koskaan sekoaisi noin alhaisiin ihmisiin. Tietysti voit kuvitella ettei hän juuri sinua koskaan pettäisi, mutta tulet takuulla pettymään ja huomaat tuhlanneesi elämäsi parhaat vuodet megaluokan idioottiin. Elämä on valintoja.

Mitä jos kertoisit tuolle ukolle että soittelee sitten kun asiat hänellä ovat ratkenneet? Ehdoton ei kunnes hän on vapaa mies?

been there kirjoitti:

Ei avioliitossa vikaa välttämättä ole jos toinen pettää. "Hakee rakkautta muualta", kuten sinä asian ilmaisit. On ihmisiä, joille mikään ei oikeasti riitä. Kerroit tuossa aiemmin ettet usko tämän ukkomiehen sinua koskaan pettävän koska tarjoiaisit hänelle kaiken mahdollisen mistä mies vain voisi uneksiakaan. Sekään ei kultapieni poista sitä tosiasiaa että tässä meillä on nyt mies, jolla sitä moraalia ei uskollisuuden suhteen ole. Piste.

Jos hänen liittonsa olisi ollut rakkaudeton ja hänellä paha olla, hän olisi kunnollisena miehenä eronnut ensin ja etsinyt vasta sitten elämäänsä toisen naisen. Kerroit että hän on sinua huomattavasti paljon vanhempi. Kyllä tuohon ikään mennessä kuuluu jo kantaa vastuuta valinnoistaan hieman enemmän... Nuo virheet eivät enää mene opettelun ja nuoruuden sekoilun piikkiin. Vanha koira ei uusia temppuja opi ja ennuste teidän suhteellenne (josta tuskin julkista koskaan tulee) on siksi äärimmäisen huono.

Älä tuhlaa elämääsi tuollaiseen mieheen. Ota vastuu omista valinnoistasi ja kasva aikuiseksi. Ihan samalla tavalla kuin pettäjällä on vastuu tilanteesta - on sinullakin. Vaikka koetkin "mahtuneesi" kolmanneksi pyöräksi tuon avioparin suhteeseen, olisit voinut valita myös toisin... Ja voit vieläkin. Sinuna minä riuhtaisisin itseni irti (vahvoista tunteistasi huolimatta) tuosta "suhteesta" enkä enää koskaan sekoaisi noin alhaisiin ihmisiin. Tietysti voit kuvitella ettei hän juuri sinua koskaan pettäisi, mutta tulet takuulla pettymään ja huomaat tuhlanneesi elämäsi parhaat vuodet megaluokan idioottiin. Elämä on valintoja.

Mitä jos kertoisit tuolle ukolle että soittelee sitten kun asiat hänellä ovat ratkenneet? Ehdoton ei kunnes hän on vapaa mies?

kirjoitukseesi, koska olen jo vastannut kirjoituksessa mainittuihin asioihin. Ainoastaan viimeinen lause-ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Voisin hyvin kuvitella, että ehdottaisin miehelle, että ottaa yhteyttä sitten, kun on asiansa selvittänyt nykyisen kanssa. Miten voit sanoa, että suhteestamme ei koskaan julkista tule, kun nyt jo hänen sukulaisensa ja parhaat ystävät ovat minut tavanneet ja tietävät suhteemme laadun? Sen lisäksi, mies ei ole alhainen, hän on mitä rakastettavin ja hyvä mies, vaikka hän ei enää pitkäaikaista elämänkumppaniaan rakastakaan.

ehdi kirjoitti:

sitä ennen kertoa asiasta melko monelle :). Olisikohan nyt niin että olet lapsi vasta itsekkin. Haet muka tältä palstalta apua siihen lopettaisitko suhteen, hankkisitko abortin, pitäisitkö lapsen, olisitko yh, uskotko vaiko etkö yms. Suuret on puheet mutta ei yhtään järkeä.

tälle palstalle???? Haen täältä eri ihmisten mielipiteitä ja kokemuksia samasta tilanteesta missä itse olen. Minä olen varmasti ikuisesti lapsi, ei tulisi mieleenikään tehdä niin, kuin joku katkeroitunut vanha, petetty nainen sanoo. Minä en välitä siitä, kuinka monelle vaimo kertoo tilanteesta, sitten kun se hänelle todellisesti kaikenkaikkiaan paljastuu. Me voimme olla montaa eri mieltä siitä, missä on järkeä ja missä ei?

toinen nainen kirjoitti:

hänen vaimonsa on tehnyt, onko pettänyt jne? Vaimo on todellakin osasyyllinen siihen, että hänen miehensä on lähtenyt hakemaan uutta rakkautta. Ja kuten tiedät, syitä saattaa olla monenlaisia. Minä ymmärrän miestä, että hän on hakenut minut elämäänsä. Enempää en voi julkisesti kertoa, miehen ja hänen vielä nykyisen vaimon asioista.

SINUN valinnoista?!

Vaimo ei todellakaan ole osasyyllinen siihen, jos puoliso päättää ottaa itselleen sala-panon. Se on vain ja ainoastaan pettäjän oma tapa ja valinta ratkoa ongelmiaan, joko suhteen tai omia. Se on myös vastuunpakoilua, mutta sen olet jo huomannut siitä, kuinka sinua edelleen pidetään kakkosena, vaikka mies rakastaa sinua jne.. Mies ei halua ottaa vastuuta näemmä edes sinusta ja suhteestanne!

Syitä voi kuka tahansa luetella perusteluiksi toiminnalleen, mutta kukin tekee itse valinnat. Olet todella lapsellinen, jos näet vaimon olevan syyllinen miehen pettämiseen. Mutta näethän senkin olevan vaimon syyn, ettei mies ole häntä jättänyt ja ole avoimesti sinun kanssa.. Vaimo kun ei ole vielä tilanteesta tietoinen eikä ole osannut tehdä sitä teidän elämään vaikuttavaa ratkaisuaan.

Entä jos vaimo sanookin miehelleen, ettei tällä iällä enää erota? Hyväksytkö sen, kun mies toimii kuten vaimo päättää hänen elämästään? ;)

toinen nainen kirjoitti:

ammatiltani, mutta kai itsekin ymmärrät, että jotakin vikaa on parisuhteessa (kahden kauppa), kun toinen tai molemmat osapuolista harrastaa pettämistä?

Parisuhde on kahden kauppa tosiaan. Kaksi ihmistä siis vaikuttanut liiton tilaan, ei siihen, miten toinen ratkoo tilannetta.

Mutta et taida erottaa kahta asiaa..

toinen nainen kirjoitti:

ensimmäinen ihminen, hänen vaimonsa jälkeen, joka saa tietää, kun hän on eroaikeensa vaimolleen ilmoittanut. En tiedä milloin, hän asiat vaimolleen kertoo, lähitulevaisuus sen kuitenkin näyttää.

Oletko unohtanut, että miehen sukulaiset ja parhaat ystävät jo tetävät suhteenne laadun? Eli siis raskautesi ja sen, että mies on aikomassa erota..

Muista provoilun sääntö: tarinan on oltava johdonmukainen koko ajan ja on muistettava, mitä on jossain aiemmassa vastauksessa sanonut.

syytettäisiin kirjoitti:

SINUN valinnoista?!

Vaimo ei todellakaan ole osasyyllinen siihen, jos puoliso päättää ottaa itselleen sala-panon. Se on vain ja ainoastaan pettäjän oma tapa ja valinta ratkoa ongelmiaan, joko suhteen tai omia. Se on myös vastuunpakoilua, mutta sen olet jo huomannut siitä, kuinka sinua edelleen pidetään kakkosena, vaikka mies rakastaa sinua jne.. Mies ei halua ottaa vastuuta näemmä edes sinusta ja suhteestanne!

Syitä voi kuka tahansa luetella perusteluiksi toiminnalleen, mutta kukin tekee itse valinnat. Olet todella lapsellinen, jos näet vaimon olevan syyllinen miehen pettämiseen. Mutta näethän senkin olevan vaimon syyn, ettei mies ole häntä jättänyt ja ole avoimesti sinun kanssa.. Vaimo kun ei ole vielä tilanteesta tietoinen eikä ole osannut tehdä sitä teidän elämään vaikuttavaa ratkaisuaan.

Entä jos vaimo sanookin miehelleen, ettei tällä iällä enää erota? Hyväksytkö sen, kun mies toimii kuten vaimo päättää hänen elämästään? ;)

että tässä tapauksessa vaimon päätökset vaikuttaa tähän mieheen. Sinä taidat olla se petetty osapuoli omassa suhteessasi? Arvailen niin, koska yleensä petetty osaapuoli selittää itselleen petetyksi tulemista juuri sinun sanoin. Totuus on se, että kukaan ei petä parisuhteessa, jollei siihen löydy todellista syytä ja nimenomaisesti omasta parisuhteesta. Aina voidaan syyttää sitä kolmatta osapyörää, mikä on oman itsensä pettämistä. Miksi sitäpaitsi pitäisi ketään syyllistää? Elämä on elämää ja jos puolet avioliitoista päätyy nykypäivänä eroon, syystä tai toisesta, niin sekin on vain elämää. Hyväksyt sen tosiasian, tai sitten et. Oma on asiasi.

kaipaillaan.. kirjoitti:

Parisuhde on kahden kauppa tosiaan. Kaksi ihmistä siis vaikuttanut liiton tilaan, ei siihen, miten toinen ratkoo tilannetta.

Mutta et taida erottaa kahta asiaa..

kahden kauppa, on avioliitto. Kun kauppasuhde menee jäihin, syystä tai toisesta ja asianomaiset eivät enää kykene suhdetta hoitamaan, on lopputuloksena ero. Ja minusta ja tulevasta lapsestani huolimatta. Miksi yli puolet suomalaisista avioliitoista päätyy eroon? Onko se aina miehen, tai toisen naisen vika? Vai voisiko olla niin, että vaimossakin on jotain vialla, kun ero tulee?

sairas provoilija kirjoitti:

Oletko unohtanut, että miehen sukulaiset ja parhaat ystävät jo tetävät suhteenne laadun? Eli siis raskautesi ja sen, että mies on aikomassa erota..

Muista provoilun sääntö: tarinan on oltava johdonmukainen koko ajan ja on muistettava, mitä on jossain aiemmassa vastauksessa sanonut.

tyhmään kirjoitukseesi, mutta tavoistani poiketen, vastaan. Milloin olen kertonut, että miehen läheiset tietää raskaudestani? Vastaus: En milloinkaan. Raskauteni tietää vain minä ja mies. Minulla ei ole teinikielelläsi aihetta provoilla. Mikäli sinulla ei ole järkevämpää sanottavaa, älä sano enää mitään.

toinen nainen kirjoitti:

miehelle aikaa selvittää, mitä hän haluaa ja hän on sanonut, että haluaa elää kanssani. Hän ei halua kuitenkaan satuttaa vaimoaan niin, että vuosikymmenten avioliitto puretaan, kuin veitsellä leikaten. Mies on myös sanonut, että toivoisi jo, että jäisi kiinni vaimolleen, koska tämä aika on ollut meille molemmille raskasta kaiken ihanuuden lisäksi. Mitä tulee itsekunnioitukseeni, minä kunnioitan itseäni ja myöskin tätä miestä, niin, että annan hänen itsensä hoitaa vanhan elämänsä päätökseen.

Ette te taida kumpikaan kunnioittaa toisianne todella, jos mies kunnioittaisi niin ei antaisi sinun olla tuollaisessa tilanteessa ja sinä taas et silloin sotkeentuisi miehen elämään tietäen että hän on varattu.

toinen nainen kirjoitti:

tyhmään kirjoitukseesi, mutta tavoistani poiketen, vastaan. Milloin olen kertonut, että miehen läheiset tietää raskaudestani? Vastaus: En milloinkaan. Raskauteni tietää vain minä ja mies. Minulla ei ole teinikielelläsi aihetta provoilla. Mikäli sinulla ei ole järkevämpää sanottavaa, älä sano enää mitään.

Sun juttusi paisuu kuin pullataikina!!! Tuskin kukaan ottaa sinua enää todesta. Joku jo kehoitti ja kehoitan myös: hanki elämä (äläkä kiroita tälle palstalle jos et halua kommentteja)

toinen nainen kirjoitti:

tyhmään kirjoitukseesi, mutta tavoistani poiketen, vastaan. Milloin olen kertonut, että miehen läheiset tietää raskaudestani? Vastaus: En milloinkaan. Raskauteni tietää vain minä ja mies. Minulla ei ole teinikielelläsi aihetta provoilla. Mikäli sinulla ei ole järkevämpää sanottavaa, älä sano enää mitään.

sanoit eräässä vastauksessasi, että miehen sukulaiset ja hyvät ystävät tietävät suhteenne laadun.

Ja valehtelit katsos sen, että olet TOINEN joka tietää miehen eroaikeista vaimon jälkeen. Mutta jos teidän suhteenne laatu on jo tiedossa..

Provoillessa pitää olla tarkka ;)

kunnioitus? kirjoitti:

Ette te taida kumpikaan kunnioittaa toisianne todella, jos mies kunnioittaisi niin ei antaisi sinun olla tuollaisessa tilanteessa ja sinä taas et silloin sotkeentuisi miehen elämään tietäen että hän on varattu.

olisivat elämässä noin yksinkertaisia, kuin sinä esität, niin maailmamme olisi pelastettu. Näin ei kuitenkaan ole.

olet valehtelija kirjoitti:

sanoit eräässä vastauksessasi, että miehen sukulaiset ja hyvät ystävät tietävät suhteenne laadun.

Ja valehtelit katsos sen, että olet TOINEN joka tietää miehen eroaikeista vaimon jälkeen. Mutta jos teidän suhteenne laatu on jo tiedossa..

Provoillessa pitää olla tarkka ;)

pitää "provo"-ajatuksesi. Minä olen se toinen henkilö, joka saa reaaliajassa tietää miehen kertomisesta vaimolle. Sukulaiset ja hänen ystävänsä tietävät suhteestamme, mutta eivät tiedä sitä, milloin mies paljastaa kaiken vaimolle.

toinen nainen kirjoitti:

pitää "provo"-ajatuksesi. Minä olen se toinen henkilö, joka saa reaaliajassa tietää miehen kertomisesta vaimolle. Sukulaiset ja hänen ystävänsä tietävät suhteestamme, mutta eivät tiedä sitä, milloin mies paljastaa kaiken vaimolle.

täsmennys =))))

Mutta entäs ne muut pikku sammakot ;)

toinen nainen kirjoitti:

todellakin joka solullani tätä miestä ja hän rakastaa minua, ainakin omien sanojensa mukaan. Mitä jos meidät on sittenkin tarkoitettu yhteen ja meillä on tulevaisuudessa yhteinen elämä? Mitä jos mies tarvitsee vain oman aikansa erotakseen? Entäs jos teen suuren virheen, jos vain kylmästi jätän miehen? Silloinhan teen omia tunteitani vastaan?

Jos todella rakastat tuota miestä, niin jätä hänet. Katsele eroaako vaimostaan jossain vaiheessa. Jos eroaa, niin teidän suhteelle avautuu tie... Vai olisiko mies sitten enää mielenkiintoinen?

toinen nainen kirjoitti:

pitää "provo"-ajatuksesi. Minä olen se toinen henkilö, joka saa reaaliajassa tietää miehen kertomisesta vaimolle. Sukulaiset ja hänen ystävänsä tietävät suhteestamme, mutta eivät tiedä sitä, milloin mies paljastaa kaiken vaimolle.

"Sukulaiset ja hänen ystävänsä tietävät suhteestamme, mutta eivät tiedä sitä, milloin mien paljastaa kaiken vaimolle."

No ethän SINÄKÄÄN tuota tiedä. Etkös sinä nimenomaan kirjoittanut siitä, kun et tiedä kauanko sinun vielä täytyy odottaa? Eli mitä sinä oikeastaan tiedät enemmän kuin kukaan muukaan?
Hyvänen aika, sinä olet raskaana, eikä mies vielä ole keksinyt riittävästi aihetta vaimolle kertomiseen... Eikö sua yhtään ihmetytä?

One42 kirjoitti:

Jos todella rakastat tuota miestä, niin jätä hänet. Katsele eroaako vaimostaan jossain vaiheessa. Jos eroaa, niin teidän suhteelle avautuu tie... Vai olisiko mies sitten enää mielenkiintoinen?

minun suhteeni tämän varatun miehen kanssa ei ole perustunut siihen, että pitäisin aviossa olevia jollaintapaa "kiinnostavimpina". Asiat ovat vain ajautuneet tähän pisteeseen, missä ne nyt ovat.

toinen nainen kirjoitti:

ei ole Etolasta. Tiedän vain. Olen sellainen nainen, ettei minun tarvitse olla varpaisillani, tai edes kuvitella kuvaamaasi tilannetta. Mies ei minua pettäisi. Voisin esittää sinulle saman kysymyksen. Mistä sinä tiedät, ettei tuleva miehesi sinua petä? Koska hän ei ollut varattu silloin kun tapasitte vai? Onnea sinulle kuitenkin tulevaan avioliittoosi ja kaikkea hyvää.

näitä kun lukee tulee tyhmemällekkin selväksi kuinka BLONDEJA kakkosnaiset OIKEASTI ovat! ei heille kannata puhua, ei se auta, tyhmyys on sisäistä ei ne viisastu!

toinen nainen kirjoitti:

asiat selittää kuvaamallasi tavalla. Minä en kuitenkaan ajattele noin. Tiedän, mitä tunnen ja tiedän mitä mies tuntee. Olen yli kaksikymmentä vuotta nuorempi, kuin miehen nykyinen vaimo.

30 vuotta tyhmempi! muuta takaisin vanhemmillesi ja aikuistu! vaaleanpunaiset lasit päässä ei kannata kulkea kaiken aikaa!

voi tulla kirjoitti:

kun ei käytä ehkäisyä. Ei siihen sen kummempia suunnitelmia tarvita. Mutta jos ei halua tulla raskaaksi, käyttää ehkäisyä. Rakkaus on paitsi sokea myös ihan älyttömän tyhmä! Toivon sinulle onnea. Mutta se sinun on ihan itse otettava. Ei kannata haikailla ukkomiehen perään, joka ei taida olla ihan tosissaan.

olet petetty ja jätetty vanha ja yksinäinen ja onneton nainen.

sinun ei tarvitse kertoa... kirjoitti:

olet petetty ja jätetty vanha ja yksinäinen ja onneton nainen.

sinunkaan tarvitse muistaa muuta kuin omat sanasi. Sen edestään löytää minkä taakseen

Tämä se just on meillä naisilla, miksi me tyydytään aina odottelemaan, ja että jos jotain tapahtuisi. Tilanne vaan ruokkii miestä vetkuttamaan ja on ihanteellinen miehen kannalta, mutta kakkonen kärsii, siis mitäs rakkautta se semmoinen on???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? No ei niin mitään. Mutta kun akat antaa niin miks tästä muutoksia tekemään.

Minä en pelkää kriisejä tai ratkaisua suuntaan tai toiseen. Mikäli mies jäisi vanhaan liittoonsa, olisi tilanne minulle se, etten jatkaisi enää suhdettamme, olemalla toinen nainen. Olen miestä huomattavasti nuorempi ja minulla on varmasti ottajia ja paljon. Mutta, minun rakkauteni tätä miestä kohtaan on niin kova, etten voi uskoa, että hän jäisi vanhaan liittoonsa. En vain tiedä, kuinka kauan jaksan odottaa ratkaisua. Tarkemmin kun ajattelen, ei olisi ikipäivänä pitänyt sekaantua varattuun mieheen. Minun mielestäni mies ei tee oikein vaimoaan kohtaan ja olen asiasta hänelle maininnutkin. Hän on samaa mieltä, mutta pyytää minua nyt vain odottamaan. Jokainen päivä on kuitenkin lahja, ja sitä ei kuuluisi tuhlata kenenkään takia. Olen hiukan sekaisin välillä tunteiteni kanssa. Tämä tilanne on kaikkea muuta, kuin helppo.

¤%&#" kirjoitti:

Tämä se just on meillä naisilla, miksi me tyydytään aina odottelemaan, ja että jos jotain tapahtuisi. Tilanne vaan ruokkii miestä vetkuttamaan ja on ihanteellinen miehen kannalta, mutta kakkonen kärsii, siis mitäs rakkautta se semmoinen on???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? No ei niin mitään. Mutta kun akat antaa niin miks tästä muutoksia tekemään.

en olisi koskaan uskonut, että olen tässä tilanteessa. Olen erittäin kaunis ja fiksu nainen, miksi minä olen ns.kakkonen? Asiat ovat vain ajautuneet siihen pisteeseen, missä ne nyt ovat. Enpä olisi uskonut ikinä, että rakastuisin näin voimakkaasti aviossa olevaan, itseäni niin paljon vanhempaan mieheen. Kärsin tästä tilanteesta, se on toki totta. Mutta minkä minä tunteilleni voin?

toinen nainen kirjoitti:

Minä en pelkää kriisejä tai ratkaisua suuntaan tai toiseen. Mikäli mies jäisi vanhaan liittoonsa, olisi tilanne minulle se, etten jatkaisi enää suhdettamme, olemalla toinen nainen. Olen miestä huomattavasti nuorempi ja minulla on varmasti ottajia ja paljon. Mutta, minun rakkauteni tätä miestä kohtaan on niin kova, etten voi uskoa, että hän jäisi vanhaan liittoonsa. En vain tiedä, kuinka kauan jaksan odottaa ratkaisua. Tarkemmin kun ajattelen, ei olisi ikipäivänä pitänyt sekaantua varattuun mieheen. Minun mielestäni mies ei tee oikein vaimoaan kohtaan ja olen asiasta hänelle maininnutkin. Hän on samaa mieltä, mutta pyytää minua nyt vain odottamaan. Jokainen päivä on kuitenkin lahja, ja sitä ei kuuluisi tuhlata kenenkään takia. Olen hiukan sekaisin välillä tunteiteni kanssa. Tämä tilanne on kaikkea muuta, kuin helppo.

niin anna suhteen vähitellen jäädä pienemmälle osalle elämässäsi. Olen itse naimisissa ja tapasin naimisissa olevaa toista naista melko tiiviisti viiden vuoden ajan. Olo alkoi olla jakomielinen ja yritin aina sanoa itselleni että tämä oli viimeinen kerta, mutta sitten halusin jälleen tavata. Nyt on mennyt kymmenen vuotta ja joskus soittelemme ja kerromme kuulumisia. Suhteemme antoi minulle itseluottamusta ja myös hänelle voimaa elää omien ongelmiensa kanssa kun oli joku jolle puhua. Hän olisi halunnut elää kanssani mutta on nyt tyytyväinen että ei eronnut miehestään. Halusin aina olla rehellinen ja sanoin että halusin suhteeltamme vain läheisyyttä ja ystävyyttä. Kaikki me olemme erilaisia enkä ole varma onko neuvoni sinulle oikea.

hiipunut kirjoitti:

niin anna suhteen vähitellen jäädä pienemmälle osalle elämässäsi. Olen itse naimisissa ja tapasin naimisissa olevaa toista naista melko tiiviisti viiden vuoden ajan. Olo alkoi olla jakomielinen ja yritin aina sanoa itselleni että tämä oli viimeinen kerta, mutta sitten halusin jälleen tavata. Nyt on mennyt kymmenen vuotta ja joskus soittelemme ja kerromme kuulumisia. Suhteemme antoi minulle itseluottamusta ja myös hänelle voimaa elää omien ongelmiensa kanssa kun oli joku jolle puhua. Hän olisi halunnut elää kanssani mutta on nyt tyytyväinen että ei eronnut miehestään. Halusin aina olla rehellinen ja sanoin että halusin suhteeltamme vain läheisyyttä ja ystävyyttä. Kaikki me olemme erilaisia enkä ole varma onko neuvoni sinulle oikea.

mutta mitä minun pitäisi nyt tehdä? Olen raskaana tälle miehelle. Minulla ei ole lapsia, enkä ole koskaan ollut aviossa. Ehdotin aborttia, mihin mies ei suostunut, enkä minä itsekään siihen varmasti kykenisi. En tiedä, kuinka voisin jättää nyt suhteen vähemmälle. Tiedän, että varmasti pärjään yksinkin lapsen kanssa, en pelkää, vaikka minusta tulisi yksinhuoltaja. Jokatapauksessa, rakastan tätä miestä ja tulevaa lastamme, miehen valinnasta huolimatta.

mutta, koska olen tuntenut tämän kyseisen miehen puolivuotta, niin olisiko hänen pitänyt jo erota? Olen todellakin pahoillani nykyisen vaimon vuoksi, eikä mies tee todellakaan häntä, tai minua kohtaan oikein ja hän on sen myös itse sanonut. Tiedostan kyllä, kuten tämä mieskin, että tilanne ei voi jatkua kovinkaan pitkään näin. Tämä ei ole oikein, ketään osapuolta kohtaan. Mies kärsii, samoin hänen vaimonsa, joka tietää, että jotain on tekeillään ja samoin kärsin minä.

toinen nainen kirjoitti:

mutta, koska olen tuntenut tämän kyseisen miehen puolivuotta, niin olisiko hänen pitänyt jo erota? Olen todellakin pahoillani nykyisen vaimon vuoksi, eikä mies tee todellakaan häntä, tai minua kohtaan oikein ja hän on sen myös itse sanonut. Tiedostan kyllä, kuten tämä mieskin, että tilanne ei voi jatkua kovinkaan pitkään näin. Tämä ei ole oikein, ketään osapuolta kohtaan. Mies kärsii, samoin hänen vaimonsa, joka tietää, että jotain on tekeillään ja samoin kärsin minä.

olisi eronnut jo,jos aikoisi edes=( surullista sun kannalta..ei hän varmaankaan aio edes erota,oma mieheni haki uuden kämpän 1kk.sen jälkeen kun tavattiin,ja kertoi meistä samaan aikaan exälleen.olin siis tuolloin se kakkonen.

toinen nainen kirjoitti:

mutta, koska olen tuntenut tämän kyseisen miehen puolivuotta, niin olisiko hänen pitänyt jo erota? Olen todellakin pahoillani nykyisen vaimon vuoksi, eikä mies tee todellakaan häntä, tai minua kohtaan oikein ja hän on sen myös itse sanonut. Tiedostan kyllä, kuten tämä mieskin, että tilanne ei voi jatkua kovinkaan pitkään näin. Tämä ei ole oikein, ketään osapuolta kohtaan. Mies kärsii, samoin hänen vaimonsa, joka tietää, että jotain on tekeillään ja samoin kärsin minä.

Puoli vuotta on melko lyhyt aika vielä, jos olette vasta sen aikaa tunteneet. Ei ole olemassa yksiselitteistä aikarajaa mihin mennessä se "pitäisi" tehdä. Minulla kesti vuoden, vaikka oli uusi kumppani kuvioissa. Siitäkin huolimatta, että olin tehnyt eropäätöksen jo sitä ennen.

eronnut kirjoitti:

Puoli vuotta on melko lyhyt aika vielä, jos olette vasta sen aikaa tunteneet. Ei ole olemassa yksiselitteistä aikarajaa mihin mennessä se "pitäisi" tehdä. Minulla kesti vuoden, vaikka oli uusi kumppani kuvioissa. Siitäkin huolimatta, että olin tehnyt eropäätöksen jo sitä ennen.

puoli vuotta, olen tämän miehen tuntenut ja olemme aika tiiviisti seurustelleet, hänen avioliitostaan huolimatta. Me olemme todellakin samalla aaltopituudella hänen kanssaan ja kaikintavoin minä rakastan häntä ja hän minua. Hän ei halua, että tekisin abortin enkä haluaisi minäkään. Minua pelottaa tulevaisuus, mitä hän tekee, ottaako eron ja mitä sitten tapahtuu? Entäs jos kun olen synnyttänyt lapsemme, enkä enää haluakkaan tätä miestä, kun hän jahkailee eronsa kanssa?

kiitos viestistäsi. Hyvä idea, näyttää hänelle nämä keskustelut. Sen teenkin, kun alkuviikosta jälleen tapaamme. Minä olen ollut alusta lähtien rehellinen häntä kohtaan ja niin on ollut hänkin minua kohtaan. Ainoa, ketä kohtaan on oltu epärehellisiä, on hänen nykyinen vaimonsa. Niinkuin olen aikaisemmin kertonut, olen tälle miehelle raskaana. Hän tiesi, ettei minulla ole ehkäisyä ja halusi siitä huolimatta suojaamatonta yhdyntää. Minun tunteeni menevät nykyisin kuin vuoristorata. En oikein tiedä mitä tekisin. siksi kysyn erilaisia neuvoja ihmisiltä.

et voi olla tosissasi? Vaikka mies on minua niinkin paljon vanhempi, se ei merkkaa mitään. En ole ikärasisti, kuten sinä olet. Mistä sinä tiedät, jos olet 28-vuotias ja menet yhteen samanikäisen kanssa, että puolisosi näkee lapsenne lakkiaisjuhlat????? Ei se kuuleppas iästä riipu, milloin maallinen taivallus itsekultakin päättyy. Se, mitä tulee erinäisten ihmisten puheisiin minusta, ja elämänvalinnoistani, ei minua kiinnosta lainkaan. Jokainen saa olla mitä mieltä huvittaa, silloin kun itse tiedän mitä haluan. Elämämme on meillä jokaisella liian arvokas ja ainutlaatuinen siihen, että miettisimme, mitä tuokin nyt minusta ajattelee jne. Mitä väliä? Sinulla taitaa itselläsi olla kommenttiesi mukaan, hankala elämä.

toinen nainen kirjoitti:

et voi olla tosissasi? Vaikka mies on minua niinkin paljon vanhempi, se ei merkkaa mitään. En ole ikärasisti, kuten sinä olet. Mistä sinä tiedät, jos olet 28-vuotias ja menet yhteen samanikäisen kanssa, että puolisosi näkee lapsenne lakkiaisjuhlat????? Ei se kuuleppas iästä riipu, milloin maallinen taivallus itsekultakin päättyy. Se, mitä tulee erinäisten ihmisten puheisiin minusta, ja elämänvalinnoistani, ei minua kiinnosta lainkaan. Jokainen saa olla mitä mieltä huvittaa, silloin kun itse tiedän mitä haluan. Elämämme on meillä jokaisella liian arvokas ja ainutlaatuinen siihen, että miettisimme, mitä tuokin nyt minusta ajattelee jne. Mitä väliä? Sinulla taitaa itselläsi olla kommenttiesi mukaan, hankala elämä.

Vai onko sinulla sitten hankala elämä, kun itse sorruit toimimaan vastoin muille antamiasi ohjeita ;)

muille antamiasi neuvoja kirjoitti:

Vai onko sinulla sitten hankala elämä, kun itse sorruit toimimaan vastoin muille antamiasi ohjeita ;)

Kuuleppas katkeroitunut ihminen, ymmärrän tuskasi, mutta en sinua.

toinen nainen kirjoitti:

Kuuleppas katkeroitunut ihminen, ymmärrän tuskasi, mutta en sinua.

itseäsi ja muistaisit kirjoituksesi tarkemmin..

eikä ajatustakaan siitä, että mies minua joskus pettäisi. Siitä ei ole nyt kysymys, vaan aivan muista asioista. Tiedostan sen, että hormoonituotantoni on nyt raskauden myötä muuttunut ja ajattelen paljon eri asioita. Ei minun mieltäni pahoita nuo jätetyt ja petetyt ex-vaimot, jotka ovat varmaankin ikuisesti hukassa oman itsensä kanssa, koska eivät tunnista elämän reaaliteettejä. Kiitos sinulle toivotuksistasi, olen päättänyt elää, kaikista tulevista vaikeuksista huolimatta. Hyvää kesää!

toinen nainen kirjoitti:

eikä ajatustakaan siitä, että mies minua joskus pettäisi. Siitä ei ole nyt kysymys, vaan aivan muista asioista. Tiedostan sen, että hormoonituotantoni on nyt raskauden myötä muuttunut ja ajattelen paljon eri asioita. Ei minun mieltäni pahoita nuo jätetyt ja petetyt ex-vaimot, jotka ovat varmaankin ikuisesti hukassa oman itsensä kanssa, koska eivät tunnista elämän reaaliteettejä. Kiitos sinulle toivotuksistasi, olen päättänyt elää, kaikista tulevista vaikeuksista huolimatta. Hyvää kesää!

Tunnistaisitko sinä nuo elämän realiteetit jos sinulle tehtäisiin noin? Osaisitko ajatella, että vika on sinussa? Osaisitko antaa kakkoselle anteeksi ja olla syyttelemättä? Osaisitko uskoa rakkauteen... On varmasti totta, että elämä on hukassa, ehkä ei ikuisesti, mutta pitkän aikaa kuitenkin, kun saa kuulla oman miehensä pettäneen. Toivon ettet koskaan joutuisi kokemaan sellaista, sillä sitä ei todellakaan toivoisi kenellekkään.

toinen nainen kirjoitti:

eikä ajatustakaan siitä, että mies minua joskus pettäisi. Siitä ei ole nyt kysymys, vaan aivan muista asioista. Tiedostan sen, että hormoonituotantoni on nyt raskauden myötä muuttunut ja ajattelen paljon eri asioita. Ei minun mieltäni pahoita nuo jätetyt ja petetyt ex-vaimot, jotka ovat varmaankin ikuisesti hukassa oman itsensä kanssa, koska eivät tunnista elämän reaaliteettejä. Kiitos sinulle toivotuksistasi, olen päättänyt elää, kaikista tulevista vaikeuksista huolimatta. Hyvää kesää!

Ysistä asti olet naputellut provoa ja sekoilet jo omiin stooreihisi.

Raskaus vasta ihan alullaan, ja jo nyt hormoonituotanto tekee ajatuksellesi tepposia.

Googleta välillä vaikka raskaus hormonit, niin ymmärrät, kuinka pitkällä pitäisi jo olla, että hormonaalinen toiminta olisi radikaalisti muuttunut ja havaittavissa.

Istukka tuottaa ne hormonit, ei sikiö. Puhut abortin mahdollisuudesta, joka tehdään aina ennen 12rvko:a (ellei sitten ilmene jokin vakava lääketieteelinen peruste keskeytykselle), joten heittääkö nyt stoorisi..?

ota jo torkut kirjoitti:

Ysistä asti olet naputellut provoa ja sekoilet jo omiin stooreihisi.

Raskaus vasta ihan alullaan, ja jo nyt hormoonituotanto tekee ajatuksellesi tepposia.

Googleta välillä vaikka raskaus hormonit, niin ymmärrät, kuinka pitkällä pitäisi jo olla, että hormonaalinen toiminta olisi radikaalisti muuttunut ja havaittavissa.

Istukka tuottaa ne hormonit, ei sikiö. Puhut abortin mahdollisuudesta, joka tehdään aina ennen 12rvko:a (ellei sitten ilmene jokin vakava lääketieteelinen peruste keskeytykselle), joten heittääkö nyt stoorisi..?

joo mee toinen nainen jo meikkaileen, jos vaikka se vanhempi varattu mies, joka ei halua erota eiku siis haluaa erota eiku se on raskaana ja niitten mummo on mun paras kaveri siis tarkotan laskettu aika oli vuosi sitten eiku miten tää ny menikään. Siis joka tapauksessa olen ihn tosissani tän iskun ketjun kaa, niin siis se vanha varattu papparainen vaikka tulis 5min. päästä sua jyystään, ku vaimo ei tiedä, ethän kerro vaimolle,se on ihan masikses, mä rakastan sua nainen,mä oon ku teinipoika, tää on niin raju juttu tää meidän juttu, ikinä koskaan en oo tuntenu kenenkään toisen naisen kans näin, vaikka aina oon vaimoo pettäny kun se on sellane ja tällane ja pesee mun kusiset ja paskaset kalsongit, et mä voi mennä veljien kaa norjaan kalastaa ja huoraan ja sit mennä lappiin kalastaan ku akka on taas pessy ne mun yrjö kalsongit ja sit vois mennä vaikka viroon mettästään villipossuja ja huoria siinä samassa, mut kyllä mä vaimon jätän ja rakastan sua, mut mut mut mut mut änkyti änkyti.

OLEN KOKENUT kirjoitti:

Tunnistaisitko sinä nuo elämän realiteetit jos sinulle tehtäisiin noin? Osaisitko ajatella, että vika on sinussa? Osaisitko antaa kakkoselle anteeksi ja olla syyttelemättä? Osaisitko uskoa rakkauteen... On varmasti totta, että elämä on hukassa, ehkä ei ikuisesti, mutta pitkän aikaa kuitenkin, kun saa kuulla oman miehensä pettäneen. Toivon ettet koskaan joutuisi kokemaan sellaista, sillä sitä ei todellakaan toivoisi kenellekkään.

Niinkuin olen jo edellä sanonut, mielestäni mies tekee väärin vaimoansa kohtaan ja samalla itseään ja minua kohtaan. Olen todellakin pahoillani hänen vaimonsakin puolesta. Minä en kuitenkaan koe olevani mitenkään tämän vaimon anteeksipyyntöjen anoja, minä en häneltä sellaista kaipaa, kuten en mitään muutakaan. En minä toivo kenellekään mitään pahaa. En tälle miehelle, en hänen nykyiselle vaimolleen, enkä itselleni, saatika syntymättömälle lapselleni. Minä uskon rakkauteen. Minä rakastan tätä miestä ja siksi annan hänen itsensä ratkaista tämän tilanteemme. Tekee hän mitä hyvänsä, rakastan häntä aina.

kalastaja kirjoitti:

joo mee toinen nainen jo meikkaileen, jos vaikka se vanhempi varattu mies, joka ei halua erota eiku siis haluaa erota eiku se on raskaana ja niitten mummo on mun paras kaveri siis tarkotan laskettu aika oli vuosi sitten eiku miten tää ny menikään. Siis joka tapauksessa olen ihn tosissani tän iskun ketjun kaa, niin siis se vanha varattu papparainen vaikka tulis 5min. päästä sua jyystään, ku vaimo ei tiedä, ethän kerro vaimolle,se on ihan masikses, mä rakastan sua nainen,mä oon ku teinipoika, tää on niin raju juttu tää meidän juttu, ikinä koskaan en oo tuntenu kenenkään toisen naisen kans näin, vaikka aina oon vaimoo pettäny kun se on sellane ja tällane ja pesee mun kusiset ja paskaset kalsongit, et mä voi mennä veljien kaa norjaan kalastaa ja huoraan ja sit mennä lappiin kalastaan ku akka on taas pessy ne mun yrjö kalsongit ja sit vois mennä vaikka viroon mettästään villipossuja ja huoria siinä samassa, mut kyllä mä vaimon jätän ja rakastan sua, mut mut mut mut mut änkyti änkyti.

hyvin tiivistetty;D

Toiselle naiselle nyt kuitenkin, vaikka tämä ei olisi provo. Kehottaisin sinua itsesi takia päättämään jotain, mies vaikuttaa kovin vastuuttomalta, vaikka onkin niin ihana sanojesi mukaan. Eihän tuosta tule mitään kun ei kukaan päätä teidän puolesta sitä asiaa, kerkiää lapsikin tulla sotkemaan siihen. Suhteenne vastaa vielä seurustelua mutta arki tulee esiin vääjäämättä toivottavasti saat miehesi ja kestätte arjen lapsineen ja kaikkineen. Pääsee sen vaimokin eroon moisesta otuksesta ja löytää jostain arvoisensa yksilön, tai rupeaa toiseksi naiseksi.

mutta, voimmeko me asettaa ihmisiä samaan muottiin, jos yksi tekee jotain, tarkoittaako se sitä, että toinen tekisi samoin? Eivät kaikki ihmiset ole laumasieluja. Miehesi on suhteen ilmitultua valehdellut vaimolleen. Miksi? Ehkä hän ei ole valmis koskaan oikeaan suhteeseen kanssasi.

toinen nainen kirjoitti:

mutta, voimmeko me asettaa ihmisiä samaan muottiin, jos yksi tekee jotain, tarkoittaako se sitä, että toinen tekisi samoin? Eivät kaikki ihmiset ole laumasieluja. Miehesi on suhteen ilmitultua valehdellut vaimolleen. Miksi? Ehkä hän ei ole valmis koskaan oikeaan suhteeseen kanssasi.

Tottakai mies valehtelee vaimolleen silmät ja suut täyteen kun käry käy! Eihän mies halua loukata vaan vannoo rakkauttaan ja yrittää hätäpäissään saada korjatuksi vahinkoa jonka on aiheuttanut.

Aivan samalla tavalla valehtelisi tuo sinunkin mies vaimolleen. Valehtelee varmasti jo nyt melkoisesti. Varmasti sinullekin. Esim. hänhän ei varmaankaan enää rakastele vaimonsa kanssa eikö niin? Unen näit...

toinen nainen kirjoitti:

mutta, voimmeko me asettaa ihmisiä samaan muottiin, jos yksi tekee jotain, tarkoittaako se sitä, että toinen tekisi samoin? Eivät kaikki ihmiset ole laumasieluja. Miehesi on suhteen ilmitultua valehdellut vaimolleen. Miksi? Ehkä hän ei ole valmis koskaan oikeaan suhteeseen kanssasi.

Kyseinen vaimo kuulusteli minut etten vaan sattuisi olemaan raskaana. Häntä huojenti tieto etten ole. Miehen pettämisellä ei ole väliä mutta sillä olisi ollut jos olisin ollut raskaana, ja elävä todiste miehen uskottomuudesta. Nyt pystyy hautaamaan asian maton alle ja pystyy uskomaan tai on uskovinaan miehensä uskollisuus höpötyksiä. Alkuaikoina mies halusi todistella miten taitava on sängyssä joten tuli paljastaneeksi minulle etten ole ensimmäinen pettämis tapaus hänelle. Mies ei ole valmis koskaan kenenkään kanssa oikeaan suhteeseen, edes vaimonsa kanssa, koska on pettänyt häntä aiemminkin.

onpas sinulla otsaa nimitellä minua. Mikäli sinulla ei ole muuta mielipidettä, niin olisit tehnyt itsellesi palveluksen ja jättänyt sen kertomatta.

Olen samaa mieltä. Ihan uskomatonta lässytystä tämä ketju.Hehhehhheeee.

Asiaa puhut sisko. 25-30v. on piiitkä aika olla aviossa, siihen mahtuu sun mitä ja tietää ja tuntee toisen hyvät ja huonot puolet niin tarkkaan. Ei siitä lähdetä kovin helpolla, eikä edes sittenkään.

Kaikenmaailman asiattomuuksia olen saanut tänään tilanteeni vuoksi lukeakin, tosin joukossa on ollut myös asiallisiakin mielipiteitä. En tiedä mitä enää uskoa. Enkä tiedä, mitä tehdä. Abortti tuntuu kauhealta vaihtoehdolta. Ja miehen jättäminen. En minä tiedä, pitäisikö minun antaa nyt miehen valita ja päättää samalla minun ja lapseni elämästä? Ei, en voi antaa kenenkään määrätä minua. Totuus on se, etten todellakaan tiedä mitä tekisin.

toinen nainen kirjoitti:

Kaikenmaailman asiattomuuksia olen saanut tänään tilanteeni vuoksi lukeakin, tosin joukossa on ollut myös asiallisiakin mielipiteitä. En tiedä mitä enää uskoa. Enkä tiedä, mitä tehdä. Abortti tuntuu kauhealta vaihtoehdolta. Ja miehen jättäminen. En minä tiedä, pitäisikö minun antaa nyt miehen valita ja päättää samalla minun ja lapseni elämästä? Ei, en voi antaa kenenkään määrätä minua. Totuus on se, etten todellakaan tiedä mitä tekisin.

Olen oikeasti pahoillani puolestasi. Nuoruuttasi ja tyhmyyttäsi olet saattanut itsesi tuollaiseen ahdinkoon.

Nyt on tullut se hetki kun sinä joko jatkat ajelehtimistasi tai sitten valitset ottaa vastuun omasta elämästäsi ja omista valinnoistasi. Kukaan muu ei tee ratkaisuja puolestasi niin mukavaa kuin se olisikin niin ajatella.

Mitä sinä tuolla miehellä edes tekisit jos hänet saisit? Riisuhan hetkeksi ne vaaleanpunaiset ihastuksen silmälasit ja mietihän ihan vakavissasi millaista teidän arkenne tulisi olemaan jos sellainen joskus koittaisi. Mies on elänyt 30 v. ikäisensä ihmisen kanssa. Hän tuskin haluaa aloittaa kaikkea enää alusta uudestaan. Se että hän ei ole osannut vanheta arvokkaasti ja pitää huolta liitostaan, kertoo vain kuinka tyhjä tuo ihminen on sielultaan. Uuden nuoruuden eläminen tuolla tavalla... Ei tuo "villitys" sinuun loppuisi! Teidän arkenne tulisi olemaan yhtä helvettiä! Tuon ikäinen elää jo aivan toisenlaista elämää kuin sinun ikäisesi. Lisäksi hän ei koskaan pystyisi päästämään täysin irti vaimostaan, jonka kanssa on noin kauan ollut. On paljon asioita, joita sinä et hänelle pystyisi tarjoamaan vaikka kuinka haluaisit. Ihan vain siitä syystä ettei sinulla vielä ole sitä elämänkokemusta.

Ota ja jätä tuo sielultaan keskenkasvuiseksi jäänyt vanha pieru ja etsi itsellesi ikäistäsi seuraa - vapailta markkinoilta.

Tuohon abortti-asiaan en uskalla ottaa kantaa. Vaikea päätös aivan varmasti. Tiedän silti monia jotka ovat tuon päätöksen tehneet ja henkiin ovat jääneet. Ei se yksinhuoltajan arkikaan aina niin helppoa ole ja sellaisen miehen löytäminen, josta olisi isäpuoleksi on varmasti vielä vaikeampaa.

vanhempi rouva kirjoitti:

Olen oikeasti pahoillani puolestasi. Nuoruuttasi ja tyhmyyttäsi olet saattanut itsesi tuollaiseen ahdinkoon.

Nyt on tullut se hetki kun sinä joko jatkat ajelehtimistasi tai sitten valitset ottaa vastuun omasta elämästäsi ja omista valinnoistasi. Kukaan muu ei tee ratkaisuja puolestasi niin mukavaa kuin se olisikin niin ajatella.

Mitä sinä tuolla miehellä edes tekisit jos hänet saisit? Riisuhan hetkeksi ne vaaleanpunaiset ihastuksen silmälasit ja mietihän ihan vakavissasi millaista teidän arkenne tulisi olemaan jos sellainen joskus koittaisi. Mies on elänyt 30 v. ikäisensä ihmisen kanssa. Hän tuskin haluaa aloittaa kaikkea enää alusta uudestaan. Se että hän ei ole osannut vanheta arvokkaasti ja pitää huolta liitostaan, kertoo vain kuinka tyhjä tuo ihminen on sielultaan. Uuden nuoruuden eläminen tuolla tavalla... Ei tuo "villitys" sinuun loppuisi! Teidän arkenne tulisi olemaan yhtä helvettiä! Tuon ikäinen elää jo aivan toisenlaista elämää kuin sinun ikäisesi. Lisäksi hän ei koskaan pystyisi päästämään täysin irti vaimostaan, jonka kanssa on noin kauan ollut. On paljon asioita, joita sinä et hänelle pystyisi tarjoamaan vaikka kuinka haluaisit. Ihan vain siitä syystä ettei sinulla vielä ole sitä elämänkokemusta.

Ota ja jätä tuo sielultaan keskenkasvuiseksi jäänyt vanha pieru ja etsi itsellesi ikäistäsi seuraa - vapailta markkinoilta.

Tuohon abortti-asiaan en uskalla ottaa kantaa. Vaikea päätös aivan varmasti. Tiedän silti monia jotka ovat tuon päätöksen tehneet ja henkiin ovat jääneet. Ei se yksinhuoltajan arkikaan aina niin helppoa ole ja sellaisen miehen löytäminen, josta olisi isäpuoleksi on varmasti vielä vaikeampaa.

Nyt menet todella liian pitkälle, kun lähdet väittämään, että tuo aloittajan miesystävä on tyhjä sielultaan. Sinä et oikeasti sitä asiaa tiedä, en minä eikä kukaan muukaan täällä. Aloittajalla voi olla joku aavistus tai tieto asiasta. Toisaalta emme myöskään voi tietää heidän avioliittonsa tilaa, mikä siellä on ajanut tilanteen tuollaiseksi. Me emme todellakaan tiedä sitä !
Minusta on kamalaa, että täällä väitetään ihmisestä, joka ei ole edes kirjoittanut tänne mitään, vaikka minkälaisia juttuja. Olen täysin eri mieltä siitä, että viisikymppinen ihminen, mies tai nainen, jolla on pitkä liitto takanaan, olisi jotenkin "surkea" ja kyvytön ihmissuhteisiin.
Olen itse eronnut pitkästä liitosta ja kun siitä rumbasta selvisimme, siis exmieheni ja minä, olemme saaneet elämämme oikein hyvin käyntiin. Minusta se, että ihminen on pitkään ollut liitossa kertoo vähintäänkin sisukkuudesta ja siitä, että ei ole heti luovuttamassa.
Väitteesi ovat aika uskomattomia ainakin minun kokemusteni perusteella. Ei tässä mitään surkimuksia olla, hyvin tullaan toimeen itseellisesti ja toistemmekin kanssakin yhteisten lastemme kautta. Uudet kumppaniehdokkaatkin on, emmekä roiku toisissamme. Hyvä ratkaisu oli erota, sen olemme todenneet.
Ei kannata olettaa omien kokemuksien tai asenteiden vuoksi kovin paljoa toisten elämästä. Eihän !!

Ja sitten alkuperäiselle muutama sana:

Luota hyvä ihminen itseesi, tunteisiisi ja järkeesi. Se on pääomasi ja lähtökohtasi. Jokainen tekee virheitä ja niistä voi oppia. Elämä on sitä, ei ole mitään valmista mallia, jonka mukaan tehdään päätöksiä ja toimitaan.
Selvitä välisi miehen kanssa, vaadi eroa.
Ja, jos sitä ei tule, jätä se mies, hän ei ole
arvoisesi. Me täältä päin emme missään nimessä ole oikeita sanomaan, onko hän sopiva sinulle tai tarpeeksi hyvä. Millainen on ylipäänsä hyvä mies tai ihminen .. sehän on yksilöllistä ja mitä suurimmassa määrin mielipideasia. Ovatko arvonne samanlaisia, tapanne, voiko tuo juttu olla pelkkää ihastusta. Mieti kaikki omalta kannaltasi.
Ja mitä tulee siihen, että olet raskaana.. kuuntele sisintäsi. Lapsen kanssa pärjäät kyllä, vaikka mies sitten osoittautuisikin jotenkin epäsopivaksi. Mutta minusta tuntuu, että et ajattele ollenkaan noin.
Nämä jutut täällä voit jättää omaan arvoonsa. Ne ovat pelkkiä arvailuja, kirjoittajat kirjoittavat omien kokemuksiensa vaikuttamana. Niin minäkin, mutta pyrin kuitenkin siihen, että en mustamaalaa pelkkien omien arvailujeni perusteella. Sinulla on omat kokemuksesi ja tietosi ja olet itse oman elämäsi nainen :)

Hyvää jatkoa !

itseensä ja omiin ajatuksiinsa kirjoitti:

Nyt menet todella liian pitkälle, kun lähdet väittämään, että tuo aloittajan miesystävä on tyhjä sielultaan. Sinä et oikeasti sitä asiaa tiedä, en minä eikä kukaan muukaan täällä. Aloittajalla voi olla joku aavistus tai tieto asiasta. Toisaalta emme myöskään voi tietää heidän avioliittonsa tilaa, mikä siellä on ajanut tilanteen tuollaiseksi. Me emme todellakaan tiedä sitä !
Minusta on kamalaa, että täällä väitetään ihmisestä, joka ei ole edes kirjoittanut tänne mitään, vaikka minkälaisia juttuja. Olen täysin eri mieltä siitä, että viisikymppinen ihminen, mies tai nainen, jolla on pitkä liitto takanaan, olisi jotenkin "surkea" ja kyvytön ihmissuhteisiin.
Olen itse eronnut pitkästä liitosta ja kun siitä rumbasta selvisimme, siis exmieheni ja minä, olemme saaneet elämämme oikein hyvin käyntiin. Minusta se, että ihminen on pitkään ollut liitossa kertoo vähintäänkin sisukkuudesta ja siitä, että ei ole heti luovuttamassa.
Väitteesi ovat aika uskomattomia ainakin minun kokemusteni perusteella. Ei tässä mitään surkimuksia olla, hyvin tullaan toimeen itseellisesti ja toistemmekin kanssakin yhteisten lastemme kautta. Uudet kumppaniehdokkaatkin on, emmekä roiku toisissamme. Hyvä ratkaisu oli erota, sen olemme todenneet.
Ei kannata olettaa omien kokemuksien tai asenteiden vuoksi kovin paljoa toisten elämästä. Eihän !!

Ja sitten alkuperäiselle muutama sana:

Luota hyvä ihminen itseesi, tunteisiisi ja järkeesi. Se on pääomasi ja lähtökohtasi. Jokainen tekee virheitä ja niistä voi oppia. Elämä on sitä, ei ole mitään valmista mallia, jonka mukaan tehdään päätöksiä ja toimitaan.
Selvitä välisi miehen kanssa, vaadi eroa.
Ja, jos sitä ei tule, jätä se mies, hän ei ole
arvoisesi. Me täältä päin emme missään nimessä ole oikeita sanomaan, onko hän sopiva sinulle tai tarpeeksi hyvä. Millainen on ylipäänsä hyvä mies tai ihminen .. sehän on yksilöllistä ja mitä suurimmassa määrin mielipideasia. Ovatko arvonne samanlaisia, tapanne, voiko tuo juttu olla pelkkää ihastusta. Mieti kaikki omalta kannaltasi.
Ja mitä tulee siihen, että olet raskaana.. kuuntele sisintäsi. Lapsen kanssa pärjäät kyllä, vaikka mies sitten osoittautuisikin jotenkin epäsopivaksi. Mutta minusta tuntuu, että et ajattele ollenkaan noin.
Nämä jutut täällä voit jättää omaan arvoonsa. Ne ovat pelkkiä arvailuja, kirjoittajat kirjoittavat omien kokemuksiensa vaikuttamana. Niin minäkin, mutta pyrin kuitenkin siihen, että en mustamaalaa pelkkien omien arvailujeni perusteella. Sinulla on omat kokemuksesi ja tietosi ja olet itse oman elämäsi nainen :)

Hyvää jatkoa !

Käsittääkseni alkuperäinen tekee tätä samaa kertomalla miehestä, johon hänellä on suhde. Ja vielä törkeämpää on se, että hän spekuloi vaimon ominaisuuksilla ja suhteella, joihin hänellä ei ole kumpaankaan minkäänlaista kontakti pintaa!

Alkuperäinen esittää faktoina omakohtaiset kokemuksensa ja näkemyksensä sekä miehestä, vaimosta että heidän liitostaan.

Miksi sinä "vanhempaa rouvaa" huomasit ojentaa tästä, mutta et ap:tä? Eikö sinun mielestä esim. tämä vaimo tai heidän avioliitto ole kyllin tärkeä SINUN mielestä puolustettavaksi olettamuksilta, subjektiivisilta väitteiltä?

itseensä ja omiin ajatuksiinsa kirjoitti:

Nyt menet todella liian pitkälle, kun lähdet väittämään, että tuo aloittajan miesystävä on tyhjä sielultaan. Sinä et oikeasti sitä asiaa tiedä, en minä eikä kukaan muukaan täällä. Aloittajalla voi olla joku aavistus tai tieto asiasta. Toisaalta emme myöskään voi tietää heidän avioliittonsa tilaa, mikä siellä on ajanut tilanteen tuollaiseksi. Me emme todellakaan tiedä sitä !
Minusta on kamalaa, että täällä väitetään ihmisestä, joka ei ole edes kirjoittanut tänne mitään, vaikka minkälaisia juttuja. Olen täysin eri mieltä siitä, että viisikymppinen ihminen, mies tai nainen, jolla on pitkä liitto takanaan, olisi jotenkin "surkea" ja kyvytön ihmissuhteisiin.
Olen itse eronnut pitkästä liitosta ja kun siitä rumbasta selvisimme, siis exmieheni ja minä, olemme saaneet elämämme oikein hyvin käyntiin. Minusta se, että ihminen on pitkään ollut liitossa kertoo vähintäänkin sisukkuudesta ja siitä, että ei ole heti luovuttamassa.
Väitteesi ovat aika uskomattomia ainakin minun kokemusteni perusteella. Ei tässä mitään surkimuksia olla, hyvin tullaan toimeen itseellisesti ja toistemmekin kanssakin yhteisten lastemme kautta. Uudet kumppaniehdokkaatkin on, emmekä roiku toisissamme. Hyvä ratkaisu oli erota, sen olemme todenneet.
Ei kannata olettaa omien kokemuksien tai asenteiden vuoksi kovin paljoa toisten elämästä. Eihän !!

Ja sitten alkuperäiselle muutama sana:

Luota hyvä ihminen itseesi, tunteisiisi ja järkeesi. Se on pääomasi ja lähtökohtasi. Jokainen tekee virheitä ja niistä voi oppia. Elämä on sitä, ei ole mitään valmista mallia, jonka mukaan tehdään päätöksiä ja toimitaan.
Selvitä välisi miehen kanssa, vaadi eroa.
Ja, jos sitä ei tule, jätä se mies, hän ei ole
arvoisesi. Me täältä päin emme missään nimessä ole oikeita sanomaan, onko hän sopiva sinulle tai tarpeeksi hyvä. Millainen on ylipäänsä hyvä mies tai ihminen .. sehän on yksilöllistä ja mitä suurimmassa määrin mielipideasia. Ovatko arvonne samanlaisia, tapanne, voiko tuo juttu olla pelkkää ihastusta. Mieti kaikki omalta kannaltasi.
Ja mitä tulee siihen, että olet raskaana.. kuuntele sisintäsi. Lapsen kanssa pärjäät kyllä, vaikka mies sitten osoittautuisikin jotenkin epäsopivaksi. Mutta minusta tuntuu, että et ajattele ollenkaan noin.
Nämä jutut täällä voit jättää omaan arvoonsa. Ne ovat pelkkiä arvailuja, kirjoittajat kirjoittavat omien kokemuksiensa vaikuttamana. Niin minäkin, mutta pyrin kuitenkin siihen, että en mustamaalaa pelkkien omien arvailujeni perusteella. Sinulla on omat kokemuksesi ja tietosi ja olet itse oman elämäsi nainen :)

Hyvää jatkoa !

voin kertoa, että aloin itkemään vastauksestasi. Kiitos, että olet olemassa, kaltaisiasi, fiksuja ihmisiä kun ei ole enemmistö. Mies ei todellakaan ole tyhjä sielultaan. Vaikka minusta on täällä tänään aprikoitu, etten ole kovin kokenut, ikäni takia, niin se ei pidä paikkaansa. Olen kokenut enemmän, kuin suurinosa nk.normaali-ihmisistä tulee koskaan kokemaan. Minä, ja tämä mies, me olemme molemmat todenneet, että olemme sielunkumppaneita. Hän on kauhistellut kokemuksieni kirjoa, olen ollut häntä kohtaan erittäin rehellinen ja kaikesta huolimatta hän rakastaa minua. Minä rakastan häntä ja hän minua. Meidän suhteemme on ollut alusta lähtien erittäin rehellinen ja suora. Ainoa asia on ollut hänen liittonsa, missä ei vielä ratkaisua ole tehty. Mielestäni minun kuuluisi antaa hänelle aikaa eroon, mutta kun olen itse niin kärsimätön luonne. Mies on muuten sinua vanhempi, eli hän on melkein kuusikymmentä ja minä olen kolmikymppinen. Minä en silti näe ikäeroamme esteenä millekään. Tämän lapsen synnytän, sen tiedän jo nyt. Mutta, kuinka ihmiset voivat ajatella niin, että ikäero voisi olla jokin este? Mielestäni se on päinvastoin. Olenkin sanonut miehelle, että ainakaan hänen ei tarvitse mennä vanhainkotiin tai sairaalaan, kun hänellä on nuori ja häntä rakastava vaimo, mikäli hän edes koskaan sairastuu. Yhtälailla minä saatan sairastua vaikkapa huomispäivänä. Ei iällä ole merkitystä. Olen myös sanonut miehelle, että hänen tulisi vanhentua vaimonsa kanssa, mutta siihen hän vastasi ehdottoman kielteisesti. Minä rakastan miestä ja tulevaa lapseamme, oli hänen päätöksensä mikä hyvänsä. Minä tiedän, että hän rakastaa minua. Tapahtui mitä tahansa. Sinä olet älykäs ihminen ja kiitän sinua vielä kerran mielipiteestäsi. Hyvää kesää.

hassua.. kirjoitti:

Käsittääkseni alkuperäinen tekee tätä samaa kertomalla miehestä, johon hänellä on suhde. Ja vielä törkeämpää on se, että hän spekuloi vaimon ominaisuuksilla ja suhteella, joihin hänellä ei ole kumpaankaan minkäänlaista kontakti pintaa!

Alkuperäinen esittää faktoina omakohtaiset kokemuksensa ja näkemyksensä sekä miehestä, vaimosta että heidän liitostaan.

Miksi sinä "vanhempaa rouvaa" huomasit ojentaa tästä, mutta et ap:tä? Eikö sinun mielestä esim. tämä vaimo tai heidän avioliitto ole kyllin tärkeä SINUN mielestä puolustettavaksi olettamuksilta, subjektiivisilta väitteiltä?

No alkuperäinen puhuu ihmisestä, jonka hän tuntee, siis siitä miehestä. Enkä tosiaankaan ole jaksanut tätä viestiketjua lukea kokonaan, jotta tietäisin, onko hän haukkunut miehen puolisoa. Eihän se ole tietenkään hyvä asia sekään. Mutta hän on kyllä melkolailla asianosainen ja ehkä tosiaan tietääkin jotain. Asianosaisena tietenkin on oikeus sanoa mielipiteensä, mutta se ei minusta tarkoita sitä, että muiden pitää ruveta mustamaalaamaan senkummemmin miestä kuin hänen vaimoaankaan eikä myöskään heittelemään mitä sattuu kirjoittajasta itsestäänkään.

Mutta ulkopuolisen ihmisen päättelyt jonkun täysin oudon ihmisen sielusta ja sen tilasta, ovat kyllä melkoisia ylilyöntejä. Hyvin asenteellinen kirjoitus se oli, sori vaan. Asiallinen keskustelu täällä ei oikein tahdo pysyä hallussa. Toisaalta vaikeahan tämä on aihekin, siinä mielessä sen kyllä ymmärtääkin. Ja ehkä se on niin, että aika iso osa niistä kommentoijistakin elää parhaillaan vastaanvanlaista tilannetta ja siten peilaa vastauksissaan omiin kokemuksiin kirjoittajan tilannetta, reagoi siis joko vahvasti vastaan tai puolesta.
Itselläni ei ole mitään tällaista kokemusta, joten ka kai sen vuoksi en "älyäkään" haukkua tai paheksua ketään osapuolta erityisemmin :)

mutta kuinka moni aviopari, tilastollisesti eroaa sääntöjesi mukaan? Eli, ensin sanoo näkemiin ja sitten vasta etsii toisen suhteen? Mitä minä olen aiheeseen tutustunut, niin aniharvoin.

toinen nainen kirjoitti:

mutta kuinka moni aviopari, tilastollisesti eroaa sääntöjesi mukaan? Eli, ensin sanoo näkemiin ja sitten vasta etsii toisen suhteen? Mitä minä olen aiheeseen tutustunut, niin aniharvoin.

Aika harva tosiaan eroaa niin ettei kolmansia osapuolia olisi kuvioissa mukana. Siinä kohtaa olet lukenut tilastoita oikein kiitettävästi.

On myös olemassa tilastoitua tietoa siitä kuinka hyvin nuo kolmansien osapuolten kanssa aloitetut suhteet sitten kestävät. Tälläkin palstalla jo mainittiin tuo 5% onnistumismahdollisuus. Tiesitkö että asiaan tutkitusti vaikuttaa myös tuon taaksejätetyn avioliiton ikä. Eli mitä pitempi liitto takana, sitä surkeampi todennäköisyys onnistua uudessa suhteessa jos siihen suin päin rynnistetään. Katsos huonostakin liitosta toipuminen ottaa oman aikansa. Jos minulle joku tulisi vannomaan rakkauttaan ja kertoisi olleensa 30 vuotta naimisissa - voi luoja että minä juoksisin ja lujaa!

perehtynyt kirjoitti:

Aika harva tosiaan eroaa niin ettei kolmansia osapuolia olisi kuvioissa mukana. Siinä kohtaa olet lukenut tilastoita oikein kiitettävästi.

On myös olemassa tilastoitua tietoa siitä kuinka hyvin nuo kolmansien osapuolten kanssa aloitetut suhteet sitten kestävät. Tälläkin palstalla jo mainittiin tuo 5% onnistumismahdollisuus. Tiesitkö että asiaan tutkitusti vaikuttaa myös tuon taaksejätetyn avioliiton ikä. Eli mitä pitempi liitto takana, sitä surkeampi todennäköisyys onnistua uudessa suhteessa jos siihen suin päin rynnistetään. Katsos huonostakin liitosta toipuminen ottaa oman aikansa. Jos minulle joku tulisi vannomaan rakkauttaan ja kertoisi olleensa 30 vuotta naimisissa - voi luoja että minä juoksisin ja lujaa!

tulisi vannomaan rakkauttaan ja MIKSI?????????

sinulle... kirjoitti:

tulisi vannomaan rakkauttaan ja MIKSI?????????

Ihan oma rakas aviomieheni tuli vannomaan :).
Miksi? Miksi nyt rakkautta vannotaan - puuttuuko kokemusta?

perehtynyt kirjoitti:

Ihan oma rakas aviomieheni tuli vannomaan :).
Miksi? Miksi nyt rakkautta vannotaan - puuttuuko kokemusta?

tuli minullekin vannomaan rakkauttaan ja uskoin tietenkin kaiken. Mutta että vielä sinullekin????????

perehtynyt kirjoitti:

Ihan oma rakas aviomieheni tuli vannomaan :).
Miksi? Miksi nyt rakkautta vannotaan - puuttuuko kokemusta?

Kiva, että aviomies vannoo edes :)

Mutta sinähän kirjoititkin, että
.."Jos minulle joku tulisi vannomaan rakkauttaan ja kertoisi olleensa 30 vuotta naimisissa - voi luoja että minä juoksisin ja lujaa"..

minä luulin, että puhuit jostakusta muusta kuin omasta miehestäsi :)

Kommentti: minä taas ajattelisin, että siinäpä sisukas ihminen, ei ole heti katoamassa liitosta. Ottaisin kyllä selvää, että monelleko on vannonut rakkauttaan.. ihan kokemuksesta voin sanoa, että voi olla, että on vasta toinen ihminen :)Sellaisen luota en kyllä aivan helposti lähtisi, vaan ottaisin ihan varmasti selvää ihmisestä.

Mutta sinäkinhän puhut asiasta, josta et taida sitten tietää mitään, erosta nimittäin. Tilastot ovat tilastoja, muutaman kysymyksen varassa tehtyjä, kertovat jotain ja jättävät hyvin paljon kertomatta. Tilastoita tuijottamalla tässä ei oikeastaan voisi tehdä paljonkaan. Näin ajattelisin :)

Kivoja oloja rakkaan aviomiehesi kanssa !

eronnut nainen, hyvissä voi... kirjoitti:

Kiva, että aviomies vannoo edes :)

Mutta sinähän kirjoititkin, että
.."Jos minulle joku tulisi vannomaan rakkauttaan ja kertoisi olleensa 30 vuotta naimisissa - voi luoja että minä juoksisin ja lujaa"..

minä luulin, että puhuit jostakusta muusta kuin omasta miehestäsi :)

Kommentti: minä taas ajattelisin, että siinäpä sisukas ihminen, ei ole heti katoamassa liitosta. Ottaisin kyllä selvää, että monelleko on vannonut rakkauttaan.. ihan kokemuksesta voin sanoa, että voi olla, että on vasta toinen ihminen :)Sellaisen luota en kyllä aivan helposti lähtisi, vaan ottaisin ihan varmasti selvää ihmisestä.

Mutta sinäkinhän puhut asiasta, josta et taida sitten tietää mitään, erosta nimittäin. Tilastot ovat tilastoja, muutaman kysymyksen varassa tehtyjä, kertovat jotain ja jättävät hyvin paljon kertomatta. Tilastoita tuijottamalla tässä ei oikeastaan voisi tehdä paljonkaan. Näin ajattelisin :)

Kivoja oloja rakkaan aviomiehesi kanssa !

"tilastot ovat tilastoja" sanot sinä... Valitettavasti se mitä ne kertovat ovat kylmiä tosiasioita siitä kuinka usein nuo eron jälkeen pikaisesti solmitut liitot epäonnistuvat.

Eronnut nainen olen kuule minäkin. Yksinhuoltajan arkikin on tuttua, samoin olen kokeillut tuota toisen naisen roolia. Tällä hetkellä olen äärimmäisen onnellinen nainen - ehkä juuri siksi että on paljon tullut koettua ja nyt osaan totisesti arvostaa miestäni ja avioliittoamme.

"Kiva että aviomies vannoo edes" kirjoitat. Ei kuule muiden tarvitse enää vannoakaan :).

Tällä elämänkokemuksellani todellakin uskallan tarkastella myös niitä tilastoja ihan vakavissani ja jos olisin nyt sinkku niin todellakin kiertäisin varatut miehet kaukaa! Vastuuntuntoinen aikuinen ihminen eroaa ensin ja etsii vasta sitten uutta seuraa. En pystyisi kunnioittamaan mitään muuta tapaa toimia - eli kyllä, juoksisin ja lujaa!

Kiitos kivojen olojen toivotuksista. Toivon sinullekin kivoja oloja, jos et vielä uutta rakasta ole löytänyt niin toivon todella että löydät sen ihan vapailta markkinoilta vielä. On se onni kokolailla täydempää kun pystyy katsomaan itseään peiliin :).

perehtynyt kirjoitti:

"tilastot ovat tilastoja" sanot sinä... Valitettavasti se mitä ne kertovat ovat kylmiä tosiasioita siitä kuinka usein nuo eron jälkeen pikaisesti solmitut liitot epäonnistuvat.

Eronnut nainen olen kuule minäkin. Yksinhuoltajan arkikin on tuttua, samoin olen kokeillut tuota toisen naisen roolia. Tällä hetkellä olen äärimmäisen onnellinen nainen - ehkä juuri siksi että on paljon tullut koettua ja nyt osaan totisesti arvostaa miestäni ja avioliittoamme.

"Kiva että aviomies vannoo edes" kirjoitat. Ei kuule muiden tarvitse enää vannoakaan :).

Tällä elämänkokemuksellani todellakin uskallan tarkastella myös niitä tilastoja ihan vakavissani ja jos olisin nyt sinkku niin todellakin kiertäisin varatut miehet kaukaa! Vastuuntuntoinen aikuinen ihminen eroaa ensin ja etsii vasta sitten uutta seuraa. En pystyisi kunnioittamaan mitään muuta tapaa toimia - eli kyllä, juoksisin ja lujaa!

Kiitos kivojen olojen toivotuksista. Toivon sinullekin kivoja oloja, jos et vielä uutta rakasta ole löytänyt niin toivon todella että löydät sen ihan vapailta markkinoilta vielä. On se onni kokolailla täydempää kun pystyy katsomaan itseään peiliin :).

Juu vapaa mies on katsottuna, ellei hän nyt sitten osoittaudu joksikin petturiksi, jolla on piilossa vaimo. Näitä täällä kun lukee,tulee vähän "vainoharhaiseksikin", ainakin mielessä käy :)
No ei ole, olen käynyt kotonakin !

Muutoinpa en ehdi nyt jauhattaa enää aihetta,
kivaa keskikesää !

että jaoit kokemuksesi kanssani. Hienoa, että olet onnellinen miehesi kanssa. Sinä tiedät, ettei tilanteeni ole helppo. Olet oikeassa hätiköinnin suhteen, mutta kun tilanne on nyt tämä, mikä on. Tiedän, että mies haluaa olla varma, hän on sanonut, että kaikki muuttuu pian ja parempaan suuntaan. Olemme pystyneet puhumaan kaikista asioista erittäin avoimesti. Kiitos sinulle ja hyvää kesää.

Tilanteesi näyttää huonolta. Sanoit ensimmäisessä viestissä, että tapasit miehen, joka on kyllästynyt liittoonsa. Valitettavasti tämä ei tarkoita sitä, että hän rakastaa sinua, eikä vaimoansa. Mikäli hän todella haluaisi jättää vaimonsa, niin hän luultavasti olisi jo tehnyt sen, varsinkin kun odotat hänen lastaan.

Olen itse petetty vaimo. Miehelläni oli suhde monta vuotta toisen kanssa. Tämä loppui, kun he jäivät kiinni. Annoin miehelleni mahdollisuuden lähteä tämän naisen luokse ja jopa halusinkin niin, koska hän oli pettänyt. Kuten varmaan aavistat, niin hän ei lähtenyt. Yksi selitys tälle suhteelle oli se, ettei voinut jättää tätä naista, koska oli aloittanut suhteen. Tämä olisi kuulemma ollut hänelle niin pahasti tehty.

Mietin vain, että miksi miehestäni ei tuntunut pahalta, vaikka piti toista suhdetta ja minä kärsin siitä. Tiedä häntä. Toinen selitys tähän pettämiseen oli jännityksen ja uutuuden puute. Hän halusi ns. arkiseen elämään jotain vipinää, vaikka sitä kyllä liitossamme riitti. Nähtävästi ei hänelle kuitenkaan.

Liittomme on vieläkin tämän suhteen vuoksi vaakalaudalla. Ei se, että hän meni sänkyyn vieraan kanssa, vaan se, että hän pitkään valehteli, on syy mikä on pilannut suhteemme.

Ennen kuin sain selville heidän suhteestaan, meillä meni kotona tosi hyvin. Kaikki pelasi, kuten unelma. Luotin 100 %:sti mieheeni, enkä koskaan olisi uskonut hänen pettävän minua. Olen normaalit mitat täyttävä nainen jopa kauniskin, mutta tämä ei riittänyt. Olimme aktiivisia sängyssä sekä muutkin kotiasiat piti olla kunnossa eli kotityöt oli hyvin sovittu ja sujui yhdessä. Missä meni vikaan? Kysyn sitä melkein joka päivä. Luultavasti siinä, että mieheni halusi ulkopuolisen suhteen ja hänelle löytyi tämä henkilö, joka aloitti sen välittämättä perheestämme.

Kysyt oletko mielestäni avionrikkoja? Valitettavasti minun täytyy sanoa, että olet mitä suuremmassa merkityksessä. Ilman sinua, ei tämä mies ehkä pettäisi vaimoaan. Tiedätkö edes varmasti mikä heidän kotona oleva tilanne on? Onko se edes niin huono, kuin mies väittää? Todellisuus voi olla toinen. Eihän tämä mies voisi olla sinun kanssasi, mikäli hän tunnustaisi, että kotona kaikki on ok.

Mikäli haluat tähän tilanteeseen selkeyttä, jätä tämä mies kunnes hän päättää mitä tekee. Älä jää roikkumaan häneen. Kyllä hän tulee takaisin, mikäli sinua todella rakastaa. Kaiken lisäksi mistä voit olla edes varma, että hän ei tule pettämään sinua. Haluatko todella tällaisen miehen? Mikäli pettää ensimmäisen kerran, niin pettää kyllä toisenkin. Aina riittää maailmalla naisia, jotka rakastuvat ja haluavat aloittaa suhteen toisen liitosta huolimatta. Ei hän ole sinulle yhtään uskollisempi, kuin hänen vaimolleen, jonka kanssa hän on ollut vuosia. Tämän olen todennut kantapään kautta.

ensimmäinen kirjoitti:

Tilanteesi näyttää huonolta. Sanoit ensimmäisessä viestissä, että tapasit miehen, joka on kyllästynyt liittoonsa. Valitettavasti tämä ei tarkoita sitä, että hän rakastaa sinua, eikä vaimoansa. Mikäli hän todella haluaisi jättää vaimonsa, niin hän luultavasti olisi jo tehnyt sen, varsinkin kun odotat hänen lastaan.

Olen itse petetty vaimo. Miehelläni oli suhde monta vuotta toisen kanssa. Tämä loppui, kun he jäivät kiinni. Annoin miehelleni mahdollisuuden lähteä tämän naisen luokse ja jopa halusinkin niin, koska hän oli pettänyt. Kuten varmaan aavistat, niin hän ei lähtenyt. Yksi selitys tälle suhteelle oli se, ettei voinut jättää tätä naista, koska oli aloittanut suhteen. Tämä olisi kuulemma ollut hänelle niin pahasti tehty.

Mietin vain, että miksi miehestäni ei tuntunut pahalta, vaikka piti toista suhdetta ja minä kärsin siitä. Tiedä häntä. Toinen selitys tähän pettämiseen oli jännityksen ja uutuuden puute. Hän halusi ns. arkiseen elämään jotain vipinää, vaikka sitä kyllä liitossamme riitti. Nähtävästi ei hänelle kuitenkaan.

Liittomme on vieläkin tämän suhteen vuoksi vaakalaudalla. Ei se, että hän meni sänkyyn vieraan kanssa, vaan se, että hän pitkään valehteli, on syy mikä on pilannut suhteemme.

Ennen kuin sain selville heidän suhteestaan, meillä meni kotona tosi hyvin. Kaikki pelasi, kuten unelma. Luotin 100 %:sti mieheeni, enkä koskaan olisi uskonut hänen pettävän minua. Olen normaalit mitat täyttävä nainen jopa kauniskin, mutta tämä ei riittänyt. Olimme aktiivisia sängyssä sekä muutkin kotiasiat piti olla kunnossa eli kotityöt oli hyvin sovittu ja sujui yhdessä. Missä meni vikaan? Kysyn sitä melkein joka päivä. Luultavasti siinä, että mieheni halusi ulkopuolisen suhteen ja hänelle löytyi tämä henkilö, joka aloitti sen välittämättä perheestämme.

Kysyt oletko mielestäni avionrikkoja? Valitettavasti minun täytyy sanoa, että olet mitä suuremmassa merkityksessä. Ilman sinua, ei tämä mies ehkä pettäisi vaimoaan. Tiedätkö edes varmasti mikä heidän kotona oleva tilanne on? Onko se edes niin huono, kuin mies väittää? Todellisuus voi olla toinen. Eihän tämä mies voisi olla sinun kanssasi, mikäli hän tunnustaisi, että kotona kaikki on ok.

Mikäli haluat tähän tilanteeseen selkeyttä, jätä tämä mies kunnes hän päättää mitä tekee. Älä jää roikkumaan häneen. Kyllä hän tulee takaisin, mikäli sinua todella rakastaa. Kaiken lisäksi mistä voit olla edes varma, että hän ei tule pettämään sinua. Haluatko todella tällaisen miehen? Mikäli pettää ensimmäisen kerran, niin pettää kyllä toisenkin. Aina riittää maailmalla naisia, jotka rakastuvat ja haluavat aloittaa suhteen toisen liitosta huolimatta. Ei hän ole sinulle yhtään uskollisempi, kuin hänen vaimolleen, jonka kanssa hän on ollut vuosia. Tämän olen todennut kantapään kautta.

Onko sinun rakkautesi miestäsi kohtaan noin vahvaa, että olet edelleen hänen kanssaan? Onko miehesi mielestäsi rakastanut sinua? Miksi sinä olet "halunnut" ottaa takaisin miehen, jolla on ollut MONTA VUOTTA suhde toiseen naiseen suhteenne aikana? Kun sinulle on jo monta vuotta valehdeltu, miksi jatkat liittoanne?

Myös minulla on takana petettynä olemisen kokemus. Olin ns ykkönen ja sain selville mieheni sivusuhteen kahdenkymmenen avioliittovuoden jälkeen - suhde oli silloin jatkunut puoli vuotta.

Myös minä olen kaunis nainen, menestyvä, koulutettu. Toki sivusuhde on/oli kahdeksan vuotta nuorempi ja lapseton, mutta en oikein usko että iällä on merkitystä. Merkitystä oli ehkä sillä että perheessämme oli sisäisiä ongelmia, mies oli hiljattain menettänyt äitinsä, sairastunut, joutunut turvautumaan taloudellisesti minuun, ja vanhin perheen lapsista oli tulossa ns. pesästälähtöikään. Kyllä tämä kaikki häälyttää perhettä ja pitkää parisuhdetta. Olisin toivonut että meillä olisi ollut kykyä, mahdollisuus ja rohkeutta selvittää välimme kuitenkin reilusti. Mielestäni miehen valinta ylläpitää sivusuhdetta oli paskahousuinen egonpönkitys ja pako arkitodellisuudesta.

Sivusuhteen paljastuttua näytti selvältä että ero tulee. En voinut uskoa että parisuhteemme kestäisi enää sitä haavaa. Halusin eroa ja haimme sitä yhdessä. En todella tiedä mitä mies oli sivunaiselleen kertonut mutta totuus on että seksielämämme oli jatkunut eropäätökseen asti ja jatkui vielä eropäätöksen jälkeenkin jonkun aikaa. Ehdotus eri sängyistä nukkumisesta tuli minulta. Mies halusi minua jatkuvasti edelleen ja muutaman kerran suostuin koska puute oli aikamoinen enkä halunnut lähteä sotkemaan uusia ihmisiä kuvioihin. Aktiiviset päätökset eroasioihin liittyen tein minä. Mies olisi parin kuukauden päästä vielä halunnut harkita. Lisäksi hän olisi halunnut että tapaan tämän uuden naisystävän... no en todella. Miehen ja minun välinen seksi loppui kokonaan kolme kuukautta eropäätöksen jälkeen, minun päätöksestäni. Miehen jatkuva tukeutuminen minuun jatkui viralliseen eroon asti ja loppui kipakkaan kirjeeseeni jossa totesin että hän on lastemme isä mutta ystäviksi meistä ei kuitenkaan ole.

Mies on tämän sivusuhteen kanssa edelleen, kaksi vuotta myöhemmin. En tiedä heidän väleistään, mutta siltä nyt on vaikuttanut että arki on astunut kuvioihin vaikka lapset ovatkin minun vastuullani (mies ei ehdi eikä jaksa...) Ajattelen tätä uutta naisystävää sinisilmäisenä ihmisenä jolla ei oman taustansa vuoksi ollut käsitystä sitä mitä pitkä parisuhde sisältää, ja joka luultavasti tosissaan uskoi siihen kliseeseen että hyvän parisuhteen väliin ei mikään tule. Ei tulekaan, mutta hyvässäkin parisuhteessa on pitkässä juoksussa aikansa ja aikansa. Varsinainen avionrikkoja on tietysti lasteni isä, uusi on vain yksinkertainen. En haluaisi olla hänkään - eksäni lähettelee minulle nykyisin ajoittain idioottimaisia haikeita viestejä, luultavasti uuden avopuolison tietämättä. Näihin en ole antanut aihetta enkä myöskään vastaillut, mutta olen ajatellut että tällaista miestä en tahdo, enkä ymmärrä koskaan tahtoneeni. Lasteni vuoksi olisin toivonut että eksäni olisi ollut toisenlainen, mutta noine valintoineen hän on se mikä on, ja selvää on että hänen kanssaan en olisi voinut jatkaa. Pitkän avioliiton purkaminen on hirveän kivuliasta kaikille, myös lapsille, mutta luulen että nämä ihmiset jotka lähtevät suhteeseen varatun miehen kanssa "suuren rakkauden" tähden eivät sitä todella tajua.

ero takana kirjoitti:

Myös minulla on takana petettynä olemisen kokemus. Olin ns ykkönen ja sain selville mieheni sivusuhteen kahdenkymmenen avioliittovuoden jälkeen - suhde oli silloin jatkunut puoli vuotta.

Myös minä olen kaunis nainen, menestyvä, koulutettu. Toki sivusuhde on/oli kahdeksan vuotta nuorempi ja lapseton, mutta en oikein usko että iällä on merkitystä. Merkitystä oli ehkä sillä että perheessämme oli sisäisiä ongelmia, mies oli hiljattain menettänyt äitinsä, sairastunut, joutunut turvautumaan taloudellisesti minuun, ja vanhin perheen lapsista oli tulossa ns. pesästälähtöikään. Kyllä tämä kaikki häälyttää perhettä ja pitkää parisuhdetta. Olisin toivonut että meillä olisi ollut kykyä, mahdollisuus ja rohkeutta selvittää välimme kuitenkin reilusti. Mielestäni miehen valinta ylläpitää sivusuhdetta oli paskahousuinen egonpönkitys ja pako arkitodellisuudesta.

Sivusuhteen paljastuttua näytti selvältä että ero tulee. En voinut uskoa että parisuhteemme kestäisi enää sitä haavaa. Halusin eroa ja haimme sitä yhdessä. En todella tiedä mitä mies oli sivunaiselleen kertonut mutta totuus on että seksielämämme oli jatkunut eropäätökseen asti ja jatkui vielä eropäätöksen jälkeenkin jonkun aikaa. Ehdotus eri sängyistä nukkumisesta tuli minulta. Mies halusi minua jatkuvasti edelleen ja muutaman kerran suostuin koska puute oli aikamoinen enkä halunnut lähteä sotkemaan uusia ihmisiä kuvioihin. Aktiiviset päätökset eroasioihin liittyen tein minä. Mies olisi parin kuukauden päästä vielä halunnut harkita. Lisäksi hän olisi halunnut että tapaan tämän uuden naisystävän... no en todella. Miehen ja minun välinen seksi loppui kokonaan kolme kuukautta eropäätöksen jälkeen, minun päätöksestäni. Miehen jatkuva tukeutuminen minuun jatkui viralliseen eroon asti ja loppui kipakkaan kirjeeseeni jossa totesin että hän on lastemme isä mutta ystäviksi meistä ei kuitenkaan ole.

Mies on tämän sivusuhteen kanssa edelleen, kaksi vuotta myöhemmin. En tiedä heidän väleistään, mutta siltä nyt on vaikuttanut että arki on astunut kuvioihin vaikka lapset ovatkin minun vastuullani (mies ei ehdi eikä jaksa...) Ajattelen tätä uutta naisystävää sinisilmäisenä ihmisenä jolla ei oman taustansa vuoksi ollut käsitystä sitä mitä pitkä parisuhde sisältää, ja joka luultavasti tosissaan uskoi siihen kliseeseen että hyvän parisuhteen väliin ei mikään tule. Ei tulekaan, mutta hyvässäkin parisuhteessa on pitkässä juoksussa aikansa ja aikansa. Varsinainen avionrikkoja on tietysti lasteni isä, uusi on vain yksinkertainen. En haluaisi olla hänkään - eksäni lähettelee minulle nykyisin ajoittain idioottimaisia haikeita viestejä, luultavasti uuden avopuolison tietämättä. Näihin en ole antanut aihetta enkä myöskään vastaillut, mutta olen ajatellut että tällaista miestä en tahdo, enkä ymmärrä koskaan tahtoneeni. Lasteni vuoksi olisin toivonut että eksäni olisi ollut toisenlainen, mutta noine valintoineen hän on se mikä on, ja selvää on että hänen kanssaan en olisi voinut jatkaa. Pitkän avioliiton purkaminen on hirveän kivuliasta kaikille, myös lapsille, mutta luulen että nämä ihmiset jotka lähtevät suhteeseen varatun miehen kanssa "suuren rakkauden" tähden eivät sitä todella tajua.

Sinua oikein hyvin. Olen pahoillani puolestasi, että olet joutunut kokemaan tuollaisia asioita. Olet kuitenkin vahva ihminen, jollaintapaa luen sen rivien välistä. Miehesi on ollut täysi sika, mutta luultavasti hän tulee sitä olemaan hamaan loppuunsa saakka. Toivon, että sinusta tulee onnellinen ja tasapainoinen ihminen, ja saat osaksesi todellista rakkautta.

luultavasti jokaisen vaimon pahin painajainen. En haluaisi olla tuossa sopassa jonka olette saaneet aikaan. Jonkun onnettoman on herättävä loppuelämänsä tuohon kamalaan todellisuuteen. Rakkaudella on rumat kasvot, mutta en voi syyttää sinua, mies on tehnyt valintansa eikä asioita
saa enää tekemättömiksi.

onko edes väliä kirjoitti:

luultavasti jokaisen vaimon pahin painajainen. En haluaisi olla tuossa sopassa jonka olette saaneet aikaan. Jonkun onnettoman on herättävä loppuelämänsä tuohon kamalaan todellisuuteen. Rakkaudella on rumat kasvot, mutta en voi syyttää sinua, mies on tehnyt valintansa eikä asioita
saa enää tekemättömiksi.

Rakkaudella ei ole rumia kasvoja, nyt olet kyllä väärässä. Miten niin, olen pahin painajainen? Olisitko ystävällinen ja perustelisit väitteesi? Ei varmasti kukaan ihminen haluaisi olla tilanteessani nyt, mutta todellisuudesa minä olen, sekä syntymätön lapseni.

Tuossa yllä sinulle on jo petetyt vaimot kertoneet tuntemuksistaan ja kokemuksistaan. Tilanne ei todellakaan aina ole sellainen kuin miksi tämä pettävä aviomies sen rakastajattarelleen kuvailee. Tosiasia on kyllä se että vaikka et nyt haluaisikaan ajatella itseäsi avionrikkojana niin juuri sellainen sinä tällä hetkellä olet... Tai en sitten tiedä rikkoutuuko tuo liitto vaikka suhteenne vaimon tietoon tulisikin, onhan heidän liittonsa jo kestänyt kovin kauan. Säröjä sinä ainakin heidän avioliittoonsa olet ollut aiheuttamassa kun olet suostunut suhteeseen varatun miehen kanssa. Vastuu tilanteesta on myös sinulla. Yhtä hyvinhän olisit voinut suhteesta kieltäytyä ja pyytää miestä ottamaan sinuun yhteyttä vasta kun on saanut välinsä vaimonsa kanssa selvitettyä ja mahdollisesti erottua. Eikö?

Tiedän ihan oikeasti miltä sinusta nyt varmasti tuntuu. Olen itse erottuani ollut myös toisena naisena. Rakastuin kertakaikkisen palavasti varattuun mieheen. Tunsimme olevamme sielunkumppanit ja ajattelimme asioista hyvin samalla tavalla. En ollut edes edellistä miestäni kohtaan, joka sentään on lapseni isä, tuntenut mitään vastaavaa... Puoli vuotta odotin hänen eroamistaan avopuolisostaan ja voin todella pahoin jatkuvasti. Lopulta tulin järkiini ja päätin lähteä ulos tuosta kuviosta, joka ei todellakaan ollut oikein ketään kohtaan. Vaikka rakastin tuota miestä edelleen, ilmoitin etten halua kuulla hänestä enää mitään ennen kuin hän on saanut asiansa järjestykseen.

Aikaa kului melkein puoli vuotta toipuessa tuosta. Sitten tapasinkin ihan "sinkkumarkkinoilta" miehen jonka kanssa on ollut todella hyvä olla jo monta vuotta. Hän on mahtava isäpuoli lapselleni ja rakastamme toisiamme sekä tunteella että järjellä. Mitään valtavaa alkuhuumaa en mieheni kanssa kokenut. Sehän siinä niin hassua on ollutkin... Kun tuntuu että rakastun häneen joka ikinen päivä pikkuisen lisää :). Menemme naimisiin tänä kesänä :).

Tuo varattu "mieheni" muuten sai lopulta erottua sitten. Soitteli vielä pitkään perääni. Mutta olin jo itkuni itkenyt ja saanut ne vaaleanpunaiset kakkulat pois silmiltäni. Mielestäni se juna meni jo - ja onneksi menikin! Näin jälkeenpäin olen todella tyytyväinen etten tuota miestä silloin omakseni saanut. Jos pettää kerran, pettää varmasti toisenkin. Kyllä ensin pitää uskaltaa erota ja sitten vasta aloittaa uutta juttua.

Toivon että tilanteesi selviää sinullekin mahdollisimman pian. Voimia sinulle kestää mitä tuleman pitää. Eihän tarinasi tietenkään välttämättä ole tismalleen samanlainen kuin omani mutta kyllä noilla miehillä jotka tekevät sen päätöksen jättää eroamatta ennen uuden suhteen aloittamista kuitenkin melkoisesti on yhtäläisyyksiä...

Sinulle voin kokemuksen syvällä rintaäänellä kertoa että vaikka se sattuukin ihan pirusti niin on äärimmäisen vapauttavaa kun voi katsoa itseään peiliin ja olla ylpeä kun on toiminut niiden arvojen pohjalta joihin oikeasti uskoo. Ansaitset parempaa varmasti sinäkin kuin tyytyä toisen naisen osaan. Voisitko harkita katkaisevasi välejäsi tuohon mieheen? Antavasi hänelle aikaa järjestää elämänsä kunnolla?

onko edes väliä kirjoitti:

luultavasti jokaisen vaimon pahin painajainen. En haluaisi olla tuossa sopassa jonka olette saaneet aikaan. Jonkun onnettoman on herättävä loppuelämänsä tuohon kamalaan todellisuuteen. Rakkaudella on rumat kasvot, mutta en voi syyttää sinua, mies on tehnyt valintansa eikä asioita
saa enää tekemättömiksi.

Pikkuisen liioittelut, kun väität, että hän on jokaisen vaimon pahin painajainen ..?? Älä kirjoita ihan kaikkien muiden puolesta.. jollakin voi tietysti olla noinkin.

kyllä kirjoitti:

Pikkuisen liioittelut, kun väität, että hän on jokaisen vaimon pahin painajainen ..?? Älä kirjoita ihan kaikkien muiden puolesta.. jollakin voi tietysti olla noinkin.

hän voisi olla? Iloinen perheyllätys vai yllättävän perhepalaverin paikka. Vai uskotko että se on vapautus kaikista kärsityistä vuosista? Tai että hiljaista hyväksyntää kun muutkin sukulaiset jo siunauksensa ovat antaneet.

Tuollainen lempeä neitokainen joka uskoo että hän ja syntymätön lapsi on maailman ensimmäinen ja viimeinen ihme. Vai onnea vanhan miehen puolesta koska siemenet vielä itävät?

Ihan mielenkiinnosta haluaisin kysyä, mitä hän olisi sinulle?

toinen nainen kirjoitti:

Rakkaudella ei ole rumia kasvoja, nyt olet kyllä väärässä. Miten niin, olen pahin painajainen? Olisitko ystävällinen ja perustelisit väitteesi? Ei varmasti kukaan ihminen haluaisi olla tilanteessani nyt, mutta todellisuudesa minä olen, sekä syntymätön lapseni.

toiselle niin pyllistät toiselle. Mitä hyvää kuvittelet tehneesi vaimolle? Sinun tilanteesi ei ole mitenkään ainutlaatuinen vaikka haluat niin uskoa. Kuvittelet joko olevasi jotakin varsin hyvää mutta todellisuudessa olet aivan jotakin muuta. Kysymyksesikin on varsin yksinkertainen, siksi sinua ei kehtaa edes haukkua. Toivottavasti mies pitää sinusta hyvää huolta, huoltajan todella tarvitsetkin.

toinen nainen kirjoitti:

Onko sinun rakkautesi miestäsi kohtaan noin vahvaa, että olet edelleen hänen kanssaan? Onko miehesi mielestäsi rakastanut sinua? Miksi sinä olet "halunnut" ottaa takaisin miehen, jolla on ollut MONTA VUOTTA suhde toiseen naiseen suhteenne aikana? Kun sinulle on jo monta vuotta valehdeltu, miksi jatkat liittoanne?

Hyvänen aika "toinen nainen", onhan sinunkin rakkautesi niin vahvaa, että siedät mieheltä vaikka mitä. Sinä siedät asemasi kakkosena, olet alun alkaenkin ryhtynyt suhteeseen miehen kanssa, joka ei ole ollut sinulle uskollinen missään suhteenne vaiheessa! Mikä sinä olet muiden valintoja ihmettelemään, kun itse valitset vielä hullummin?

toinen nainen kirjoitti:

Onko sinun rakkautesi miestäsi kohtaan noin vahvaa, että olet edelleen hänen kanssaan? Onko miehesi mielestäsi rakastanut sinua? Miksi sinä olet "halunnut" ottaa takaisin miehen, jolla on ollut MONTA VUOTTA suhde toiseen naiseen suhteenne aikana? Kun sinulle on jo monta vuotta valehdeltu, miksi jatkat liittoanne?

Et usko, mutta tästä tapauksesta on jo jonkin aikaa, kun sain heidät kiinni. Miehelläni on tämän jälkeenkin ollut jonkinlaista "vipinää" muutenkin, mutta muuta en ole pystynyt todistamaan.

Mietin päivittäin miksi jatkan tätä, kun en ole vieläkään saanut takaisin luottamustamme. Täytyy myöntää, että rakastan silti häntä ja olen aina rakastanut,jos nyt kukaan osaa sanoa mitä se rakkaus on. Muuten olisin kai jo luovuttanut. Luulisi, että paremminkin olen hullu, kun jatkan tälläistä epävarmuutta. Ehkä minä haluan odottaa, että mieheni tulee järkiinsä ja tajuaa minun ja perheemme arvon.

Mieheni rakkaudesta minuun en enää tiedä. Miten sellainen ihminen, joka rakastaa, voi valehdella ja pettää toista?

Toiset ovat kyllä sanoneet ja ovat sitä mieltä, että minun olisi helpompi jossain muualla. Viimeksi tänään olen yrittänyt keskustella liitostamme, mutta en vieläkään saanut niitä vastauksia, joita haluaisin liitossa ollessamme eli selvyyttä ja varmuutta sekä rehellisyyttä.

Tällä hetkellä vielä jatkan toistaiseksi, mutta juuri nyt tuntuu siltä, että löisin päätäni seinään ja lujaa, kun yritän saada jotain vastauksia häneltä miksi hän on pettänyt ja lupauksia, ettei vastaisuudessa niin tee, mutta ei... ja näin ollen meillä ei nähtävästi tule olemaan yhteistä tulevaisuutta. Aika näyttää.

Vastasin sinulle siksi, koska tämä on omalta osaltani vaikuttanut todella paljon elämääni. Ei se maailmaa kaada, että kerran pettää ja makaa yhden yön jonkun kanssa, mutta jonka jälkeen viisastuu ja pyrkii korjaamaan elämänsä sekä on rehellinen, vaan se että monet vuodet salataan ja valehdellaan toiselle.

Pyydän älä sekaannu varattuihin. Et voi tietää mitä tuskaa se voi tuoda tullessaan. Ainakin, jos hänen puoliso yhtään välittää miehestään. Tietenkin on sellaisia liittoja paljon, joissa ei toimi mikään. Silloin pitäisi näiden henkilöiden ehdottomasti ensin selvittää suhteensa, ennen kuin alkavat uusia suhteita.

toinen nainen kirjoitti:

Sinua oikein hyvin. Olen pahoillani puolestasi, että olet joutunut kokemaan tuollaisia asioita. Olet kuitenkin vahva ihminen, jollaintapaa luen sen rivien välistä. Miehesi on ollut täysi sika, mutta luultavasti hän tulee sitä olemaan hamaan loppuunsa saakka. Toivon, että sinusta tulee onnellinen ja tasapainoinen ihminen, ja saat osaksesi todellista rakkautta.

toivotuksistasi. Elän parisuhteessa ja minua rakastetaan. Haavoja nuolen edelleen tietysti siinä mielessä, että pitkän avioliiton purkaminen ei ole helppo asia, ei myöskään ole helppoa uudelleen ruveta luottamaan elämään ja itseensä tällaisen jälkeen. Ja työlästä on viedä itsenäistymisikäisten lasten kehitystä eteenpäin ollen tukeva ja turvallinen äiti, kun itse on ollut keskellä elämänsä kriisiä.

Ex-mieheni ei luultavasti ole sen suurempi sika kuin sinun tulevan lapsesi isä. Mietipä sitä.

ensimmäinen kirjoitti:

Tilanteesi näyttää huonolta. Sanoit ensimmäisessä viestissä, että tapasit miehen, joka on kyllästynyt liittoonsa. Valitettavasti tämä ei tarkoita sitä, että hän rakastaa sinua, eikä vaimoansa. Mikäli hän todella haluaisi jättää vaimonsa, niin hän luultavasti olisi jo tehnyt sen, varsinkin kun odotat hänen lastaan.

Olen itse petetty vaimo. Miehelläni oli suhde monta vuotta toisen kanssa. Tämä loppui, kun he jäivät kiinni. Annoin miehelleni mahdollisuuden lähteä tämän naisen luokse ja jopa halusinkin niin, koska hän oli pettänyt. Kuten varmaan aavistat, niin hän ei lähtenyt. Yksi selitys tälle suhteelle oli se, ettei voinut jättää tätä naista, koska oli aloittanut suhteen. Tämä olisi kuulemma ollut hänelle niin pahasti tehty.

Mietin vain, että miksi miehestäni ei tuntunut pahalta, vaikka piti toista suhdetta ja minä kärsin siitä. Tiedä häntä. Toinen selitys tähän pettämiseen oli jännityksen ja uutuuden puute. Hän halusi ns. arkiseen elämään jotain vipinää, vaikka sitä kyllä liitossamme riitti. Nähtävästi ei hänelle kuitenkaan.

Liittomme on vieläkin tämän suhteen vuoksi vaakalaudalla. Ei se, että hän meni sänkyyn vieraan kanssa, vaan se, että hän pitkään valehteli, on syy mikä on pilannut suhteemme.

Ennen kuin sain selville heidän suhteestaan, meillä meni kotona tosi hyvin. Kaikki pelasi, kuten unelma. Luotin 100 %:sti mieheeni, enkä koskaan olisi uskonut hänen pettävän minua. Olen normaalit mitat täyttävä nainen jopa kauniskin, mutta tämä ei riittänyt. Olimme aktiivisia sängyssä sekä muutkin kotiasiat piti olla kunnossa eli kotityöt oli hyvin sovittu ja sujui yhdessä. Missä meni vikaan? Kysyn sitä melkein joka päivä. Luultavasti siinä, että mieheni halusi ulkopuolisen suhteen ja hänelle löytyi tämä henkilö, joka aloitti sen välittämättä perheestämme.

Kysyt oletko mielestäni avionrikkoja? Valitettavasti minun täytyy sanoa, että olet mitä suuremmassa merkityksessä. Ilman sinua, ei tämä mies ehkä pettäisi vaimoaan. Tiedätkö edes varmasti mikä heidän kotona oleva tilanne on? Onko se edes niin huono, kuin mies väittää? Todellisuus voi olla toinen. Eihän tämä mies voisi olla sinun kanssasi, mikäli hän tunnustaisi, että kotona kaikki on ok.

Mikäli haluat tähän tilanteeseen selkeyttä, jätä tämä mies kunnes hän päättää mitä tekee. Älä jää roikkumaan häneen. Kyllä hän tulee takaisin, mikäli sinua todella rakastaa. Kaiken lisäksi mistä voit olla edes varma, että hän ei tule pettämään sinua. Haluatko todella tällaisen miehen? Mikäli pettää ensimmäisen kerran, niin pettää kyllä toisenkin. Aina riittää maailmalla naisia, jotka rakastuvat ja haluavat aloittaa suhteen toisen liitosta huolimatta. Ei hän ole sinulle yhtään uskollisempi, kuin hänen vaimolleen, jonka kanssa hän on ollut vuosia. Tämän olen todennut kantapään kautta.

"Luultavasti siinä, että mieheni halusi ulkopuolisen suhteen ja hänelle löytyi tämä henkilö, joka aloitti sen välittämättä perheestämme." Miksi vieraan ihmisen pitää välittää sinun perheestäsi, kun miehesikään, jonka se pitäisi tehdä, ei välittänyt niin paljon että olisi pitänyt housunsa jalassa? Tätä minä ihmettelen! Minkätakia ulkopuoliselle annetaan se vastuu pettääkö puoliso vai ei? Minkätakia täällä annetaan ymmärtää että pettäjä ei ole vastuussa tekemisistään vaan sen vastuun kantaa se kakkos osapuoli? Kakkonen päättää rupeaako suhteeseen varatun kanssa, mutta PETTÄJÄ PÄÄTTÄÄ ITSE OMALTA OSALTAAN PETTÄÄKÖ PUOLISOAAN VAI EI! PETTÄJÄ PETTÄMÄÄN LÄHTIESSÄÄN ON SE AVIOLIITON RIKKOJA! PETTÄJÄ RIKKOO JO SEN LIITON KUN LÄHTEE HAKEMAAN SITÄ PETOSKUMPPANIA! PETTÄJÄ TEKEE SEN PAHIMMAN TEON PUOLISOLLEEN, PETTÄÄ, RIKKOO LUOTTAMUKSEN! Jos on hyvä rakastava liitto, ei sitä kukaan ulkopuolinen pääse rikkomaan, silloin ei puoliso petä!

...sivustaseuraaja.... kirjoitti:

"Luultavasti siinä, että mieheni halusi ulkopuolisen suhteen ja hänelle löytyi tämä henkilö, joka aloitti sen välittämättä perheestämme." Miksi vieraan ihmisen pitää välittää sinun perheestäsi, kun miehesikään, jonka se pitäisi tehdä, ei välittänyt niin paljon että olisi pitänyt housunsa jalassa? Tätä minä ihmettelen! Minkätakia ulkopuoliselle annetaan se vastuu pettääkö puoliso vai ei? Minkätakia täällä annetaan ymmärtää että pettäjä ei ole vastuussa tekemisistään vaan sen vastuun kantaa se kakkos osapuoli? Kakkonen päättää rupeaako suhteeseen varatun kanssa, mutta PETTÄJÄ PÄÄTTÄÄ ITSE OMALTA OSALTAAN PETTÄÄKÖ PUOLISOAAN VAI EI! PETTÄJÄ PETTÄMÄÄN LÄHTIESSÄÄN ON SE AVIOLIITON RIKKOJA! PETTÄJÄ RIKKOO JO SEN LIITON KUN LÄHTEE HAKEMAAN SITÄ PETOSKUMPPANIA! PETTÄJÄ TEKEE SEN PAHIMMAN TEON PUOLISOLLEEN, PETTÄÄ, RIKKOO LUOTTAMUKSEN! Jos on hyvä rakastava liitto, ei sitä kukaan ulkopuolinen pääse rikkomaan, silloin ei puoliso petä!

Totta puhut. Kavala aviopuoliso valitsee haluaako tuhota perheensä vai ei. Valintaa kaikki tyynni. Jos mieheni jäisi pettämisestä kiinni, niin eipä siinä väliä olisi ratsastiko piikkisialla vai vieraalla naisella -mies se valintansa siinä teki. Paras tapa osoittaa rakastavansa perhettään, on rakastaa ja kohdella puolisoaan kunnioituksella. Lasten todellinen koti on vanhempien välisessä tunnesuhteessa.

...sivustaseuraaja.... kirjoitti:

"Luultavasti siinä, että mieheni halusi ulkopuolisen suhteen ja hänelle löytyi tämä henkilö, joka aloitti sen välittämättä perheestämme." Miksi vieraan ihmisen pitää välittää sinun perheestäsi, kun miehesikään, jonka se pitäisi tehdä, ei välittänyt niin paljon että olisi pitänyt housunsa jalassa? Tätä minä ihmettelen! Minkätakia ulkopuoliselle annetaan se vastuu pettääkö puoliso vai ei? Minkätakia täällä annetaan ymmärtää että pettäjä ei ole vastuussa tekemisistään vaan sen vastuun kantaa se kakkos osapuoli? Kakkonen päättää rupeaako suhteeseen varatun kanssa, mutta PETTÄJÄ PÄÄTTÄÄ ITSE OMALTA OSALTAAN PETTÄÄKÖ PUOLISOAAN VAI EI! PETTÄJÄ PETTÄMÄÄN LÄHTIESSÄÄN ON SE AVIOLIITON RIKKOJA! PETTÄJÄ RIKKOO JO SEN LIITON KUN LÄHTEE HAKEMAAN SITÄ PETOSKUMPPANIA! PETTÄJÄ TEKEE SEN PAHIMMAN TEON PUOLISOLLEEN, PETTÄÄ, RIKKOO LUOTTAMUKSEN! Jos on hyvä rakastava liitto, ei sitä kukaan ulkopuolinen pääse rikkomaan, silloin ei puoliso petä!

Siinä se tuli jälleen kerran kiteytettynä asia, joka ei näytä täällä menevän perille. Aina sitä välillä joku yrittää sanoa, mutta kai se on niin, että liian lähellä kun on, ei huomaa perusjuttuja ja ongelmia.
Pettävä puoliso on se joka päätöksen pettämisestä tekee. Hän on se sopimuksen rikkoja, kenelläkään muulla ei ole sitä sopimusta parisuhteesta. Aivan turhaa puhua ulkopuolisen vastuusta. Mietin myös, että mitä se tarkoittaa, että joku ulkopuolinen kantaisi vastuun kahden ihmisen välisestä suhteesta. No tietysti voi ajatella, että niin ei tehdä, mutta kaikki eivät niin ajattele. Ja mitä sitten.. sopimusta ei ole, mitä on rikottu.. miten se vastuu kannetaan. Keskustelemallako, pyytämällä anteeksi.. no jotain sellaista, mutta mitäpä muuta.

Syvällisesti voi tietysti pohdiskella vaikka loputtomiin, mutta mitä sillä käytännössä tarkoitetaan. Ehkä sitä, että aika moni ei ala siihen rooliin, kakkoseksi. Se on tietysti yksi tapa. Mutta, jos asiat ovat jo tapahtuneet, mitäpä siinä enää on tehtävissä muuta kuin, että puolisot setvivät välinsä. Se on itsestään jo vaikeaa, minusta turha miettiä enää muiden roolia tai odottaa jotain kolmannelta. Varsinkin kun siinä vaiheessa keinot ovat vähissä, käytännössä.

eteenpäinhän sitä täytyy pä... kirjoitti:

Siinä se tuli jälleen kerran kiteytettynä asia, joka ei näytä täällä menevän perille. Aina sitä välillä joku yrittää sanoa, mutta kai se on niin, että liian lähellä kun on, ei huomaa perusjuttuja ja ongelmia.
Pettävä puoliso on se joka päätöksen pettämisestä tekee. Hän on se sopimuksen rikkoja, kenelläkään muulla ei ole sitä sopimusta parisuhteesta. Aivan turhaa puhua ulkopuolisen vastuusta. Mietin myös, että mitä se tarkoittaa, että joku ulkopuolinen kantaisi vastuun kahden ihmisen välisestä suhteesta. No tietysti voi ajatella, että niin ei tehdä, mutta kaikki eivät niin ajattele. Ja mitä sitten.. sopimusta ei ole, mitä on rikottu.. miten se vastuu kannetaan. Keskustelemallako, pyytämällä anteeksi.. no jotain sellaista, mutta mitäpä muuta.

Syvällisesti voi tietysti pohdiskella vaikka loputtomiin, mutta mitä sillä käytännössä tarkoitetaan. Ehkä sitä, että aika moni ei ala siihen rooliin, kakkoseksi. Se on tietysti yksi tapa. Mutta, jos asiat ovat jo tapahtuneet, mitäpä siinä enää on tehtävissä muuta kuin, että puolisot setvivät välinsä. Se on itsestään jo vaikeaa, minusta turha miettiä enää muiden roolia tai odottaa jotain kolmannelta. Varsinkin kun siinä vaiheessa keinot ovat vähissä, käytännössä.

ja onpa ukkoparka nyt temppusa tehny. Mitään ei ole enää tehtävissä, nyt alko ikävämpien asioiden asioiden järjestely.

Turha ainakaan tuota kakkosta syyttää, tuollainen tytönhupakko tuntuu olevan, ei sillä ole aavistustakaan mitä muut osapuolet mahdollisesti joutuvat kokemaan. Hyvä tietysti niin, että edes joku on onnellinen.

Olisi tietysti avartavaa kuulla miten tämä juttu päättyy ja onnistuuko mies hoitamaan erojärjestelyn kuten on luvannut. Vaimonkin ajatuksia olisi mukava kuulla, miten sitä näinkin järkyttävistä asioista selvitään.

ex-avionrikkoja kirjoitti:

Tuossa yllä sinulle on jo petetyt vaimot kertoneet tuntemuksistaan ja kokemuksistaan. Tilanne ei todellakaan aina ole sellainen kuin miksi tämä pettävä aviomies sen rakastajattarelleen kuvailee. Tosiasia on kyllä se että vaikka et nyt haluaisikaan ajatella itseäsi avionrikkojana niin juuri sellainen sinä tällä hetkellä olet... Tai en sitten tiedä rikkoutuuko tuo liitto vaikka suhteenne vaimon tietoon tulisikin, onhan heidän liittonsa jo kestänyt kovin kauan. Säröjä sinä ainakin heidän avioliittoonsa olet ollut aiheuttamassa kun olet suostunut suhteeseen varatun miehen kanssa. Vastuu tilanteesta on myös sinulla. Yhtä hyvinhän olisit voinut suhteesta kieltäytyä ja pyytää miestä ottamaan sinuun yhteyttä vasta kun on saanut välinsä vaimonsa kanssa selvitettyä ja mahdollisesti erottua. Eikö?

Tiedän ihan oikeasti miltä sinusta nyt varmasti tuntuu. Olen itse erottuani ollut myös toisena naisena. Rakastuin kertakaikkisen palavasti varattuun mieheen. Tunsimme olevamme sielunkumppanit ja ajattelimme asioista hyvin samalla tavalla. En ollut edes edellistä miestäni kohtaan, joka sentään on lapseni isä, tuntenut mitään vastaavaa... Puoli vuotta odotin hänen eroamistaan avopuolisostaan ja voin todella pahoin jatkuvasti. Lopulta tulin järkiini ja päätin lähteä ulos tuosta kuviosta, joka ei todellakaan ollut oikein ketään kohtaan. Vaikka rakastin tuota miestä edelleen, ilmoitin etten halua kuulla hänestä enää mitään ennen kuin hän on saanut asiansa järjestykseen.

Aikaa kului melkein puoli vuotta toipuessa tuosta. Sitten tapasinkin ihan "sinkkumarkkinoilta" miehen jonka kanssa on ollut todella hyvä olla jo monta vuotta. Hän on mahtava isäpuoli lapselleni ja rakastamme toisiamme sekä tunteella että järjellä. Mitään valtavaa alkuhuumaa en mieheni kanssa kokenut. Sehän siinä niin hassua on ollutkin... Kun tuntuu että rakastun häneen joka ikinen päivä pikkuisen lisää :). Menemme naimisiin tänä kesänä :).

Tuo varattu "mieheni" muuten sai lopulta erottua sitten. Soitteli vielä pitkään perääni. Mutta olin jo itkuni itkenyt ja saanut ne vaaleanpunaiset kakkulat pois silmiltäni. Mielestäni se juna meni jo - ja onneksi menikin! Näin jälkeenpäin olen todella tyytyväinen etten tuota miestä silloin omakseni saanut. Jos pettää kerran, pettää varmasti toisenkin. Kyllä ensin pitää uskaltaa erota ja sitten vasta aloittaa uutta juttua.

Toivon että tilanteesi selviää sinullekin mahdollisimman pian. Voimia sinulle kestää mitä tuleman pitää. Eihän tarinasi tietenkään välttämättä ole tismalleen samanlainen kuin omani mutta kyllä noilla miehillä jotka tekevät sen päätöksen jättää eroamatta ennen uuden suhteen aloittamista kuitenkin melkoisesti on yhtäläisyyksiä...

Sinulle voin kokemuksen syvällä rintaäänellä kertoa että vaikka se sattuukin ihan pirusti niin on äärimmäisen vapauttavaa kun voi katsoa itseään peiliin ja olla ylpeä kun on toiminut niiden arvojen pohjalta joihin oikeasti uskoo. Ansaitset parempaa varmasti sinäkin kuin tyytyä toisen naisen osaan. Voisitko harkita katkaisevasi välejäsi tuohon mieheen? Antavasi hänelle aikaa järjestää elämänsä kunnolla?

Minä olen myös petetty. Puolisoni petti minua 4 vuotta ennenkuin tunnusti. Sitä ennen epäilin usein mutta hän syytti minua vain mustasukkaiseksi ja vainoharhaiseksi. Ilmoitti jo aiemmin ettei minun kanssa voi elää koska olen tälläinen ja haluaa erota sen vuoksi. Oli tosi pahaolla.

Vajaa vuosi sitten hän tunnusta ja halusi ehdottomasti erota. Eikä tosiaankaan ollut mitään mahdollisuutta että olisimme silloin edes yrittäneet korjata suhdettamme, hän oli niin ehdoton. Niinpä muutimme erillemme. Muutama kuukausi sitten puolisoni tuli yllättäen kertomaan että rakastaakin minua eikä kakkosta. Se oli yllätys.

Nämä kuukaudet ovat ollet tosi kamalia. Puolisoni on käynyt jatkuvasti anelemassa ja välillä jopa itkenyt että ottaisin hänet takaisin ja että kuinka rakastaa yhä minua eikä kakkosta. Myt hän syyttää minua perheen rikkojaksi koska en ole huolinut häntä vielä takaisin mikä tuntuu tosi väärältä. Lapsia meillä on viisi ja kaikki kouluikäisiä.

Olen yrittänyt kaikesta huolimatta miettiä voisinko sittenkin luottaa yms. häneen. Voisiko suhteemme kuitenkin jotenkin vielä korjaantua ja parantua, vaikeaa se tulee olemaan tiedän sen. Mietin myös usein että oleko tyhmä että edes harkitsen yhteen palaamista kaiken jälkeen. Kuitenkin koko ajan on tullut aina uusia paljastuksia miten hän on pettänyt ja valehdellut.

Itse en ole kertaakaan pyytänyt/anellut puolisoani takaisin, päätin sen ja päätös on pitänyt. Siitä olen ylpeä.

Nyt sitten kakkonen onkin yllättäen jätetty tai puolisoni ottaa kuulemma sitten hänet jos minä en puolisoani huoli. Kakkonen on myös eronnut exästään eikä tiedä mitä tällä hetkellä ajatella ja olla, syyttää puolisoani pettäjäksi. Luottamus on kuulemma mennyt. Hänen ex ei tiedä kakkosen ja minun exäni suhteesta mitään.

Aika raakaa... enpä haluaisi olla kakkonen.

...sivustaseuraaja.... kirjoitti:

"Luultavasti siinä, että mieheni halusi ulkopuolisen suhteen ja hänelle löytyi tämä henkilö, joka aloitti sen välittämättä perheestämme." Miksi vieraan ihmisen pitää välittää sinun perheestäsi, kun miehesikään, jonka se pitäisi tehdä, ei välittänyt niin paljon että olisi pitänyt housunsa jalassa? Tätä minä ihmettelen! Minkätakia ulkopuoliselle annetaan se vastuu pettääkö puoliso vai ei? Minkätakia täällä annetaan ymmärtää että pettäjä ei ole vastuussa tekemisistään vaan sen vastuun kantaa se kakkos osapuoli? Kakkonen päättää rupeaako suhteeseen varatun kanssa, mutta PETTÄJÄ PÄÄTTÄÄ ITSE OMALTA OSALTAAN PETTÄÄKÖ PUOLISOAAN VAI EI! PETTÄJÄ PETTÄMÄÄN LÄHTIESSÄÄN ON SE AVIOLIITON RIKKOJA! PETTÄJÄ RIKKOO JO SEN LIITON KUN LÄHTEE HAKEMAAN SITÄ PETOSKUMPPANIA! PETTÄJÄ TEKEE SEN PAHIMMAN TEON PUOLISOLLEEN, PETTÄÄ, RIKKOO LUOTTAMUKSEN! Jos on hyvä rakastava liitto, ei sitä kukaan ulkopuolinen pääse rikkomaan, silloin ei puoliso petä!

Mikäli sinun mielipiteesi mukaan mennään, niin ihmisillä ei tarvitse olla minkäänlaista moraalia.

Tietenkin ensimmäinen vastuu pettämisestä on pettävällä puolisolla. Kuitenkin hänen kanssaan suhteen alkava tai suhdetta jatkavalla osapuolella on myös ns. vastuu tämän pettävän puolison perheen hajoittamisesta.

Ei ole oikein, mikäli tietää toisen olevan naimisissa, että jatkaa suhdetta välittämättä toisen perheestä. Jos näin tekee, on hänellä todella huono moraali, eikä välitä muusta kuin itsestään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että näitä moraalittomia naikkosia ja miehiä piisaa maailmalla todella paljon.

Syyt on monet pettämiseen, kuten ihmisluonteitakin. Valitettavasti näitä moraalittomia ja tunteettomia yksilöitä löytyy yhä enemmän tänä aikana. Ehkä kiitos tämän tietotekniikan sekä nykypäivän parempien liikkumismahdollisuuksien.

Tosiasia on, että kolmasosapuoli on kuitenkin kaiken syy, joka johtaa pettämiseen eli tämän moraali sanelee kestääkö pettäminen kerran vai pitempään.

siis kaikille, teillekin, jotka olette ottaneet kantaa sivistymättömän ja kehittymättömän ihmisen tavoin. Tänään sanoin miehelle, että nyt saa puheet riittää, ainoastaan teot ratkaisevat. En ole hänen kanssaan tekemisissä, ennenkuin hän on selvittänyt asiat vaimonsa kanssa. Teidän mielipiteittenne ansiosta, silmäni ovat avautuneet ja näen tämän tilanteeni eri tavalla, kuin eilen. Ilmoitan mitä tässä tapahtuu jatkossa, voihan se olla monellekin opettavaista.

Makepo=NAINEN

tämä näkyy kommenteissa kirjoitti:

Makepo=NAINEN

selvästi joku kuusikymppinen ruttuinen äijä. Ällöttää tuollaiset pervoukot, äänesi hyrisi ja hymisi maireasti kun halusit vaan paljaalla panna.

äijän käppyrä kirjoitti:

selvästi joku kuusikymppinen ruttuinen äijä. Ällöttää tuollaiset pervoukot, äänesi hyrisi ja hymisi maireasti kun halusit vaan paljaalla panna.

On se joillekin tämä maailma ja elämä rumaa ja pahaa.. Katsopas ulos, aurinko paistaa :)

rumana, niinkö kirjoitti:

On se joillekin tämä maailma ja elämä rumaa ja pahaa.. Katsopas ulos, aurinko paistaa :)

roinansa sisään. Mitä hauskaa siinä on? Kuvittelee vielä että voi pitää kaunista ja herkkää yksinhuoltajanaista jossakin yksiössä aviottoman lapsensa kanssa ja käydä silloin tällöin kuksimassa. Voi tuon ukkorukan auvoisia tulevaisuudensuunnitelmia. Kaiken lisäksi niin vanha että panokerrat hiipuu hiipumistaan.

Jokakäppyrän unelmatilanne tuo tietysti on mutta etolasta ja naisten hyväksikäyttöä. Kappas vaan aurinko voi paistaa sulle, tuolle naiselle on tarjolla kyllä muutakin kuin auringonpaistetta. Ja niin on tuon ukon vaimollekin mutta tärkeintähän on että joku mies saa panna niin pitkään himoja riittää ja että on olemassa kakkosien kohtaloita kakkosia varten... sitähän taidat olla vailla.

paistaa silmiin kirjoitti:

roinansa sisään. Mitä hauskaa siinä on? Kuvittelee vielä että voi pitää kaunista ja herkkää yksinhuoltajanaista jossakin yksiössä aviottoman lapsensa kanssa ja käydä silloin tällöin kuksimassa. Voi tuon ukkorukan auvoisia tulevaisuudensuunnitelmia. Kaiken lisäksi niin vanha että panokerrat hiipuu hiipumistaan.

Jokakäppyrän unelmatilanne tuo tietysti on mutta etolasta ja naisten hyväksikäyttöä. Kappas vaan aurinko voi paistaa sulle, tuolle naiselle on tarjolla kyllä muutakin kuin auringonpaistetta. Ja niin on tuon ukon vaimollekin mutta tärkeintähän on että joku mies saa panna niin pitkään himoja riittää ja että on olemassa kakkosien kohtaloita kakkosia varten... sitähän taidat olla vailla.

aivan varmasti se vanha kurttunen ukonkäppänä! Nyt kuule menet sinne kotiis ja kerrot sille vaimolle sanot että haluat erota! Hoida asiat niinkuin pitää! Nyt ei ole varaa enää räpistellä! Siviilivihkiminen hoituu nopeasti. Tarvitaan laittaa koti kuntoon vauvaa varten ja varmasti on paljon muutakin järjesteltävää! Senkin vanha kurttuinen pukki jos luulit muuten selviäväsi!

myrskyn merkkejä kirjoitti:

aivan varmasti se vanha kurttunen ukonkäppänä! Nyt kuule menet sinne kotiis ja kerrot sille vaimolle sanot että haluat erota! Hoida asiat niinkuin pitää! Nyt ei ole varaa enää räpistellä! Siviilivihkiminen hoituu nopeasti. Tarvitaan laittaa koti kuntoon vauvaa varten ja varmasti on paljon muutakin järjesteltävää! Senkin vanha kurttuinen pukki jos luulit muuten selviäväsi!

älä yritä vääntää kotona tarinaa suojattitytöstä johon lankesit! Äläkä yritä vetkutella tilanteelle aikaa päästäksesi sanomaan "kun ei tyttörukka osannut pikku vahingostamme ajoissa kertoa". Läpeensä mädät kyllä..

tunnetaan kirjoitti:

älä yritä vääntää kotona tarinaa suojattitytöstä johon lankesit! Äläkä yritä vetkutella tilanteelle aikaa päästäksesi sanomaan "kun ei tyttörukka osannut pikku vahingostamme ajoissa kertoa". Läpeensä mädät kyllä..

Ukko on varsinainen ruttupylly jo! Yöks..Saa ehkä aina joskus satunnaisia seisokkeja vielä, mutta kumia ei uskaltanut värkätä sen lörpähtämisen pelossa. Keski-ikäinen mies painaa mieluusti aina paljaalla juuri erektio-ongelmansa vuoksi.

Tyttörassulla on isäkompeksi! Turvallinenhan vanha mies toki on, mutta ei saata mennä aikaa kuin 10v, niin samainen papparainen on itse hoidon tarpeessa (esim.vaipat) Kuusikymppinen tulossa isäksi......hehhehhh!

Ihmettelen tyttösen vanhempia, kun eivät asiaan puutu edes kertoakseen elämän tosiasioista.

tämä näkyy kommenteissa kirjoitti:

Makepo=NAINEN

joskus toki mielessä käynyt kuinka paljon helpompaa olisi olla naivi blondi.

makebo kirjoitti:

joskus toki mielessä käynyt kuinka paljon helpompaa olisi olla naivi blondi.

sehän olet, paitsi vain täysidiootti.