Olen nyt neljä vuotta seurustellut poikaystäväni kanssa. Ongelmaton suhteemme ei tosiaankaan ole ollut sillä satumme asumaan eri paikkakunnilla jotka eivät edes ole kamalan lähellä toisia. Yhdessä olemme kestäneet kaiken, välimatkankin mutta nyt olemme kompastuneet yhteen muutto aiheen saralla. Haluaisimme molemmat asua saman katon alla mutta kumpi muuttaa? Hänellä on siellä omakotitalo, työ, ystävät ja harrastukset ja minulla on täällä oma työni, kaverit, harrastukset. En voisi ikinä pakottaa häntä muuttamaan tänne ja jättämään kaiken...sama kai menee myös toisinpäin. Minua toisaalta jopa kauhistuttaa ajatus muuttaa sinne ja hypätä päin tuntematonta. On mahdotonta olla ajattelematta että entä sitten jos eroammekin...minulla ei ole siellä, eikä täällä ketään tai mitään. Mikä siis neuvoksi??
Kumpi muuttaa?
san01
3457
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Muuttavathan ihmiset rakkauden perässä ulkomaillekin, joskus jopa ihan toiselle puolelle maailmaa. Jättävät taakseen suvun, ystävät, tutun kielen ja kulttuurin. Sellaista tosi rakkaus teettää.
Minusta tuntuu että suhteenne ei ole oikein varmalla pohjalla jos muuttaminen toiselle paikkakunnalle tuntuu ylivoimaiselta. Jos rakkaus on tarpeeksi voimakas, ei silloin ajattele että pakottaisi toisen muuttamaan, vaan itse haluaisi muuttaa rakkaansa luo vaikka hän asuisi vähän kauempanakin.
Voihan niihin ystäviin pitää yhteyttä vaikka ei asuisikaan naapurissa ja harrastuksia ja töitä löytää kyllä uudeltakin paikkakunnalta jos vain tahtoa on. Käytännön syistä ehdotan muuttamaan sille paikkakunnalle, jossa työnsaantimahdollisuudet ovat paremmat. Tai voittehan te tehdä kompromissin ja muuttaa kumpikin kokonaan uudelle paikkakunnalle.
No useimmiten niin päin, että jos toisella on omistusasunto, niin sinnehän sitä muutetaan. Sillä miehelläsi kai on?
JOS niin kurjasti käy, ettei suhde onnistukaan, saathan sinä omalta paikkakunnaltasi uuden vuokra-asunnon sitten. Mutta ethän voi etukäteen miettiä, että "jos eroamme"... Sehän tarkoittaa sitä, ettet luota mieheesi, eikö niin? Ja jos et luota, sitten ei tietenkään kannata muuttaa yhtikäs mihinkään. Ehkä pitäisi vielä odotella ja olla vain, josko se luottamus kasvaisi, ja toisi oikean päätöksenkin mukanaan. Maailmalla on kumma tapa aina järjestää kaikki asiat ajan myötä :-)
Mutta jos muutat, ota muutto uutena, mielenkiintoisena haasteena. Ties miten monta uutta, hyvää ystävää sieltä saat! Ja ainahan voit silti entisellä paikkakunnallasi käydä.
Eri asia on, jos olet "kiintynyt juuriisi", minulle kävi niin. Muutin miehen perässä n. 500:n kilometrin päähän kotipaikkakunnastani. Aina oli ikävä, kaikkea, pelkkiä maisemiakin! Suhde loppui (muista syistä), ja muutin takaisin "kotiin".
Onnea sinulle, mitä tahansa päätätkin!
itse en ainakaan muuttaisi vieraalle paikkakunnalle jossa mies tuntisi kaikki ja minä en ketään.
Tuskimpa mieskään muuttaisi sellaiseen paikkaan jossa ei tunne ketään mutta minä tuntisin,
Me ainakin valitsimme aivan eri paikkakunnan, josta kumpikaan ei tuntenut ainuttakaan ihmistä.