niin ikävä sua...uskaltaisinpa soittaa ja kertoa kuinka paljon susta välitän.tää tuska on hirvee.ero tuntui tulevan ,niin turhista asioista ja luulen, että kumpikin ymmärsimme toisemme väärin.itken ja ikävöin,en muuta voi.olet varmaan jo unohtanut mut,kun itse tätä halusit,mutta purkaanpa ikävääni johonkin...miksi ihminen on niin tyhmä,että sitten vasta tajuaa kuinka paljon välittää ,kun menettää toisen?ehkä sitä kerran siipeensä saaneena oli liian varovainen rakastaa täysillä...ja nyt se on myöhäistä...aamu alkaa ikävällä ja loppuu ikävään...onko tällaiseen lääkettä?tuskin muuta ,kuin aika ja unohdus...
mun on
ikävä
102113
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Laitapa tekstiviesti,jos olet varma tunteistasi!!!!!!
niinpä niin, tuskin sinä näitä luet, kun et edes aiemmin ollut tietoinen näistä sivuista.tulen varmasti kaipaamaan sua aina,olet niin ihana mies!
kuka olet, kerro vaikka nimimerkkisi
voi jospa tietäisinkin miten oloasi helpottaisin, niin silloin pystyisin auttamaan itseänikin:(
eikä, otan osaa sanat sua auta sanon silti
Lääkkeitä kaipaukseen on monia. Yhtään helppoa
ja ongelmatonta ei ehkä ole. Mutta jos ero on
kummankin osapuolen mielestä johtunut turhista
asioista, niin yksi pieni ja viaton yhteydenotto
voisi tehdä ihmeitä. Kerran se vaan kirpasis, ja
poistais epätietoisuuden, jos kerran epäilet
kummankin ymmärtäneen toisensa väärin. Ja kaiken
kukkuraksi väärinymmärryksiähän on ollut yhtä
kauan
kuin ihmisiäkin. Ellei kauemminkin. Ihan normaalia
siis ja yleistäkin on, että joskus menee sukset ristiin
toisen kanssa. Aina ei ole helppoo, mut silti
kannattaa yrittää. Voimia sinulle! :)
viisaampaa tietysti olisi ottaa yhteyttä,mutta luulen, että itselleni parempi vain ikävöidä...sanat sattuu liikaa ja jos hän minut haluaisi ,ottaisi kyllä yhteyttä minuun,koska itse en ollut eron kannalla...ikävä on mieletön ja olisin halunnut uuden tilaisuuden antaa kaikkeni...kai tää purkaminenkin jotain auttaa vaikka ei se häntä takaisin tuokkaan.tunteeni hän kyllä tietää!!!!!!
Tiedän miltäs tuntuu.. Olet kyllä valitettavasti oikeassa siinä että jos toinen lopetti suhteenne niin sinun on pakko hyväksyä tosiasiat. Jos jäi jotain asioita puhumatta niin voi aina ottaa yhteyttä sähköpostin kautta tai ehkä tavatakin lyhyeesti, mutta vaan jotta saisitte asiat puhuttua läpi. Jos hän jostain ihmeellisestä syystä-toivottavasti- muuttaisi mieltänsä niin silloin hän ottaa sinuun uudelleen yhteyttä. Sinun kannattaa nyt miettiä miten löydät uutta elämää.Ulkona on hieno sää-keksi jotain mukavaa.
Tiedän ettei tämä auttaa-tuska on kai liian suuri tällä hetkellä-mutta uskon vahvasti siihen että aika parantaa. En itse usko että tulen koskaan unohtamaan, mutta ehkä jonain päivänä voin ajatella asioita hymyillen ihanalla, luultavasti elämäni parhaimmalle muistolle.
Tsemppiä sinulle! Parempi onni ensi kerta.
..että haluaisit uuden tilaisuuden, ja että olet suhteen jatkamisen kannalla?! Mitä hän voi tunteesi ja ajatuksesi tietää, ellet niitä sano. Ota se riski..parempi niin kuin jossitella ties kuinka kauan!
mies niin haluan sun tietävän, että odotan soittoasi samalla peläten, ettet niin enää tee. En ole unohtanut sinua, miten voisin... toivon, ettet unohda minua. Vielä ei ole myöhäistä...
entinen puolisoni..tahtoisin soittaa, mutta pelkään ettet vastaa tai sanot pahasti..
Olen soittanut tänään, muttet vastannut
Ikävä on