Onko kukaan muu niin onnettomassa tilanteessa, että joutuu lorvehtimaan työpaikalla kaikki päivät ilman työtehtäviä. Olen akateemisesti koulutettu ja työhaastattelussa sanottiin että töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä - jopa kiireeksi asti. Töitä vain ei ole. Kun jonkun työtehtävän saan, siinä menee murto-osa päivästä.
Muut tiimissäni ovat kiireisiä ja stressaantuneita ja se lisää huonoa omaatuntoani entisestään. Siltikään minulle ei "ole löytynyt" lisää töitä. Olen ollut töissä myös firmassa, jossa on liikaa tekemistä, mutta tämä on vielä hirveämpää - aika ei kulu ja huono omatunto kalvaa =(
Muut tiimissäni ovat kiireisiä ja stressaantuneita ja se lisää huonoa omaatuntoani entisestään. Siltikään minulle ei "ole löytynyt" lisää töitä. Olen ollut töissä myös firmassa, jossa on liikaa tekemistä, mutta tämä on vielä hirveämpää - aika ei kulu ja huono omatunto kalvaa =(
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen ollut jo yli vuoden työpaikassa missä töitä ei tahdo löytyä. Ehkä noin puoli tuntia päivässä muu aika menee lorvaillessa ja surffaillessa netissä. On todella turhamainen olo herätä aamulla työpaikalle kun tietää ettei siellä kukaan kuitenkaan tarvitse. No tämä paska loppuu juhannuksena enkä tule koskaan enää takaisin tähän pienipalkkaiseen turhuuden huippuun. Elämässä pitää olla jotain tavoitteita ja haasteita.
Työpaikan vaihto olisi tietenkin yksi vaihtoehto, mutta olen huolissani osaamisestani, joka on täällä työpaikassa päässyt ruostumaan. Paperilla työtehtäväni näyttävät hyviltä ja vastuullisilta, mutta käytännössä en ole saanut perehtyä niihin täällä. Olen todella huolissani ammattitaitoni ruostumisesta ja pelkään etten pian edes kelpaa mihinkään. Ihan sairasta pitää töissä työntekijöitä ilman töitä. Ja tämä ei ole oman aktiivisuuden puutetta. Olen pyytänyt töitä sekä esimieheltäni ja työtovereilta ja jopa oma-aloitteisesti tehnytkin jotain hommia, mutta ne ovat vain jääneet pölyttymään, kun ei kukaan niitä varsinaisesti ole tilannut eikä ketään ne kiinnosta. Olin ennen iloinen ja motivoitunut, nyt vain turhautunut.
Tsto-inssi, paska palkalla (pomo ja minä molemmat naisia). Pomo haalii itselle kaikki "insinöörin työt" ja pitää minua lähinnä sihteerinään (nimike työsopparissa, palkkakuitissa ja käyntikortissa aivan muuta). Juuri äsken veti nenän alta työn pois. Vaatii alaisiltaan oma-aloitteisuutta, mutta käytännössä ei toimi niin. Näköjään ei myöskään uskalla luottaa muihin kuin itseensä ja vaikka itse olisi tehnyt virheen, kuulee siitä koko osasto, virheentekijä pysyy vain anonyyminä. Eli antaa olettaa, että hän joutuu korjaamaan muiden sotkut, voi kuinka marttyyrimaista. Tiedän, että monen homman olisin klaarannut siinä missä hänkin. Tulostelin tuossa jo muutamia työpaikkailmoituksia ja mietin pistäisinkö hakemuksen menemään. Pomo jää onneksi ensiviikosta lomille, joten saa tehtyä oikeita hommiakin.
onnellisina taukotiloissaan..
Soikoon kellot..nariskoon potilaat..
minä olen nyt kahvilla ..=))
Mulla on ihan sama homma täällä. Nytkin olen istunut parin viikon ajan surffailemassa netissä tai pelailemalla pelejä, kun hommia ei yksinkertaisesti ole. Tämä rassaa aika lailla, kun olen sellainen, että minulla pitäisi olla koko ajan jotain tekemistä.
Olen jo tässä miettinyt, että olenkohan kenties valinnut ihan väärän alan. En oikein ymmärrä ihmisiä, jotka valittavat työn paljoutta ja saavat burnoutin töistään. Mulla ei moista ole ollut vielä kertaakaan tämän 20 vuoden aikana...
Kun löytäisi paikan, jossa olisi edes koko päiväksi JOTAIN puuhaa....
Minullakin oli sama ongelma, tosin olin vuosia pätkähelvetissä. Yhdessä ainoassa työpaikassa oli tarpeeksi töitä, meinasi nauru päästä kun työtoverit tulkitsivat sen hirveäksi hässäkäksi. Aika yleistä on kyllä valittaa kuinka hirveä kiire on ja seisottaa niitä töitä tahallaan, jotta näyttäisi tärkeältä. Eli ne ns. kiireisetkään työtoverit eivät välttämättä niin kiireisiä ole kuin haluvat antaa ymmärtää.
Niin, ongelman ratkaisin ryhtymällä yrittäjäksi. Nyt on työmäärä itsestä kiinni.
Mä hommaan sellaisen kans heti itselleni. Minulle ei ole tekemättömyys koskaan ongelma. Mä sopisin sille alalle. Anna nyt edes vihje minne?
on samoja ongelmia. Itse olen työskennellyt tällä alalla jo monta vuotta eikä tilanne tunnu miksikään muuttuvan. Vaihdoin työpaikkakin siinä toivossa, että vihdoin saisin TÖITÄ mutta eipä vaan tilanne muuttunut. Vaikka työhaastattelussa korostin nimenomaan sitä, että haluan ja tarvitsen työpaikan jossa on paljon tekemistä. Olen huomannut myös sen, että tuntuu olevan niin muodikasta päivitellä kiirettä. Vanhat toimistorotat vinkuu kiirettä ja resurssien puutetta heti kun ilmaantuu yksikin oikea tehtävä. Hoh hoijaa että alkaa pikkuhiljaa riittää tämä netissä surffailu ja jatkuva huono omatunto kun haluaisin kuitenkin jotain hyödyllistä tehdä. Pomolle olen kertonut että minulla ei ole tekemistä mutta eipä sitä tunnut kiinnostavan. Ja joo, pelkään myös ammattitaitoni rapistuvan.
Jos täältä joskus pääsen pois, en enää koskaan hae tälle sektorille töihin.
aikaa myöten omia töitä on siunaantunut ja kun pomoporukka on huommannut, että kykenen tekemään omaa erikoisalaakin laajemmin, niin eiköhän töitä ole riittävästi jatkossakin.
Ensimmäiset 2 - 3 vuotta oli ailahtelevaista, töitä oli välillä, välillä ei.
Ei kannata lannistua, vaikka välillä tökkisi.