Pettäminen on niin lapsellista ja osottaa epäkypsyyttä!
Mä en vaan ymmärrä että aikuinenkin ihminen voi harrastaa sellaista ihmisen selän takana kenen kanssa auu/on naimissa tai muka rakastaa. Ihan älytöntä, ja sen jälkeen vielä kehtaa julistaa rakkauttaan petettyä kohtaan. Teineiltä tollasta pelleilyä tajuan mut isot ihmiset; hei come on!!!
grow up, please!!!
Erotkaa ja naikaa sit pitkin poikin ellette osaa olla jakelematta! Pellejä ja säälittäviä otuksia te pettäjät ootte!!!
Mä en vaan ymmärrä että aikuinenkin ihminen voi harrastaa sellaista ihmisen selän takana kenen kanssa auu/on naimissa tai muka rakastaa. Ihan älytöntä, ja sen jälkeen vielä kehtaa julistaa rakkauttaan petettyä kohtaan. Teineiltä tollasta pelleilyä tajuan mut isot ihmiset; hei come on!!!
grow up, please!!!
Erotkaa ja naikaa sit pitkin poikin ellette osaa olla jakelematta! Pellejä ja säälittäviä otuksia te pettäjät ootte!!!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ihmettelen sitä kovasti että täälläkin joku voisi puhua asiaa.. onneksi sekin näkyy olevan mahdollista. Ilmeisesti peli ei ole vielä menetetty.
Uskomatonta, tota tosiaan, ja vaikuttaa vielä nuorelta ihmiseltä!
Ehkä kyynistyyteni onkin turhaa...ajat paranevat...
Kyllä uskollisuutta maailmasta löytyy. Tämä sivu ei todellakaan edusta poikkileikkausta suomalaisesta yhteiskunnasta. Täällä kirjoittaa pääosin sellaiset jotka asiaa, uskottomuutta, harrastavat. Kiltit perheenäidit ja isätkin - ei läheskään puoletkaan heistä edes käy täällä!
Tämä palsta on huikan kuin puliukko-palsta; jos puliukot saisivat kirjoittaa sosiaalipoliittisen ohjelman, huh, ehkä se taitaisi olla hiukan yksisilmäinen ja -puolinen. JOten tietyllä kriteerillä on tätäkin palstaa luettava jotta löytää yleensäkin ne kirjoitukset joissa kirjoittaja on edes yhteiskuntakelpoinen. Tällä tarkoitan erilaisia provosointikirjoituksia, poikkeavien ja suorastaan sairaiden henkilöiden fantasioita joita yksinkertaisempi lukija saattaa pitää tosina!
yksinkertaista, erotkaa ja naikaa, eihän sitä silloin kun on nuori ja rakastunut käy vieraissa mutta kun se arki astuu kuvaan ja ihmiset kasvaa henkisesti vai sanoisko taantuvat kun yhteiselämä ei ole niin ihanaa enään kuin alussa.
Ei se ero ole aina paras mahdollinen asia, tuon ymmärtää hyvin jonkun nuoren kirjoittamana mutta kun on ollut vuosikausia naimisisssa monella se ei tule kysymykseenkään, silloin keksitään muuta.
"arki astuu kuvaan ja ihmiset kasvaa henkisesti vai sanoisko taantuvat kun yhteiselämä ei ole niin ihanaa enään kuin alussa."
Heräsi lukiessani pari kysymystä:
Kun noin käy kuin kirjoitit - kenen syy/missä syy? Kauanko sinä sitten olet ollut naimisissa?
Itse olen ollut saman tyttösen kanssa naimisissa vasta 35v, arki on vahvasti kuvassa ja henkistä kasvua(kin) on tapahtunut mutta ei seksielämä eikä muukaan yhteiselämä ole loppunut taikka tylsistynyt. Ihan vielä ilman Viagraa onnistuu eikä ole mitään kakskytsekkaa ja sillee -akti!
Onnistunut, toimiva ja elämisen arvoinen parisuhde vaatii hoitoa ja uhraútumista - ei ongelmia pohjimmiltaan ratkaista pettämisellä.
Hetken avun siitä saattaa saada mutta aina se kuitenkin on poissa jostain.
On aivan turhaa syyttää toista seksittömyydestä tai tylsyydestä jos molemmat ovat terveitä ja sairauksiinkin saa nykyisin tehokasta hoitoa!
Aina on syytä molemmissa! Jos syy myönnetään ja yhdessä asioiden eteen jotain tehdään niin ei syrjähypyt kiinnosta koska niistä saatu ilo/onni ei vedä vertaa sille oikealle ja aidolle jonka voi kokea vain ikioman ja turvallisen kultansa kainalossa. Näin on. Raukat ovat aina menneet aidan yli siitä missä se on matalin.
Minun elämäni on nykyisin ihanampaa, kypsempää, antoisampaa ja vapaampaa kuin silloin alle parikymppisenä kun avioon menin. En vaihtais!
Tietenkin on niinkin ettei kaikki jaksa/pysty
ponnistamaan muuhun kuin vieraisiin, helli kyllä ollaan niin herttaisia ja viehättäviä mutta kukas sitä nyt omalle miehelleen.....
olen ollut naimisissa saman kanssa vain 29 v enkä kyllä vaihda.
Enpä osaa tarkaan sanoa kenessä vika ei kai varsinaisesti kenessäkään, meillä kun tuli heti alussa noita lapsia 6 kpl ja ukkohan siinä vissiin ensin kyllästy ainaiseen meteliin sun muuhun rulijansiin ja minäkin siinä tietenkin olin väsynyt yövalvomisista lasten vuoksi enkä jaksanut aina naiskella, no hän kävi vieraissa ja sain sen tietää mutta selvitimme asian ja hommasimme kotihoitajan ja niimpäs se sitten elämä taas oli yhtä juhlaa ja joka päivä monestikin naiskeltii hurjasti.
No sitten ukolla oli monesti työmatkoja minä aina lasten kanssa ja tulipa siinä työttömyyskin ja tylsistyminen, siitä sitten itseä viihdyttään ja vieraisiin, ukko sai tietää, selvitimme sen ja päätimme taas jatkaa, no tuosta on kulunut nyt semmoiset noin 15 vuotta ja luultavasti kumpikaan ei käy vieraissa, lapset on kaikki maailmalla ja on paljon enemmän aikaa toisillemme, hiihdämme, tanssimme, matkustelemme ym. ja aina yhdessä.
Että olisiko se ollut lapsissa se vika, miehessä, minussa, yhteiskunnassa. Luulempa että se oli kaikkien yhteissumma. Mutta nyt en valita enkä kyyläile ukkoa eikä luulatavasti hänkään minua että käydäänkös sitä vieraissa, elämässä on muutakin tärkeempää tekemistä kuin murehtia tollaisia asioita.
Kirjoituksella tarkoitin että ei se elämä ole aina niin yksinkertaista, siinä voi sattua monellaista vastoinkäymistä ja en ensimmäisenä suosittele erotkaa ja naikaa, mitä siitä tulisi, ei mitään muuta kuin särkyneitä koteja.
Näinhän se juttu onkin. Mitäs sitä valehtelemaan.
Niin minullakin hyvä vaimo - en myöskään vaihtais. Näillä sivusilla kun ihmiset kirjoittaa niin paljon tätdellistä sontaa. sitten kun hiukan tarkemmin kasaa söhäisee kirjoittaja katoaa tai tulee ihan toisenlaista tekstiä.
Iris, oikeassa olet - elämä ei ole yksinkertaista. Mutta elämä on yhdenkierroksen ralli, ilman uusintoja!
ymmärrä vissiinkään mitä tarkoitat vai oilisiko se sitä toi yhdenkierroksen ralli että ollaan vaan aina saman kanssa, luulisin.
Niinhän sen pitäiskin olla mutta jos niitä vieraissa käymisisä tulee niin kuin joillakin tulee, niin minun mielestä ne pitää selvittää niin kuin muutkin asiat joita perheissä tulee, eikä heti olla eroamassa.
Meillä nyt on kaikki ihan hyvin eikä näitä juttuja enään oteta esille kun ne keran on jo selvitetty.
"Iris, oikeassa olet - elämä ei ole yksinkertaista. Mutta elämä on yhdenkierroksen ralli, ilman uusintoja! "
Tarkoitin tällä koko elämää - en pelkästään parisuhdetta tai muuta yksittäistä sektoria!
Ralleissahan kuljettajat saavat ajaa "nuotituskierroksen" eli tutustua reittiin ja merkitä eli nuotittaa reitti.
Elämä on erilainen - se ajetaan kokonaisuudessaan vain kerran ja yhteen suuntaan ilman etukäteiskierroksia! Ne virheet mitä teet on tehty ja pysyvät. Uskottomuus on yksi sellainen.
Tekemättömäksi et sitä saa vaikka miten käsiteltäisiin ja anteeksi annettaisiin!
Kolmea asiaa ei ihmnien takaisin saa - ohikiitäviä hetkiä, lausuttuja sanoja eikä ammuttua kranaattia!
Tätä mie tarkootin, Iris, sillä loppuvedollani!
Oikein mukavaa parisuhde-elämää edelleenkin sinulle ja myös minulle;-)
ettei asioita saa tekemättömäksi, eihän niistä muuten opi mitään, kyllä elämä opettaa oli se sitten mitä tahansa ja virheistä oppii parhaiten.
En kehuskele vieraissa käynnillä mutta uskallan väittää että meillä se sai aina keskustelemaan asioista syvällisemmin, antoi niin kuin sysäyksen selvittää kaikki asiat, joillakin se on jokin muu juttu. No nyt on sitten muten aikaa turista. Oiskos silloin ollu yhteisen ajan puutetta.
Enkä oikeistaan ihan kokonaan haluakkaan unohtaa niitä aikoja vaikka käytiinkin vieraissa, siinäkin oli kuitenkin suurelta osin kaikki hyvin.
Se oli vain yksi hairahdus ja ei niistä kannata numeroa tehdä eikä alkaa eroja hommaileen. Nyt kun jälkeenpäin ajattelee niin mehän oltiin hirveen viisaita ja järkeviä molemmat.
No juu, Iris! Mennään tälleen. Positiivisinta on, että selvisitte järjen avulla sekoiluistanne. Kaikki eivät siihen kykene. Molemmat tiedämme, että uskottomuus on tuhonnut useamman liiton kuin pelastanut! En usko, että itse uskottomuus teidänkään parisuhdettanne pelasti, ehkä kuitenkin nytkäytti heräämään jottaa haloo, missäs mennän. Sitten havahduitte ja teillä riitti ymmärrystä ja ennenkaikkea halua tarkistaa tilanteenne rakentavassa hengessä!
Onnittelen teitä molempia! Sulle oikein hali mukavasta juttuseurasta! Nyt Väinö kuitenkin lähtee ja jättää tämän asian tähän.
Oikein mukavaa joulun odotusta, iris!
kyllä se niin on että elämä ei ole niin musta valkoista, se pitää vaan oikein oivaltaa, sillä mennään eteenpäin tuohoamatta mitään tai ketään.
Siinä kiteytettiin kaikki mitä pettäjistä vain voi sanoa. Naurettavinta on lukea täältä selityksiä, miksi on oikeutettua pettää. Idiootit selittävät täällä miksi pettävät ja hakevat siten tukea heikolle itsetunnollen.
Juuh. Kyllä on moraali korkealla kun osoitellaan sormilla toisten huonoutta eli omaa erinomaisuutta.
Oikeastaan voisin jaella kivet teille, jotka olette noin erinomaisia. Voitte sitten kivittää petturit. Sillähän koko ongelmasta päästäisiin.
Vakavammin: pettäminen tekee pahaa jälkeä. Mutta jos pettäjät kivitetään, joudutaan noin puolet liitossa elävistä poistamaan. Pettäjän on toki hyvä kantaa vastuunsa ja kunkin parin pitää miettiä, miten pettämisestä selvitään, vai otetaanko ero.
Pettäjien moralisointia on nyt jatkunut tuhannet vuodet, eikä se vielä ole loppunut. Eikä kai lopu. Varmaa kuitenkin on, että jos suhteen eteen ei tehdä yhdessä töitä, se kaatuu. Pettäminen on yksi hoitamattoman suhteen oire. Se kertoo että jotain oli vialla jo ennen itse tapahtumaa. Pettäjä yksin on syyllinen varsinaiseen tekoon, mutta ei ehkä suhteen huonoon hoitoon.
Etukäteen moralisointi on kyllä hurskasta, mutta ketä se auttaa siinä vaiheessa kun maltti loppuu itseltä tai puolisolta? Silloin tarvitaan tukea, kuuntelemista ja ymmärtämistä. Jopa pettäjä tarvitsee tukea, että tajuaisi mitä teki ja miettisi miten lopettaa loukkaamiset - vai haluammeko tosiaan yhteiskunnan jossa virheitä tehneet niisitään lopullisesti?
Tyhmät ovat tyhmiä, eivätkä muuksi muutu.
Pettäminen on valinta, ei siihen kukaan tai mikään pakota. Naurettavaa perustella pettämistä tai siihen ajautumista. Ketä sellainen kiinnostaa?
Ihmettelenpä vaan miksi joku viitsii hakea mielipiteitä pettämiselleen täältä, tai mistään muualtakaan. Ai niin, se hyväksynnän tarve ja heikko itsetunto...