Pari pientä ongelmaa osituksessa, joihin kaipaisin neuvoa kun asianajajani ei oikein tunnut tietävän.
Eli jos molempien netto-omaisuus (varat-velat) on miinuksella niin onko toinen (jolla pienempi miinus) velvollinen maksamaan "tasinkoa", että molemmille jäisi yhtä paljon velkaa? Varsinkin kun isommalla miinuksella varustettu puoli on ottanut suurimman osan velastaan opintolainana, ennenkuin osapuolet edes tapasivat? Ja jos avioeron jälkeen on maksanut yhteisiä laskuja niin eikös osituksessa kuulu saada niistä puolet toiselta? Summa kuitenkin yli 12 000 euroa. Erosta tulee kohta jo 2 vuotta ja asiat roikkuvat edelleen, kun nainen on hankaloittanut mahdollisimman paljon tätä asiaa...
Eli jos molempien netto-omaisuus (varat-velat) on miinuksella niin onko toinen (jolla pienempi miinus) velvollinen maksamaan "tasinkoa", että molemmille jäisi yhtä paljon velkaa? Varsinkin kun isommalla miinuksella varustettu puoli on ottanut suurimman osan velastaan opintolainana, ennenkuin osapuolet edes tapasivat? Ja jos avioeron jälkeen on maksanut yhteisiä laskuja niin eikös osituksessa kuulu saada niistä puolet toiselta? Summa kuitenkin yli 12 000 euroa. Erosta tulee kohta jo 2 vuotta ja asiat roikkuvat edelleen, kun nainen on hankaloittanut mahdollisimman paljon tätä asiaa...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllähän ne velat ja varat on ihan yhteistä jos ei ole avioehtoa. Aivan sama onko omaisuus/velat hankittu ennen avioliittoa tai sen aikana niin yhteisiä ovat.
Eivät ole yhteistä ... mistä sait tuollaista disinformaatiota?
Avioehdottomassakin avioerossa miehen omaisuus on miehen, naisen omaisuus hänen, yhteinen on yhteistä (kuin olisi vaikka sinä ja minä omistaisimme kesämökin yhdessä). Mies vastaa yksin omista veloistaan, nainen yksin omistaan, yhteisistä vastataan puoliksi (ellei toisin määritetty).
Velkavastuut tai omistussuhteet EIVÄT MUUTU avioerossa. Jos minulla kaksi Corvettea, vaimoni ei niistä saa kumpaakaan ellen päätä suorittaa mahdollista tasinkoani toiesella niistä. Samoin, velkani ovat ja pysyvät minun velkoinani.
MUTTA, velat ja varat ovat mukana osituslaskelmassa (ja ne Corvetet)... jossa katsotaan paljonko puolisoilla on netto-omaisuutta (omaisuus miinus velat), laskelmassa tietty mukana ne yhteisetkin (yleensä puolikkaina kumpaisellakin).
Se kummalla on enemmän netto-omaisuutta, maksaa "köyhemmälle" tasinkoa niin paljon että puntit ovat tasan. Näin siis avioehdottomassa avioerossa, missä toinen vaatii tasinkoa (sitä ei ole pakko vaatia).
Tiedätpä kun seuraavan kerran kommentoit.
Jos minulla on ollut esim. huonekaluja, kodinkoneita ym ennen naimisiinmenoa, niin ne ovat edelleen minun eron jälkeenkin eikä ole yhteistä omaisuutta?
Ja naimisiinmenon jälkeen ostetut huonekalut, kodinkoneet ym., vaikka olisinkin ne maksanut lasketaan yhteiseksi, kun ei ole enää kuitteja, millä todistaa että ne ovat minun maksamat?
Eipä sitä ajatellut tiskikonetta ostaessa, että pitää joskus todistaa, kuka sen on maksanut...
Kyllä, juuri kuten kirjoitit.
Käytänöön kannaltahan sillä ei merkitystä ... josta tuleekin sanonta "kaikki menee puoliksi" avieohdottomassa erossa.
Katsos, otetaanpa yksinkertainen esimerkki.
tilanne 1. (asutte vuokralla, sulla on kuitit)
sinä: irtainta omaisuutta 20.000 EUR
hän: ei mitään
netto-omaisuutesi on 20.000 EUR, josta joudut tasinkona maksamaan "hänelle" 10.000 EUR jotta varallisuutenne yhtä suuret.
tilanne 2. (asutte vuokralla, sulla ei kuitteja)
yhteistä irtainta omaisuutta 20.000 EUR
netto-omaisuutesi on 10.000 EUR, niin on toisenkin ... jotenkin sitten jaette kiot ja kuit sekä pesukoneet niin että molemmille tulee yhtä paljon.
Tapauksessa 1. on se etu, että voit itse päättää miten tasingon suoritat (vaikka yhdellä 10.000 EUR arvoisella antiikki vaasilla)
Selvensikö?
Asumme vuokralla. Omaisuutta on vain huonekalut, kodinkoneet ym ja auto. Autosta on vielä lainaa maksamatta ja se on vain toisen nimissä (sekä auto että laina).
Lasketaanko omaisuus siis näin:
Puoliso 1.: ennen liittoa hankittu omaisuus puoliksi liiton aikana hankittu omaisuus (ei velkoja)
Puoliso 2.: Ennen liittoa hankittu omaisuus puoliksi liiton aikana hankittu omaisuus auto - autonlaina
Avioliitossakin voi ostaa yksin omaa omaisuutta, ja ottaa velkaa vain itselleen ... ja silloin ne ovat kokonaan puolison 1. tai 2. laskelmassa (esimerkissäsi siis puolisolla 2.)
Yhteisesti hankittu omaisuus sitten puoliksi kummallakin, ja luonnollisesti yhtieset velat myös.
Tasinko on sitä, että puoliso 1. tai 2. maksa toiselle niin paljon, että omaisuudet yhtä suuret (huom. negatiivinen netto-omaisuus laskennassa aina nolla). Tästä huolimatta ei omistus suhteet tai velka vastuut muutu, välttämättä.
... ettei asianajasi tiedä, ja ellei todellakaan tiedä ... niin otapa yhteyttä asianajaliittoon, tai vielä parempi idea... kerro että aiot ottaa ellei anna palvelujaan ilmaiseksi, sen verran hatarat tuntuvat tietonsa olevan jos viestisi on totta.
Vastaus kun on hyvin yksinkertainen, osituksessa negatiivinen netto-omaisuus tulkitaan nollaksi, vaika olisi sitten miljoonan miinuksella.
Sillä taas ei ole merkitystä, milloin opintovelat otettu ja kuka maksanut missäkin suhteessa yhteisiä laskuja avioliiton aikana. Paitsi aivan ääritapauksissa, jolloin pesänjakaja voi kohtuullistaa.
Sitä en ymmärrä, jos teidän molempien netto-omaisuudet ovat negatiiviset, niin mitä kummaa ositussopimuksessa on "roikottamista", kumpikaan ei maksa kelleen tasinkoa, yhteinen omaisuus jaetaan (ja veloistaan kumpainenkin vastaa itse, yhteisistä edelleen puoliksi).
Ja ositushetkihän on (ellette toisin sovi) se päivä kun erohakemuksen eka vaihe on jätetty, mikään sen jälkeen hankittu omaisuus tai otetut velat eivät mukana.
Se sitten jos jostain syystä olet päättänyt maksaa toisen laskuja, ei liity ositukseen ... vaan sinun valintaasi tehdä niin (miksi muuten maksoit niitä?). Hieman sama jos minä keksisin ruveta maksamaan sinun laskujasi, paha niitä jälkikäteen minun tulla velkomaan ellemme ole sopineet toisin.
Jos kyse onkin yhteisistä laskuista, jotka olisivat jääneet hoitamatta ellet olisi yksin maksanut ... voin ymmärtää ... kukapa sitä luottotietojaan tahtoo tärvätä. Sitä vaan en tuossakaan ymmärrä, miksi et ole vaatinut pesää selvitettäväksi heti ... muutoin kun voi tosiaan käydä noin.
Ja edelleen... en usko ettei oikea asianajaja tätä tietäisi ... mitkä sitten olivatkaan motiivisi aloittaa viestisi noin ... en voi tietää...
Eli jos vedän pienen yhteenvedon;
Molemmilla netto-omaisuus on miinuksella --> molemmat vastaavat omista veloistaan yhteinen asuntolainan pätkä YHDESSÄ/PUOLIKSI!
Ja laskut olivat avioerotilanteessa, entisen vaimoni yhteiseltä tililtä "kavaltamia" rahoja, jonne palkkani meni vielä 1 kk:n kun olimme eronneet. Ja laskut liittyivät myös yhteiseen taloomme jossa ex-vaimo asui lastemme kanssa eron jälkeen (Sähköt puhelin jäte vesi). Olin niin loppu jättäessäni eropaperit, etten tullut ajatelleeksi sitä, mitkä kaikki olivat minun nimelläni erohetkellä. Eli yhteiseen taloomme liittyviä laskuja ja sitten vielä hän oli tilannut ennen virallista eropäivää hobby hallista 600 eurolla tavaraa, jotka ovat hänellä ja minä erotilanteen jälkeen maksanut.
ja taas siihen yhteenvetoon...
Eli molemmat pitävät omat velkansa ja yhteinen puoliksi.
Laskuja pelkästään minulla on n. 7500 euroa joista haluan häneltä puolet, koska liittyivät jokapäiväiseen elämäämme eron aikana ja ne on maksettu hammasta purren ja näkkileipää syöden eron jälkeen. Eli tuohon 7500 euroon ei lisätä lainoja jotta olen maksanut pois (minun henk. koht lainoja).
Tämähän tuntuu liian helpolta. Entinen vaimoni vaan ei hyväksy tätä purematta, vaan riitamme jatkuu. Mikä on nopein tie saada ositus selväksi ja äkkiä paperille? Hän ei tunnu ymmärtävän, että jos pesänjakaja tekee ---> maksaa, ja tulos sama vaikka sopisimme sen näin. Tahtoo tehdä hankalaksi tämän.
Ja odottaa hän saa, kun tämä on selvä, keskustelemme missäs 2 yhteistä lastamme asuvat, kun kerran haluaisivat asua minun luonani.
Ja jos tämä tarinani on sekava, pyydän anteeksi. Verenpaineet vaan nousevat ja vanhat asiat laittavat suututtamaan niin hirveästi. On meinaan eroprosessi käyty sitten raskaimman kautta, kun kerran tuo ex-vaimo on todistetusti 2-persoonaa omaava!!!
KIITOS KAIKILLE!!! ja jos lisättävää tulee niin vastatkaa vain!
"Ja odottaa hän saa, kun tämä on selvä, keskustelemme missäs 2 yhteistä lastamme asuvat, kun kerran haluaisivat asua minun luonani. ". Tuosta se taistelu vasta alkaakin. Arvaapa kahdesti antaa naiset tuossa asiassa periksi.
Siitähän se sitten alkaa. Onneksi tai oikeastaan voisi sanoa, että kauhukseni olen ollut yhteydessä lastensuojeluun ja lapsiasiamieheen eduskuntaan ja jopa poliisiin tämän naisen temppuiluista lapsia kohtaan. Esim. tulee sinä aikana kun minulla on lapset ja itse käymässä minuutin yläkerrassa hakemassa eväitä niin ottaa lapsen turvaistuimesta autosta ja vie omaan autoonsa ja karkuun. ---> Soitin poliisille ja lastensuojeluun - kirjaukset sinne ja lastensuojelun "akat" (anteeksi ilmaukseni, mutta tässä kohtaa menee just kohdalleen! :) ) menivät minun moneen kertaan esittämästä vaatimuksesta käymään siellä ja soittivat minulle, että tule hakemaan lapsi. Menin sinne ja sosiaalitantat olivat vastassa ja valvoivat että saan lapsen. Noh, sanoin sitten että soittaisivat minulle kun lähtevät sieltä, halusin nimittäin tietää syyn siihen miksi äiti toimi näin kuin teki. He soittivat ja sanoivat että minun täytyy ymmärtää äitiä kun hänellä oli kuulemma tullut niin KOVA IKÄVÄ lasta. Edellisenä päivänä soitti ja pyysi minua ottamaan lapset kun hän on niitä niin täynnä!!! Ja minä en ole tietenkään kertaakaan kieltänyt lapsia tulemasta vaan aina järjestänyt suunnitellut menoni niin, että voin olla lasten kanssa. Onneksi saan olla niiden kanssa nykyään n. puolet kuukaudesta. Ja silloin kuin teimme elatussopimuksen, niin äiti vaati, että minun tapaamiseni pitävät olla valvottuja. Sain nähdä lapsia turvakodissa joka keskiviikko 2 tuntia ja joka toinen sunnuntai 4 tuntia. Nainen selitti sossuun ihan mitä päähän tuli, ja kaikki, HUOM KAIKKI, osoittautuivat perättömiksi jutuiksi, mutta sain taistella koko armeijaa vastaan 3kk tällaista menoa. Sitten vähän helpotti ja sain lapset jopa kotia joka toinen viikonloppu, mutta minun piti hommata omat vaatteet lapsille tapaamisten ajaksi ja sen lisäksi maksoin nettotuloistani 20% elatusmaksuja. Ja sossun tätit siellä taas hääräsivät naisen puolesta. Ja totesivat jälkeenpäin, että erehtyivät pahasti kun uskoivat äitiä ja minut leimattiin "hulluksi". Kahta sossun tanttaa kohtaan tulee menemään oikeuteen tod. näköisesti. Niin törkeää oli se kohtelu siltä puolelta!
Ja tässä vain todella pieni osa jutuista joissa uhattiin vahingoittaa lapsia ja ajoi kerran eron jälkeen autolla minun autoni päälle, ja hänellä autossa lapset ja vielä ilman turvavöitä. Että kyllä näitä löytyy, ja Luojan kiitos tuli tehtyä kaikista tempuista aina ilmoitus jollekin viranomaisille!!
Mutta edelleen se osituskysymys auki... eli onko asia niin kuin pari viestiä aikaisemmin kysyin?
Samaa mieltä siitä, että varat ja velat ilman avioehtoa yhteiset. Jos toisella olisi ollut esim. asunto ennen avioliittoanne, menisi se nyt jakoon.
Mitä teidän yhteisiä laskuja sinä (tai hän) olet maksellut? Ymmärtääkseni sen jälkeen, kun avioerohakemus jätetty, molemmat vastaavat omista syntyneistä menoistaan. Riippuu ehkä siitä, mistä tässä oikein on kyse.
M-36:lta saan hyviä neuvoja. Toivottavasti tämän äkkää.
"Samaa mieltä siitä, että varat ja velat ilman avioehtoa yhteiset."
Älä ole samaa mieltä, koska tuo ei pidä paikkansa ... paitsi jos ne velat ovat yheisiä ja samoin varat (esim. yhtiesessä omistuksessa oleva auto).
Asunto joka on ollut ennen avioliittoa ei mene jakoon ... sen omistussuhde ei muutu avioliiton myötä, vaikkei avioehtoa olisikaan.
MUTTA, se on mukana osituslaskelmassa kyllä, ja vaikuttaa tasingon määrään ... mutta tasingonhan voi suorittaa millä omaisuudellaan päättää ... vaikka 100 kuutiolla kukkamultaa (kunhan arvoltaan vastaa tasingon määrää).
Otetaan oikein rautalangasta väännetty esimerkki. Eli mulla kämppä, joka hankittu ennen avioliittoa. Moni vuotinen avioliitto päättyy eikä meillä ole yhtään mitään muuta, ei avioehtoa eikä huonekaluja, vain se tyhjä kämppä, joka on arvoltaan 100.000,-. Maksanko siis sille toiselle tasinkoa 50.000,-? (=kämppä menee jakoo).
Jos sitten väännetään tuo ap:n esimerkki. Jos "varallisuus" on toisella -5.000 € ja toisella -15.000,- €, onko eron jälkeen velat ennallaan vai 10.000,- per lärvi?
Kiitos M36 - tietäjä :)
nää on hyviä, ei mun tarvii niitä keksiä :-)
Eka kysymys ... vastaus on kyllä (oletan että se kämppä on sinun nimissäsi ja velaton). Voit päättää miten sen 50.000 EUR tasingon suoritat, otatko lainaa vai myytkö ko. asunnon. Exäsi ei kovin helposti voi sitä vaatia lunastettavaksi omakseen (jos olisi esimerkissä auto, hän ei voisi vaatia sitä mitenkään)... tää on sitten oma lukunsa...
Jatko kysymys sitten. Vaikka varallisuudet olisivat mitä tahansa (vaikka plussaa), molemmat vastaavat aina VAIN omista veloistaan. Esimerkissäsi kun varallisuudet ovat negatiiviset, ne ovatkin ositusmatematiikassa nolla ... eli, tasinkoja ei makseta, kummallakin edelleen omat velkansa (ja puolet mahdollisista yhteisistä).