Oikeudessa oli

En olisi myynyt, JOS olisi ollut varaa oikeutta käydä!
Tietäkää siis vanha sanonta: Ei korppi korpin silmää noki...
Virkamiehet keskenään jne. Tämä reksi oli ollut aiemmin lautamies yhden kauden..
Ja vastassa oli kokonaisen kaupungin lakimiehet ja - rahat!
Meidän oikeusjärjestyksen kaameus paljastui vasta tuolloin, kun en ole oikeuksissa "tuttu".

Ensin maksettava asianajajille (tai jokin sitoumus esim amm liitolta). Vasta päätöksen jälkeen Oikeus päättää kuka maksaa ja mitä. Hävinneeksi tuomitun maksettava vastapuolen kulut. Arvaa minkälaisia summia juristit kirjoittavat työstään???
JOS, Hovi myös päättää hylätä, laskusi nousee. Samoin KKO!
Laskin, että ei kanata sittenkään ottaa sitä riskiä.

Kaikella on tarkoituksensa!
Nykyistä olotilaani, uutta tekemistäni en vaihtaisi enää mistään hinnasta entiseen kunnan "pitkään leipään"!
En siis valita, kerron muille tiedoksi. Jos vaikka jollekin olisi apua. Pahoja paskiksia maailmassa riittää! Minua he eivät tee katkeraksi!

Nyt autan toisia Parempiin Ansioihin, mukavampaa tiimityöhön ja rikkaampaan elämään. (ei ole uskovaisuutta) Lisätietoja:
[email protected]

Syyttäjä syytti kirjoitti:

En olisi myynyt, JOS olisi ollut varaa oikeutta käydä!
Tietäkää siis vanha sanonta: Ei korppi korpin silmää noki...
Virkamiehet keskenään jne. Tämä reksi oli ollut aiemmin lautamies yhden kauden..
Ja vastassa oli kokonaisen kaupungin lakimiehet ja - rahat!
Meidän oikeusjärjestyksen kaameus paljastui vasta tuolloin, kun en ole oikeuksissa "tuttu".

Ensin maksettava asianajajille (tai jokin sitoumus esim amm liitolta). Vasta päätöksen jälkeen Oikeus päättää kuka maksaa ja mitä. Hävinneeksi tuomitun maksettava vastapuolen kulut. Arvaa minkälaisia summia juristit kirjoittavat työstään???
JOS, Hovi myös päättää hylätä, laskusi nousee. Samoin KKO!
Laskin, että ei kanata sittenkään ottaa sitä riskiä.

Kaikella on tarkoituksensa!
Nykyistä olotilaani, uutta tekemistäni en vaihtaisi enää mistään hinnasta entiseen kunnan "pitkään leipään"!
En siis valita, kerron muille tiedoksi. Jos vaikka jollekin olisi apua. Pahoja paskiksia maailmassa riittää! Minua he eivät tee katkeraksi!

Nyt autan toisia Parempiin Ansioihin, mukavampaa tiimityöhön ja rikkaampaan elämään. (ei ole uskovaisuutta) Lisätietoja:
[email protected]

Syyttäjä syytti, se oli Sinun ratkaisusi ja jos aidosti halusit vain tiedottaa avuksi muille, niin olkoon sitten niin! Minulla on myös ylimpiin oikeusistuimiin usko mennyt, mutta sen sijaan monia poliiseja kunnioitan suuresti samoin kuin ulosottoakin. Itse tiedän todella hyvin mitä asianajajat laskuttavat ja kuinka kalliiksi ns. oikeuden käyminen tulee. Itse olin syytettynä rikoksesta jota en ole tehnyt reilun kymmenen vuoden ajan kaikissa oikeusasteissa. Syyttömyyteni tietää täysin varmasti minun lisäkseni kaksi henkilöä, mutta valitettavasti he todistivat minua vastaan, toinen saadakseen minut rikoskumppanikseen ja näin itsensä lisäksi maksumieheksi. Toinen taas oli vastapuolella esiintymässä ikään kuin suuren vahingon kärsijänä, jonka omaisuutta toinen henkilö muka minun avustuksellani oli häneltä huijannut. Henkilö jonka rikoskumppani syytteiden mukaan olin, huijasi tätä ennen minuakin lähes kymmenen vuotta ja pidin häntä erittäin hyvänä ystävänäni ja tuon ajan hän ei koskaan ollut pettänytkään puheitaan minulle vaan jopa auttanutkin erilaisissa asioissa sekä minä puolestani häntä. Siitä syntyi vuosien varrella luottamukseni häneen! Lopulta hän kuitenkin paljastui suhteeni ja monen muunkin suhteen röyhkeäksi ja ovelaksi huijariksi. Kysesssä oli erittäin monimutkaiset ja vaikeaselkoiset prosessit 80-luvun nousukauden aikaan. Menetin sitten omaisuuteni noissa melskeissä ja jäin vielä reilut 100000 euroa velkaakin. Sitten joudun vielä takaajana maksamaan mm. tuon huijarin ja hänen muiden takaajiensa velkoja. Muut takaajat ovat päässeet jo läpi velkasaneerauksen ja päässeet uuden elämän alkuun. Olen heidän puolestaan iloinen, mutta pari tapausta ei olisi ansainnut velkasaneeraukseen pääsyä, koska tiedän heidän olevan päähuijarin apuhuijareita. Entä miksi sitten en päässyt velkasaneeraukseen? Siksi kun väärien todistusten (huijarin ja huijari"uhrin" todistus ja muutama ns. aihetodistus) perusteella minut tuomittiin vahingonkorvauksiin, jotka minun piti maksaa henkilölle eli "uhrille", jonka tiedän ammattirikolliseksi ja mielestäni oikeudenkin (käräjäoikeus tajusikin) olisi pitänyt se tajuta että kyseessä oli tämän rikollisen ja toisaalla mainitsemani henkilön hanke pestä oikeuden päätöksellä rikollista rahaa puhtaaksi. Näin sitten tapahtuikin, kun oikeusoppineetkin menivät lopulta lankaan. Rikosprosessi oli tosin aika hyvin laadittu ja erittäin ovela ajatukseltaan. Uskon siinä käytetyn suunnittelussa oikeusoppineita apuna. Mikä onkaan ovelampaa kuin saada rikollinen raha oikeuden päätöksellä lailliseksi. Omia oikeita velkojani laman jälkeen olen maksellut erilaisin itse tekemieni sopimusten perusteella lähes 80000 euroa vuoden 1993 jälkeen. Mainittakoon että koko aikana minulla ei ole ollut ulosmitattavaa palkasta eikä mistään muustakaan, mutta silti olen halunnut erilaisilla sivutöillä päätöitteni lisäksi maksaa vapaaehtoisesti oikeita omia velkojani. Olen ollut päivätyön lisäksi mm. kaupan siivoojana kuutena päivänä viikossa putkeen 1,5 vuoden ajan vain maksaakseni velkoja pois enkä siis ahneudesta. Huijareille sen sijaan en tule maksamaan koskaan mitään, vaikka henkeäni on useasti asein uhattu ja perheellenikin uhkauksia ladeltu. Ulosottoviranomaiset tietävät että olen tehnyt vuodesta 1993 asti tilapäistöitä yötä päivää maksaakseni velkojani suoraan velallisille ilman ulosoton välimaksuja. Jos ulosotto olisi ollut tiukka ja epäinhimillinen heidän ei ehkä lakien mukaan olisi pitänyt sallia näin tapahtuvan. Muutamana jouluna ulosotto on velkojien suostumuksella sen sijaan antanut minun "joululahjaksi" pitää veronpalautukset ulosmittaamatta niitä. Kaikki suostumuksen tähän antaneet velkojat ovat saaneet minulta paljon velkojaan takaisin vuosien varrella ja osa tulee saamaan niin pitkään kuin elän. En olisi jaksanut elää ellei ulosotto ja poliisit sekä muutamat asianajajat ja tuomarit olisi olleet sitä mieltä että olen syytön noihin rikoksiin ja jopa auttaneet eri keinoin minua sekä tukeneet henkisesti. Yksittäiset poliisit ovat tulleet sanomaan että tietävät minun olevan täysin syytön mutta etteivät pysty sitä todistamaan. Entä miten sitten oikeudet käsittelivät juttukokonaisuutta. Käräjäoikeus vapautti minut kaikista syytteistä täysin todeten minun olevan uhri eikä rikollinen. Ns. vastapuoli ei tähän tyytynyt vaan veti asian hovioikeuteen. Siellä minut todettiin syylliseksi ja tuomittiin todella mittaviin vahingonkorvauksiin. Sitten pyysin Korkeimmasta Oikeudesta valituslupaa, joka sitten myönnettiin. KKO ei saanut asiaan yksimielistä päätöstä vaan kolme tuomaria viidestä oli sitä mieltä että olen syyllinen rikokseen joka on ennen sen käräjäoikeuteen tulemista kuitenkin vanhentunut, joten minua ei voi tuomita vankilaan eikä sakkoihin, mutta kylläkin vahingonkorvauksiin. Kaksi tuomaria oli sitä mieltä että alkuperäinen käräjäoikeuden tuomio eli minun syyttömäksi toteaminen olisi pitänyt jäädä voimaan. 3-2 äänin minut siis tuomittiin loppuelämäkseni jäämään velkaa ammattirikolliselle, joka pesi näin Suomen valtion oikeuden päätöksellä rikolliset rahansa puhtaaksi eväten samalla minulta mahdollisuudet päästä oikeiden velkojeni kanssa velkaraneeraukseen. Olen pyytänyt oikeuskansleria ja eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään asioiden todellisen laidan, mutta he vetäytyvät vastuusta katsoen ettei se kuulu heidän toimialueeseensa. Valitin myös EY-tuomioistuimeen, mutta sieltä tuli vastaus että minun pitää saada asiaan liittyviä uusia todistuksia, jotta asiaa voitaisiin käsitellä. Kun Sinä ikäänkuin häpesit uskovaisuutta tuossa loppulauseessa, niin totuus on että usko on ainoa mikä voisi saada asiani uudelleen käsittelyyn. Eli jos huijareista edes yksi tai jopa useampi tulisi uskoon ja sitä kautta synnintuntoon ja tunnustaisi että tekivät tahallaan minusta rikollisen hyötyäkseen ja pestäkseen oikeuden päätöksellä rikollisin keinoin hankkimansa rahat, niin silloin minut voitaisiin todeta syyttömäksi. Näinhän on tapahtunut muutamia kertoja kun rikollinen on tullut uskoon ja tunnustanut kaikki rikoksensa. Tiedän siis tasan tarkkaan millaista on olla useamman aseen edessä uhattuna ja tiedän myös, millaista on olla kuulemassa ns. vastapuolen asianajajien törkeitä syytöksiä oikeuden puheenjohtajan siihen kummemmin puuttumatta. Asianajajat saavat päästää suustaan oikeussalissa aivan sikamaisia syytöksia ja "arvailuja". Varsinkin nämä ammattirikollisten jatkuvasti suosimat ns. huippujuristit. Jos tavallinen pulliainen julkisella paikalla tuollaisia puhuisi toisista, niin johan tulisi kovat rapsut ja vahingonkorvaukset maksesttavaksi.
Puhutaan oikeusistuimien yhdistämisestä isommiksi. Siinä tehdään todella suuri virhe, koska kokemukseni mukaan käräjäoikeuksissa on erittäin hyvä paikallistuntemus ja tuomarit sekä asianajajat tietävät hyvin eri ihmisten taustat ja olosuhteet. Minunkin tapauksessani käräjäoikeuden tuomari tiesi lähes fifty/fifty tapauksessa että vastapuolellani on rikollisia ja minä olen syytön. Niinpä hän uskoi enemmän minua eli maineeltaan hyväksi tunnettua rikosrekisteritöntä henkilöä kuin vastapuolella olevia epämääräisiä aineksia, joista esimerkiksi "uhri" ei koskaan ollut tehnyt töitä. Silti tällä oli valtavia omaisuuksia, joita minä muka sitten olin huijannut. Ihmettelin oikeudessa ja ihmettelen vieläkin ettei edes verottajaa kiinnostanut mistä tämä henkilö oli omaisuuksia saanut ilman työntekoa ja perintöjä. Jos minulla olisi satoja tuhansia euroja tai jolla kulla muulla, ilman ainuttakaan työpaikkaa, niin olen satavarma, että johan tulisi verottajalta kyselyjä ja selvityspyyntöjä. Ihmettelin näitä EY-tuomioistuimeen, hoviin, korkeimpaan oikeuteen,oikeuskanslerille, edkunnan oikeusasiamiehelle, verojohtajille, oikeusministerille, sisäministeterille poliisiylijohtajalle jne jne jne. Ketäään ei näist korkeista viskaaleista ei kiinnostunut tuo eikä auttamiseni. Nuo viisaan korkeassa asemassa olevat henkilöt eivät juuri myötätuntoa osoittaneet saati minua uskoneet. Minuun uskoo vain käräjäoikeuden tuomari, paikallispoliisit, ulosottoapulainen, yksi apulaisverosihteeri sekä kaksi korkeimman oikeuden tuomaria ja yksi asianaja sekä tietenkin perheeni. Jos kukaan ei olisi uskonut, niin tuskin olisin tätä nyt kirjoittamassa ja velkojilleni velkojani lyhentelemässä ja samalla kai yhteiskuntaa hyödyttämässä, kun nekin rahat kiertävät ja toivoakseni työllistävät. Sen olen päättänyt että oikeuteen en mene missään asiassa enää vapaaehtoisesti. Käräjäoikeuteen voisin mennä, mutta koska ylempiin oikeusistuimiin on täysin usko mennyt en katso aiheelliseksi sinnekään mennä. Hyvää jatkoa Sinulle ja läheisillesi, "Syyttäjä syytti".

Nimetön kirjoitti:

Syyttäjä syytti, se oli Sinun ratkaisusi ja jos aidosti halusit vain tiedottaa avuksi muille, niin olkoon sitten niin! Minulla on myös ylimpiin oikeusistuimiin usko mennyt, mutta sen sijaan monia poliiseja kunnioitan suuresti samoin kuin ulosottoakin. Itse tiedän todella hyvin mitä asianajajat laskuttavat ja kuinka kalliiksi ns. oikeuden käyminen tulee. Itse olin syytettynä rikoksesta jota en ole tehnyt reilun kymmenen vuoden ajan kaikissa oikeusasteissa. Syyttömyyteni tietää täysin varmasti minun lisäkseni kaksi henkilöä, mutta valitettavasti he todistivat minua vastaan, toinen saadakseen minut rikoskumppanikseen ja näin itsensä lisäksi maksumieheksi. Toinen taas oli vastapuolella esiintymässä ikään kuin suuren vahingon kärsijänä, jonka omaisuutta toinen henkilö muka minun avustuksellani oli häneltä huijannut. Henkilö jonka rikoskumppani syytteiden mukaan olin, huijasi tätä ennen minuakin lähes kymmenen vuotta ja pidin häntä erittäin hyvänä ystävänäni ja tuon ajan hän ei koskaan ollut pettänytkään puheitaan minulle vaan jopa auttanutkin erilaisissa asioissa sekä minä puolestani häntä. Siitä syntyi vuosien varrella luottamukseni häneen! Lopulta hän kuitenkin paljastui suhteeni ja monen muunkin suhteen röyhkeäksi ja ovelaksi huijariksi. Kysesssä oli erittäin monimutkaiset ja vaikeaselkoiset prosessit 80-luvun nousukauden aikaan. Menetin sitten omaisuuteni noissa melskeissä ja jäin vielä reilut 100000 euroa velkaakin. Sitten joudun vielä takaajana maksamaan mm. tuon huijarin ja hänen muiden takaajiensa velkoja. Muut takaajat ovat päässeet jo läpi velkasaneerauksen ja päässeet uuden elämän alkuun. Olen heidän puolestaan iloinen, mutta pari tapausta ei olisi ansainnut velkasaneeraukseen pääsyä, koska tiedän heidän olevan päähuijarin apuhuijareita. Entä miksi sitten en päässyt velkasaneeraukseen? Siksi kun väärien todistusten (huijarin ja huijari"uhrin" todistus ja muutama ns. aihetodistus) perusteella minut tuomittiin vahingonkorvauksiin, jotka minun piti maksaa henkilölle eli "uhrille", jonka tiedän ammattirikolliseksi ja mielestäni oikeudenkin (käräjäoikeus tajusikin) olisi pitänyt se tajuta että kyseessä oli tämän rikollisen ja toisaalla mainitsemani henkilön hanke pestä oikeuden päätöksellä rikollista rahaa puhtaaksi. Näin sitten tapahtuikin, kun oikeusoppineetkin menivät lopulta lankaan. Rikosprosessi oli tosin aika hyvin laadittu ja erittäin ovela ajatukseltaan. Uskon siinä käytetyn suunnittelussa oikeusoppineita apuna. Mikä onkaan ovelampaa kuin saada rikollinen raha oikeuden päätöksellä lailliseksi. Omia oikeita velkojani laman jälkeen olen maksellut erilaisin itse tekemieni sopimusten perusteella lähes 80000 euroa vuoden 1993 jälkeen. Mainittakoon että koko aikana minulla ei ole ollut ulosmitattavaa palkasta eikä mistään muustakaan, mutta silti olen halunnut erilaisilla sivutöillä päätöitteni lisäksi maksaa vapaaehtoisesti oikeita omia velkojani. Olen ollut päivätyön lisäksi mm. kaupan siivoojana kuutena päivänä viikossa putkeen 1,5 vuoden ajan vain maksaakseni velkoja pois enkä siis ahneudesta. Huijareille sen sijaan en tule maksamaan koskaan mitään, vaikka henkeäni on useasti asein uhattu ja perheellenikin uhkauksia ladeltu. Ulosottoviranomaiset tietävät että olen tehnyt vuodesta 1993 asti tilapäistöitä yötä päivää maksaakseni velkojani suoraan velallisille ilman ulosoton välimaksuja. Jos ulosotto olisi ollut tiukka ja epäinhimillinen heidän ei ehkä lakien mukaan olisi pitänyt sallia näin tapahtuvan. Muutamana jouluna ulosotto on velkojien suostumuksella sen sijaan antanut minun "joululahjaksi" pitää veronpalautukset ulosmittaamatta niitä. Kaikki suostumuksen tähän antaneet velkojat ovat saaneet minulta paljon velkojaan takaisin vuosien varrella ja osa tulee saamaan niin pitkään kuin elän. En olisi jaksanut elää ellei ulosotto ja poliisit sekä muutamat asianajajat ja tuomarit olisi olleet sitä mieltä että olen syytön noihin rikoksiin ja jopa auttaneet eri keinoin minua sekä tukeneet henkisesti. Yksittäiset poliisit ovat tulleet sanomaan että tietävät minun olevan täysin syytön mutta etteivät pysty sitä todistamaan. Entä miten sitten oikeudet käsittelivät juttukokonaisuutta. Käräjäoikeus vapautti minut kaikista syytteistä täysin todeten minun olevan uhri eikä rikollinen. Ns. vastapuoli ei tähän tyytynyt vaan veti asian hovioikeuteen. Siellä minut todettiin syylliseksi ja tuomittiin todella mittaviin vahingonkorvauksiin. Sitten pyysin Korkeimmasta Oikeudesta valituslupaa, joka sitten myönnettiin. KKO ei saanut asiaan yksimielistä päätöstä vaan kolme tuomaria viidestä oli sitä mieltä että olen syyllinen rikokseen joka on ennen sen käräjäoikeuteen tulemista kuitenkin vanhentunut, joten minua ei voi tuomita vankilaan eikä sakkoihin, mutta kylläkin vahingonkorvauksiin. Kaksi tuomaria oli sitä mieltä että alkuperäinen käräjäoikeuden tuomio eli minun syyttömäksi toteaminen olisi pitänyt jäädä voimaan. 3-2 äänin minut siis tuomittiin loppuelämäkseni jäämään velkaa ammattirikolliselle, joka pesi näin Suomen valtion oikeuden päätöksellä rikolliset rahansa puhtaaksi eväten samalla minulta mahdollisuudet päästä oikeiden velkojeni kanssa velkaraneeraukseen. Olen pyytänyt oikeuskansleria ja eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään asioiden todellisen laidan, mutta he vetäytyvät vastuusta katsoen ettei se kuulu heidän toimialueeseensa. Valitin myös EY-tuomioistuimeen, mutta sieltä tuli vastaus että minun pitää saada asiaan liittyviä uusia todistuksia, jotta asiaa voitaisiin käsitellä. Kun Sinä ikäänkuin häpesit uskovaisuutta tuossa loppulauseessa, niin totuus on että usko on ainoa mikä voisi saada asiani uudelleen käsittelyyn. Eli jos huijareista edes yksi tai jopa useampi tulisi uskoon ja sitä kautta synnintuntoon ja tunnustaisi että tekivät tahallaan minusta rikollisen hyötyäkseen ja pestäkseen oikeuden päätöksellä rikollisin keinoin hankkimansa rahat, niin silloin minut voitaisiin todeta syyttömäksi. Näinhän on tapahtunut muutamia kertoja kun rikollinen on tullut uskoon ja tunnustanut kaikki rikoksensa. Tiedän siis tasan tarkkaan millaista on olla useamman aseen edessä uhattuna ja tiedän myös, millaista on olla kuulemassa ns. vastapuolen asianajajien törkeitä syytöksiä oikeuden puheenjohtajan siihen kummemmin puuttumatta. Asianajajat saavat päästää suustaan oikeussalissa aivan sikamaisia syytöksia ja "arvailuja". Varsinkin nämä ammattirikollisten jatkuvasti suosimat ns. huippujuristit. Jos tavallinen pulliainen julkisella paikalla tuollaisia puhuisi toisista, niin johan tulisi kovat rapsut ja vahingonkorvaukset maksesttavaksi.
Puhutaan oikeusistuimien yhdistämisestä isommiksi. Siinä tehdään todella suuri virhe, koska kokemukseni mukaan käräjäoikeuksissa on erittäin hyvä paikallistuntemus ja tuomarit sekä asianajajat tietävät hyvin eri ihmisten taustat ja olosuhteet. Minunkin tapauksessani käräjäoikeuden tuomari tiesi lähes fifty/fifty tapauksessa että vastapuolellani on rikollisia ja minä olen syytön. Niinpä hän uskoi enemmän minua eli maineeltaan hyväksi tunnettua rikosrekisteritöntä henkilöä kuin vastapuolella olevia epämääräisiä aineksia, joista esimerkiksi "uhri" ei koskaan ollut tehnyt töitä. Silti tällä oli valtavia omaisuuksia, joita minä muka sitten olin huijannut. Ihmettelin oikeudessa ja ihmettelen vieläkin ettei edes verottajaa kiinnostanut mistä tämä henkilö oli omaisuuksia saanut ilman työntekoa ja perintöjä. Jos minulla olisi satoja tuhansia euroja tai jolla kulla muulla, ilman ainuttakaan työpaikkaa, niin olen satavarma, että johan tulisi verottajalta kyselyjä ja selvityspyyntöjä. Ihmettelin näitä EY-tuomioistuimeen, hoviin, korkeimpaan oikeuteen,oikeuskanslerille, edkunnan oikeusasiamiehelle, verojohtajille, oikeusministerille, sisäministeterille poliisiylijohtajalle jne jne jne. Ketäään ei näist korkeista viskaaleista ei kiinnostunut tuo eikä auttamiseni. Nuo viisaan korkeassa asemassa olevat henkilöt eivät juuri myötätuntoa osoittaneet saati minua uskoneet. Minuun uskoo vain käräjäoikeuden tuomari, paikallispoliisit, ulosottoapulainen, yksi apulaisverosihteeri sekä kaksi korkeimman oikeuden tuomaria ja yksi asianaja sekä tietenkin perheeni. Jos kukaan ei olisi uskonut, niin tuskin olisin tätä nyt kirjoittamassa ja velkojilleni velkojani lyhentelemässä ja samalla kai yhteiskuntaa hyödyttämässä, kun nekin rahat kiertävät ja toivoakseni työllistävät. Sen olen päättänyt että oikeuteen en mene missään asiassa enää vapaaehtoisesti. Käräjäoikeuteen voisin mennä, mutta koska ylempiin oikeusistuimiin on täysin usko mennyt en katso aiheelliseksi sinnekään mennä. Hyvää jatkoa Sinulle ja läheisillesi, "Syyttäjä syytti".

Niin tuo äskeinen pitkä kirjoitus oli minun eli Votnun tekemä. Jostain syystä se meni nimettömänä.