te ihmiset jotka valitatte kuinka parisuhteessa on ikävää tai petätte kumppanianne MIETTIKÄÄ nyt hyvänen aika. Mä en tuu saamaan koskaan seurustella. Koska oon liian lihava. Laihduttaa en viitsi kusipäisten miesten takia pelkästään, ja se on kyl osoittunut ihan mahdottomaksikin. En ole itsesäälissä enkä inhoa itseäni. Mut totuus nyt vain on että mä en koskaan saa ketään. No, ehkä tuo on liioittelua, saisin kyllä.. mutta en ketään kenet itse haluaisin. Ja kaiken huipuksi, useimpien mielestä se että katson hyvän näköistä miestä niin sekin on jo RIKOS. Nyt te luulette, että olen liian kranttu. En mielestäni ole, minulla on vain OMA MAKUNI. (en tosiaan etsi mitään mr finland tyyppistä adonista) Onko se väärin, jos lihavallakin on toiveita? pitäisikö huolia millainen mies tahansa?
en ole ihan siis lihavammasta päästä (alle 100kg kuitenkin).
Te muut lihavat naiset, kertokaa onko joku teidät "huolinut" millainen miehenne sitten on ja haluaako hän teitä oikeasti vai juokseeko aina sopivana hetkenä tiirailemaan hoikkia kauniita tipusia?
en ole ihan siis lihavammasta päästä (alle 100kg kuitenkin).
Te muut lihavat naiset, kertokaa onko joku teidät "huolinut" millainen miehenne sitten on ja haluaako hän teitä oikeasti vai juokseeko aina sopivana hetkenä tiirailemaan hoikkia kauniita tipusia?
Vastaukset 9
Vanhimmat
että on myös lihavista naisista pitäviä miehiä. Ei tosin paljoa, mutta kuitenkin. Itse en lukeudu heidän joukkoon.
Jos olet vielä kohtuullisen uhkea neitonen, niin johan joku viehtyy sinusta. Jos joku hyväksyy sinut sellaisena kuin olet, niin miksi hän juoksisi toisten naisten perässä??? No, joskus saattaa niin käydä, mutta se ei ole oikeata rakkautta.
Hyvä, ettet ole joutunut itsesääliin, koska kuitenkin jokainen "hyvä" ihminen on yhtä arvokas.
Niin vielä yksi asia: varmaan olet nähnyt hyvinkin erikokoisten naisten seurustelevan miesten kanssa, joten ei syytä epätoivoon.
Mä kerron sulle tarinan tytöstä, joka luuli, ettei koskaan saa ketään..
Oli pimeä keväinen ilta ja tyttö oli ystävättärensä kanssa junailemassa espoosta helsinkiin päin.. Tytöt olivat sopineet tapaamisen erään poikajoukon (3poikaa) kanssa, jotka olivat noin parikymppisiä..
Päästyään perille, pojat olivatkin asemalla odottelemassa.. Tämä tyttö tunsi olonsa todella vieraaksi, eihän hän ollut juurikaan jutellut vanhempien poikien kanssa ja tunsi olevansa ruma ja lihava, kun laahusti muiden perässä..
Silti poikajoukossa oli eräs nuorimies, joka koko ajan piti huolen siitä, että tyttö tulee mukana.
Mentiin tämän pojan asunnolle. Istuttiin olohuoneessa hieman vaivautuneina, kunnes tämä tytöstä huolehtinut poika uskaltautui tulla tytön luo.. He juttelivat koko yön..oli niin paljon yhteistä. Ja yllätyksekseen eräänä päivänä, tyttö huomasi vihdoin seurustelevansa ja vielä ihan mukavan ja komean miehen kanssa.
Hän tunsi olevansa maailman onnellisin nuori nainen. Vaikkakin lihava-sellainen.
Meni muutama vuosi ohitse ja matkalla oli kivikkoisia teitä ja aurinkoisia päiviä. He sisimmässään rakastivat toisiaan.
Tyttö kuitenkin tunsi olonsa taas ahdistuneeksi ja kaipasi omaa tilaa.. Omaa aikaa..
Ja oman pahan olonsa takia, hän pelkäsi satuttavansa poikaa.
Eräänä aamuna, monien, monien riitojen jälkeen..hän pakkasi laukkunsa pojan luota, eikä koskaan tullut takaisin..
Vielä kolmen vuoden jälkeen, tyttö katuu päätöstään todella paljon, se oli hänen elämänsä suurin virhe, mutta on kuitenkin erittäin kiitollinen siitä, että sai olla rakastettu semmoisena kuin hän oli..
Vasta jälkeenpäin hän ymmärsi, että jättämänsä mies oli hänen elämänsä rakkaus.
Nyt kun luen ton tekstin, niin kyynel valuu poskelle.. Kaipaan häntä niin.. Muistan ne kaikki polut ja tiet jotka kuljimme. Muistan kaikki hyvät ja huonot hetket. Hän on ikuisesti sydämmessäni. Rakastan häntä aina. Hän oli mies joka sai hymyn huulilleni, silitti minut illalla uneen ja sain herätä aamulla hänen lämpimästä sylistään. Sen jälkeen en ole kokenut sen kaltaista onnea.
Ei pidä paikkansa, ettei lihava voi saada ketään..
Minäkin olen ollut rakastettu, kuin parhaimmasta rakkausromaanista. Se oli elämäni parasta aikaa.
T: Nasupossu
Ja hei, mä painan sentäs yli sata!
Älä sinä nuorinainen valita, ota ittees niskasta kiinni ja lähde ulos haukkaamaan happea, katselemaan ihmisiä..
Vielä tulee vastaan mies, joka nykäsee hihasta ja huomaat seurustelevasi hänen kanssaan..
Minä otan kaiken irti sinkkuudestani..en halua ketään rinnalleni juuri nyt. Olen onnellinen juuri näin.
Mukavaa talvea ja valoa pimeään..=)
T: Nasupossu
Miksi sitä ylipainoa on ? Juotko paljon kaljaa vai syötkö liikaa suklaata ? Käytät aina hissiä portaiden sijasta ? Ajattele terveyttäsi ja laihduta, ei langanlaihaksi vaan 10 kg tekee terää. Ei tarvitse pelätä lonkkaleikkauksia eikä muitakaan sairauksia niin paljoa vanhempana.
Älä sinä mene krtisoimaan muita. Ylipaino voi johtua myös lapsena opituista ruokatottumuksista, eikä ylikiloista pääse välttämättä eroon vanhempana. Itse olen ollut aina alipainoinen, ja kuulen siitä silloin tällöin kritiikkiä. Juon paljon kaljaa, syön päivittäin suklaata, käytän 99% hissiä.
Että sillä tavalla.
"eikä ylikiloista pääse välttämättä eroon vanhempana."
en usko.
Sellasta, että itse olen Kalju ja naiset kiertää meikäläistä kaukaa. Olen just se tyyppi jolle aina yhä uudestaan sanotaan. Olet tosi mukava, mut en tykkää susta silleen. Kaljuna olen ja PYSYN. Sellasta oikein tehokasta lääkettä ei olekkaan siihen vaivaan. Leikkaus taas sika kallis. Lihavuus taas on hallittavissa ! Jos se nyt se ongelma on.
...laihduttaminen on mahdotonta? En ymmärrä ollenkaan. Itse halusin laihtua pari kiloa, jotta näyttäisin hyvältä pikkujouluissa uusissa farkuissa ja niinpä tiputin kahdessa viikossa neljä kiloa ihan vain vähentämällä syömistä radikaalisti ja juomalla paljon nesteitä. Alkupaino oli n. 52kg ja nyt painan n. 48kg. Pituutta löytyy 165cm.
Ihan oikeasti kiinnostaa, että hidastuuko laihtuminen muutaman kilon jälkeen, siis jos on reippaasti ylipainoa, vai miksi se laihduttaminen on vaikeaa/mahdotonta?
...sinullahan nyt ei ole mitään ongelmaa verrattuna minuun,liikuntarajoitteiseen, hieman pulskaan ja tietysti vielä päällepäätteeksi suht´pienikokoiseen jo 3-kympin ohittaneeseen miekkoseen.Tässä kyllä tuntuu olevan jo "pieniä" ongelmia sen kumppanin löytämisessä kun joillakin ihmisillä on jo "terveittenkin" kohdalla se rima niin tuhottoman korkealla.Mutta kun ei pääse yli eikä ympäri, niin ei arvo anna alikaan riman mennä.