Tunteeko maailma tapauksia, että jättäjä haluaisikin jonkin kuluttua jatkaa suhdetta? Tai että eronneet pariskunnat palaavat onnistuneesti yhteen? Poikaystäväni jätti minut 3 kuukautta sitten. Meillä oli ollut jonkinlaisia ongelmia, kyllästymistä ja riitoja mm. kotitöistä. Mielestäni ei mitään ylitsepääsemätöntä. Vielä kaksi viikkoa ennen eroa kumppanini sanoin pienen riidan jälkeen "kulta, rakastan sua ihan oikeasti vaikket sitä ehkä uskokaan". Sitten eron jälkeen sanoi eromme johtuvan siitä, ettei rakasta minua enää. Ja, että meillä ei ole enää mitään mahd. olla yhdessä (mikään tauko ei siis tule kysymykseen). Miten monen vuoden tunteet voivat tuolleen muuttua viikossa tai kahdessa, ihan totaalisesti päälaelleen? Onko mahdollista? Emme edes ehtineet keskustella suhteemme tulevaisuudesta tai mistään ongelmistamme, kun poikaystävä yhtenä iltana töksäytti haluavansa erota.
Olemme edelleen hyvissä väleissä. Mielestäni suhteemme on hyvä, vain se rakastumisen huuma puuttuu. Minä ainakin rakastan häntä kovasti ja hän tietää sen. Toivon niin kovasti, että poikaystäväni huomaa ettei ruoho ole sen vihreämpää aidan toisella puolen. Hän on eron jälkeen kännipäissään sanonut ikävöivänsäkin minua.
En halua jäädä exääni roikkumaan ja ymmärrän että on ehkä parempi jatkaa vain eteenpäin. Mutta jotenkin on pieni toivon pilkahdus, kun ei tämä tunnukaan olevan niin kerrasta poikki.
Tunnistaako kukaan jättäjä kuvauksestani itsensä? Voivatko tunteet palata, vaikka on sanonut ettei rakasta?
Olemme edelleen hyvissä väleissä. Mielestäni suhteemme on hyvä, vain se rakastumisen huuma puuttuu. Minä ainakin rakastan häntä kovasti ja hän tietää sen. Toivon niin kovasti, että poikaystäväni huomaa ettei ruoho ole sen vihreämpää aidan toisella puolen. Hän on eron jälkeen kännipäissään sanonut ikävöivänsäkin minua.
En halua jäädä exääni roikkumaan ja ymmärrän että on ehkä parempi jatkaa vain eteenpäin. Mutta jotenkin on pieni toivon pilkahdus, kun ei tämä tunnukaan olevan niin kerrasta poikki.
Tunnistaako kukaan jättäjä kuvauksestani itsensä? Voivatko tunteet palata, vaikka on sanonut ettei rakasta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meillä näin; ensimmäinen seurustelukerta päätyi kun mieheni ehdotti että pidetään breikkiä. Pidettiin ja hän tapasikin toisen sen breikin aikana. he kuitenkin erosivat, ja noin kuukausi sen jälkeen halusi minut takaisin.
Nyt kihloissa ja asumme yhdessä. ja meillä menee paremmin kuin ensimmäisellä kerralla.
En tiedä miten teillä, mutta muista ettei mikään ole mahdotona. :)
Mä en usko, että uusi yritys auttaa mitään, ehkä hetkellisesti, ehkä pv:n, ehkä viiko, kk tai pari tai jopa ylivuoden.. mutta toinen yritys on tuhoontuomittu. Miltä se eilen valmis ruokakaan maistuu, jos lämmität sen uudelleen.
Jos fysiikka puoli antaa periksi, psyyke ei anna anteeksi. Suhde on niin monen sidoksen summa. Katkeilleet siteet ei kaikki kasva takaisin ikinä. Miksi siis perustaa elämä sille, mikä on epäonnistunut jo kerran.
Me ihmiset niin helposti tukeudumme tuttuun ja turvalliseen. Pelätään uutta, ainakina litajunnassa, ei hyväksytä lähtökohtia.
Jos sinua saisin neuvoa ja pystyisin vaikuttamaan tilanteeseesi. Aloittaisin uuden elämän, kukaan ei sitä ole katunut!
minun kokemukseni..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=2000000000000009&posting=22000000017390598
Hieman samanlaisia ajatuksia oli siihen aikaan minullakin,ajan myötä ja muita tavanneena huomasi ettei se ruoho ole paljon vihreämpää aidan toisella puolella..