Olen ihmetellyt nykyisessä -06 ahtamattomassa bensa-autossani sitä, että viileiden kelien pirteys moottorissa on jotenkin "puutunut". Veto on ohuempaa, alavääntö heikompaa ja jopa reagointi kaasun painamisesta kiihtymiseen on vaisumpaa. Tuttu kertoi että se helle. Olihan esim. eilen liki 30 plussaa varjossa toki. Aiheuttaako helle tällaista? Mistä se noin niinkuin teknisessä mielessä johtuu? Voiko helle vaikuttaa myös siihen ettei autoni vedä kierroslukumittarin mukaan samaa kierrosmäärää maksimissaan kuin normaalisti, siitä uupuu joku 400 kiekkaa. Entäs bensalaatu, vaikuttaako 95- tai 98-oktaani helteellä eri lailla tehoihin??
Verottaako helle koneen
tehoja???
10948
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
jos ilmastointi on päällä, se saattaa pienemmissä koneissa syödä sen verran tehoa että sen huomaa tuollaisena.
Minusta tuntuu välillä ihan samalta että autoni on sitä laiskempi mitä lämpimämmät kelit ovat. En tiedä onko asiaan mitään todellisuuspohjaa. Ja ilmastointilaitetta autossani ei ole. Yksi veikkaukseni on (huom. en pysty mitenkään perustelemaan, joten on vain arvaus) että kylmemmällä kelillä ilma sisältää enemmän happea ja siksi potkua on enemmän. Joku muu voi vahvistaa tai kumota väitteeni.
oikeassa.
suurinpiirtein tasan 28% happea , oli lämpötila mikä tahansa.
Että se siitä tunteet enemmän hapekkaasta ilmasta. Raikkaampaa se toki on syrjäseudulla vs. moottoritien piennar.
viileämpi ilma ja sadekeli sisältää enemmän happea. Samalla myös polttoaineen määrää pitäisi lisätä. Myös paikan korkeus vaikuttaa hapen määrään.
Kylmä ilma sisältää enemmän happea tilavuusyksikköä kohti kuin lämmin, samoin tietysti myös typpeä ja hiilidioksidia. Suhteelliset osuudet ovat samat lämpötilasta riippumatta.
Hapen suhteellinen osuus ei muuten ole 28%.
autoihin ?
Vastaa ?
Kylmä ilma on tiheämpää, joten seosta sopii kerralla enemmän pyttyyn. Lisäksi kostealla säällä kone toimii siinä sivussa myös höyrykoneena ja tämä lisää hieman tehoja.
käsitykseni on, että sopivat seokset sylinterissä riippuvat osin myös sisäänvirtaavan ilman lämpötilasta. Pensan höyrystynenkään ei tapahdu toivotulla samalla tavalla, kun lämpö muuttuu rajusti, eikä säätöihin kajota/korjata niiden mukaissti. Niinkuin joku jo aiemmin viittasikin, välijäähdytystä käytetään maksimoimaan ilman sisältämän hapen määrää ahtimissa/kompuroissa. Eli kylmässä olisi silloin myös enemmän happea ja parempi palotulos.Muuten koko intercoolerit olisivat humpuukia.
Kostea ja viileä imuilma tuottaa aina paremman täytöksen kuin kuiva ja kuuma. Happea enemmän imetyssä ilmakuutiossa.
Myös nakutusherkkyys on kuivalla ja kuumalla kelillä todennäköisempää jolloin mm. moottorinohjaus saattaa myöhentää sytytystä joka laskee vääntöä ja huipputehoa.
Ilman kosteus haihtuu palotilassa laskien lämpöä.
Vesiruiskutusta on käytetty kisavehkeissä juuri tästä syystä.