ettepäs arvanneetkaan ...
Subaru Impreza WRX ST1 :
iskutilavuus : 1994
vääntömomentti : 420
Nm/l : 210
Jos suhteutetaan vääntömomentti/litratilavuus , subaru on ehdoton kunkku !
esim :
BMW 535d
cm3:2993
nm:560
nm/l:187
MB E 420 CDI
cm3:3996
nm:730
nm/l:183
Ferrari Enzo
cm3:5998
nm:657
nm/l:110
VW Golf 1.4 TSI
cm3:1390
nm:240
nm/l:173
Subaru Impreza WRX ST1 :
iskutilavuus : 1994
vääntömomentti : 420
Nm/l : 210
Jos suhteutetaan vääntömomentti/litratilavuus , subaru on ehdoton kunkku !
esim :
BMW 535d
cm3:2993
nm:560
nm/l:187
MB E 420 CDI
cm3:3996
nm:730
nm/l:183
Ferrari Enzo
cm3:5998
nm:657
nm/l:110
VW Golf 1.4 TSI
cm3:1390
nm:240
nm/l:173
Vastaukset 47
Vanhimmat
To-del-la mielenkiintoista.
Seuraavaksi voisit varmaankin laskea että missä autossa on suurin pakoputkenhalkaisija hintaan suhteutettuna?
vapisemaan?
Litraväännöissä, uudemmassa on desi enemmän iskua.
1,4 v6 biturbo smarttikin vääntää yli 200 nm per litra.
on ?
faktoja pöytään , kyseessä kait oli vakiosarjavalmisteiset , ei viritetyt rata-autot
Teiniviiksille se vaan tuntuu olevan tärkeää päteä jossakin. Se että on tapetoinut huoneensa seinän jollakin rallisubarun kuvilla ei tee hänestä sen parempaa autoilijaa. Kortin saatuaan hän ostaa sen ruosteisen civicin ja kuvittelee äänenvaimentajan vaihdettuaan ajavansa subarulla.
Jokainen tavallaan... toivotaan että sulla ei tuo vaihe kauaa kestäisi.
soon.
dgagdaggs
Hypridiautot hakkaavat nuo mennen tullen:
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=114394&page=2
1.5l ja ~500Nm vääntöä. Noh, apuna sähkömoottorit.
Mikä tahansa sähköauto on parempi kun tuo subaru. Sähkömoottoreissa kuitenkaan ei ole tilavuutta. Tämä oli offtopic, koska kyseessä oli kuitenkin polttoaineella kulkevat autot.
Sinänsä järkevä mitta tuo nm/l.
Parempi olisi kuitenkin nm/l/km.
Eli mikä olisi kulutuksen suhteen vääntävin moottori. Tilavuushan ei kerro kulutuksesta sinänsä mitään... Toki osviittaa antaa vastaavissa järjestelmissä.
Ehkä parempi kaava olisi (Nm*auton paino)/(Kulutus*auton hinta*kiihtyvyys).
Kun äkkiä laskin autotaulukot läpi, voittajaksi tulikin Lada 110 !!!
Löysit sitten tämän linkin:
http://www.ajovalo.net/ominaisvaanto.htm
Tämä oli erittäin tärkeä ja tarpeellinen tieto kyllä meille kaikille.
Hmm.. tuota kannatta kyllä lukea, suosittelen!
Olen jo opetellut puoliväliin ulkoa tuon listan, tästä tulee olemaan vielä hyötyä.
Suosittelen kaikille!
listassa on ahtamattomat dieselit?
Myydäänkö sellaisia vielä? Tämä oli tosissaan tehty kysymys.
kyllä on hienoa omistaa tuollainen. lämmittää varmaan tuokin tieto kun seisoo samassa staussa lusin suoralla tunnin keskellä autojonoa joissa kaikissa on pienempi vääntö.
Tai jurnuttaa sitten liikkeellepäästyän sitä samaa 70km/h nopeutta jonka aiheuttaa joku mummon polo jossa on vääntöä 73Nm
Mutta missä ihmeessä on Audi, tuo palstahihhuleiden ikuinen palvonnan kohde?
Eipä Audeja juuri kärjessä näy. Palstahihhuleiden hihassaan piilottelema, ja tarvittaessa esiin vedetty pataässä Porschekin on joutunut taipumaan japanilaisille. Vapareissa ja dieseleissäkin kärjessä ovat ihan jotkin muut kuin Audi.
Turboahdetussa moottorissa tuo suurin vääntömomentti on suoraan verrannollinen käytettyyn ahtopaineeseen.
Mitä enemmän ahtopainetta sitä enemmän vääntöä.
Tämä siis nyrkkisääntönä.
Tuo Subarun lukema antaa viitteen käytetystä ahtopaineesta..
Siksipä se niin hyvin kiihtyykin.
Vapaastihengittävässä moottorissa vääntö lisääntyy tietenkin kuutiotilavuuden myötä.
Hyvän esimerkin asiasta saa käymällä tutkimassa esim. Dahlbäckracingin sivustoa josta löytyy mm. eri virityssarjoja alan moottoreihin.
http://www.dahlbackracing.se/english/main.asp
Otetaan sieltä esimerkiksi moottoreiden moottori eli Audi C4 korin turboviitonen joka oli S4-mallissa 1991-1995
Siihen löytyy virityssatsi (ei vielä pahin) joka nostaa suurimman tehon 420 heppaan ja suurimman väännön 398 lb-ft eli muunnettuna 540Nm
kun tiedetään, että kuutiotilavuus tuossa koneessa on 2226cm3 saadaan litraväännöksi:
242Nm/l
Tämä ei siis tietenkään ole vielä mikään yläraja.
ainakin 536 Nm/litra. Tais olla paljon enemmänkin.
ps. en ole sakemannien autojen fani.
Se oli se turboaikakauden 1,5-litrainen hirviö josta revittiin aika-ajoissa jopa 1500 heppaa...
Ilmakos se ei kilpailussa pärjännytkään.
Kone pamahti melkein kisassa kuin kisassa.
Aijaa.
Sillä bemarin moottorilla voitettiin vuonna 1983 maailmanmestaruus. Nelson Piquet ajoi
http://koti.mbnet.fi/janir/1983/tilastot.htm#moottorit
Pitää muistaa, että se moottori perustui käytettyihin tuotantolohkoihin jotka olivat perua muinaisesta 2002-mallista
"muinaisesta 2002-mallista". Olisko ollut 1972 mallista? Ylen teemalta tuli hiljakkoin aihetta sivuava dokumentti.
Niin henkilökohtainen mestaruus.
Merkkimestaruutta ei.
Vaikka kuinka täällä yrität vetää Audia kisaan mukaan, niin ei se pärjää.
Pysytään kuitenkin sarjavalmisteisissa vakioautoissa. Virittämällä pystytään puskemaan aika monesta moottorista irti mielettömiä tehoja ja vääntöjä.
Vakioautoissa Audi keikkuu köykäisessä keskisarjassa.
kuin 1972 ei ole olemassakaan. Sen sijaan 2002 on.
Se mestaruus voitettiin Bemun 1,5-litraisella turbomoottorilla.
Haista paska.
1992-mallinen RS2 puski 2226-kuutioisesta moottorista 315 heppaa ja 184Nm/litra.
Sarjatuotantoauto. Taatusti.
Mitä köykäistä tuo muka on?
http://www.carfolio.com/specifications/models/car/?car=23155&Audi
Mikä muu valmistaja pystyi samaan tuohon aikaan ?
Eikä tämäkään mikään köykäinen peli ole:
http://www.carfolio.com/specifications/models/car/?car=119768&Audi
Olisiko nyt niin, että Audi-kateutesi sai järkesi sumenemaan ?
ihan turhanpäiväistä vertailla noita turboja, niitä on niin helppo virittää/valmistaa tehokkaita
12 vuotta sitten sarjavalmisteinen Audi RS2 puski mittariin 184 Nm/l
http://www.carfolio.com/specifications/models/car/?car=23155&Audi
On näköjään unohtunut luetteloista.
tuskin se mihinkään on unohtunut ei siellä muitakaan kivikautisia vehkeitä ole
Asiantuntija...
Tuunaa vaan sitä Jopoa.
siantuntija menes nyt ottamaan lääkkeet
Annoin linkkiviitteen joka on todennettavissa muuallakin.
Tämä ensimmäinen RS2 joka tehtiin osittain Porschen pajalla, oli kovakulkuinen laite.
Siinä oli se Audin hurjin kone:
turboviitonen
Ja nämäkin jäi pois:
Petrol (naturally-aspirated rotary engine) - 170.8 N·m (126.0 ft·lbf)/litre (222 N·m (164 ft·lbf)) - 2005 Mazda RX-8
Petrol (forced-induction rotary engine) - 226.3 N·m (166.9 ft·lbf)/litre (294 N·m (217 ft·lbf)) - 1995 Mazda RX-7 Turbo
Felix Wankelin keksintöä on hiukan vaikea verrata tyystin erilaisen palotilan mittaustavan vuoksi.
Kiertomäntämoottori on ihan oma lukunsa.
Eikös vääntävin ole se missä on eniten vääntöä?
Miksi vääntö pitää jakaa tilavuudella?
Olisiko subarun vääntö yli 1000 jos kone olisi esim 5l? Tuskimpa olisi.
Sanatarkasti olet oikeassa, tässä ketjussa ei itse asiassa ole kyse ihan siitä.
Kyse on pikemminkin siitä, kuka osaa rakentaa voimakkaimman kokonaisuuden suhteessa moottorin kokoon.
Ainahan voidaan ruveta moottorin kokoa suurentamaan, kunnes ollaan isoissa laivakoneissa.
turbovehkeissä ei pahemmin rakennustaitoa tarvita...
kuin tarvitset Joposi viritykseen...
Hyvä turbomoottori ei synny pelkästään ahtopaineita nostamalla. Esim. tuollaisen Subben tai Mitsun koneissa on erityisen tärkeää moottorin luonne, laaja vääntöalue jne. Se saadaan aikaan vain vuosien kehitystyöllä, kuten on nähty.
Pelkillä kovilla ahtopaineilla saadaan vikuri moottori, joka ei edes kestä.
Lueppa vaikka tietoja Veyronista. Tosin se on kyllä hieman poikkeuksellinen turbovehje.
Eipä kyse taida olla lainkaan siitä, kuka osaa ja mitä, vaan ainoastaan siitä kuka haluaa valmistaa millaisen voimalähteen mihinkin käyttötarkoitukseen.
Koko ahtaminen, poislukien puristussytytteiset, on aina kaksijakoinen toimenpide.
Jos käytetään turboa, niin esim tyhjäkäynnillä imuilmaa kuristetaan ja pakokaasutkin ovat kuin lehmän henkäys, jotka eivät pyöritä edes turboa, puhumattakaan että ne saisivat aikaan ahtopainetta.
Vasta kun annetaan kaasua, pakokaasujen paine nousee, joka nostaa ahtopainetta, joka nostaa pakokaasujen painetta, joka.. jne. eli kyseessä on itseään ruokkiva "ketjureaktio", jossa liiallista paineennousua pitää rajoittaa moottorin puristussuhdetta vastaavaksi (se kirottu itsesyttyminen)
Normaali polttomoottorissa ahtopaineita voidaan nostaa jos vastaavasti puristussuhdetta pienennetään, ja rajatapauksena on että puristussuhfe on = 0 ja ahtopaine voidaan nostaa polttoaineen itsepalamislämpöjen tasalle ja jos polttoaine ruiskutetaan suoraan palorintamaan, niin sekään ei ole rajana, ja tällainen moottori jossa puristussuhde on 0 voidaan korvata esim. jatkuvatoimisella polttokammiolla ja voima otetaankin ulos turbiinin akselilta. ? ? ?
Idea on ollut käytössä jo vuosikymmeniä ilmailuliikenteen puolella ja moottorityyppiä kutsutaan turbiinimoottoriksi.
Tällainen ns. itseään ruokkiva systeemi mahdollistaa periaatteessa äärettömän tehontuoton, joka on riippuvainen vain ilman ja polttoaineen määrästä, käytännön rajat kuitenkin asettaa lämpötilojen nousu ja materiaalin kestävyys.
Kilpailutoiminnassa tilavuuden pienentämistä ja ahtopaineen nostoa käytettiin tietysti hyväksi ja kestävyyttä yritettiin parantaa erilaisilla systeemeillä, kuten ruiskuttamalla vettä tai raakaa polttoainetta moottorijarrutuksen aikana jäähdytystä tehostamaan, ja vanhemmat seuraajat varmaan muistavat ne komeat paukkeet ja lieskat, jotka syntyivät kun höyrystynyt tulikuuma pulttoaine pääsi putken päässä kosketukseen hapen kanssa.
Tästä samasta asiasta käytiin debattia, kun ahdetut moottorit sallittiin F1-autojen voimalähteinä.
Kehityksen suunta onneksi nähtiin ajoissa ja ikäänkuin "laastarimenetelmänä" rajoitettiin käytettävän polttoaineen määrää, joka vain teki koko touhusta virläkin naurettavamman, kunnes koko ahtaminen kiellettiin.
Ralliautopuolella asia ratkaistiin B-ryhmäläisten hallitsemattoman teholisäyksen rajoittamiseksi siten, että ahtimelle tulevaa imuilmaa rajoitettiin, ja jokainen sai sitten virittää koneensa siten kuin halusi sen ilmamäärän käyttää.
Koko tarina vain haluaa kertoa sen, että ahtopaineen ja sen ansiosta kasvaneen vääntömomentin suuruus ei MILLOINKAAN ole mikään osuitus minkään moottorinvalmistajan osaamisesta tai muustakaan taidosta, eikä kukaan pysty valmistamaan tosi tehokasta turbomoottoria ilman erittäin selvää "turbopotkua" ellei käytä keinotekoista ahtimen pyöritystä( paukku ym.)
Tällaiset entusiastien keräämät tilastot ovat tietenkin kivoja, mutta mitään ne eivät oikeastaan kerro juuri mistään.
Jäi edellisestä vielä pois, että mainituissa laiva- ja teollisuusmoottoreissa käytetään tuollaisia 300 Nm / L momentteja aika yleisesti.
Tekniikka ei ole salaista ja olisi varmaankin sovellettavissa myös autokäyttöön, jos joku siitä "ilosta" välttämättä haluaisi maksaa.
Joo tiedän, ei kaipaa kommentteja !
laivadieselit pyörivät 600 r/min. 2 litraisessa autossa olis silloin 600 Nm vääntöä 600 r/min. Tehoa tulisi huikeat 38 kW.
Jotain tollasta odotinkin !
Ne isojen koneiden sylinterit taitaa olla iskutilavuudeltaan ja painoiltaan hiukan eri kokoluokkaa kuin autojen moottorit, ja niissä kierroslukua rajoittaa suuret massat ja täytökseen tarvittavan ilman tolkuttoman pitkä matka kuljettavaksi.
Uskoisin, että n. 2 L moottorissa kumpikaan seikka ei rajoita kierroslukua yhtä alhaiseksi ja olisinpa valmis jopa väittämään, että em kokoluokassa dieseleitä, jotka kiertävät huomattavasti nopeammin, on jo jonkin aikaa valmistettu aika menestyksekkäästi.
Että se siitä turhasta spekuloinnista.
europa hakkaa väännössä kaikki tehottomat paskanne! ja on vielä luotettavampi!