Noniin tyhmä ku olen, niin kysyisin siitä säästöliekistä. Mistä tietää onko elimistö säästöliekillä.
Mä liikun erittäin paljon, ja mulla on ruokamäärät reilusti alle tuon 1000kcal... Ja ruokani on pääasiassa kasviksia, ja proteiinipitoisia juttuja (mm. bulgarialaista jugurttia ja fetaa)...
Mut siis kertokaas miten tää säästöliekki toimii. Koitin ettiä siitä juttua, mut en mielestäni löytäny mitään valaisevaa... Jos mä kuitenki liikun enemmän ku syön, niin kai mun elimistö sen liikunnan vaatiman energian kuitenki käyttää, vaikka muuten oliski kuin säästöliekillä?
Mä liikun erittäin paljon, ja mulla on ruokamäärät reilusti alle tuon 1000kcal... Ja ruokani on pääasiassa kasviksia, ja proteiinipitoisia juttuja (mm. bulgarialaista jugurttia ja fetaa)...
Mut siis kertokaas miten tää säästöliekki toimii. Koitin ettiä siitä juttua, mut en mielestäni löytäny mitään valaisevaa... Jos mä kuitenki liikun enemmän ku syön, niin kai mun elimistö sen liikunnan vaatiman energian kuitenki käyttää, vaikka muuten oliski kuin säästöliekillä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tsekkaapa: http://www.kutri.net/methodkutri.html
Merkkejä ns. säästöliekistä ovat siis esim. palelu, heikotus sekä tärkeimpänä aineenvaihdunnan hidastuminen, mutta välttämättä säästöliekkiä ei huomaa mistään.
Ongelmana säästöliekissä on, että söitpä mitä tahansa, elimistö varastoi sen tiiviisti rasvaksi eikä luopuisi siitä millään.
Säästliekki käsitteenä on hiukan väärä. Kyllä se energia jostain täytyy ottaa joka kuluu.
MUTTA: Silloin kun on pulaa proteiinista ja rasvasta niin monet elintoiminnot eivät edes pysty toimimaan. Eli hormoonien, entsyymien ja vastaavien elimistön tarvitsemien aineiden oma tuottaminen hidastuu tai lakkaa kokonaan, kun raaka-ainetta ei kertakaikkiaan ole. Kaikki toiminnat kuluttavat energiaa ja kun ne hiipuvat niin näiltä osin myös energian kulutus pienenee. Tästä syystä olisikin tärkeää että niukankin enerkian aikana elimistö saa elimistön toimintojen kannalta vähimmäismäärät rasvaa ja proteiinia, niin elimistö pysyy aktiivisena ja pystyy myös kuluttamaan tehokkaasti energiaa. Siinä samalla muodostuu myös sellaisia hormooneja ja ensyymejä ym. joita tarvitaan oman rasvakudoksen polttamiseen.
Tuntuu itsestäänselvyydeltä, että rasva ei kuulu laihduttajan ravintoon, mutta sen puuttuminen lamaannuttaa monia elimistön toimintoja niin että perusenergiankulutus laskee oleellisesti.
Niukallakin energialla elimistö tarvii rasvaa 30-40g ja proteiinia 60-80g vuorokaudessa.