Olin ex-poikaystäväni kanssa 2 vuotta. Olemme vielä nuoria, itse olen lukiossa. Meillä meni poikki n.2 kk sitten.Tässä nyt ei ole mitään ongelmaa,mutta toivosin, että lukisitte eteen päin tätä viesti ja auttaisitte minua,en saa kertoa asiasta kenellekkään.
Poikaystäväni isä on alkoholisti,perhe on eronnut ja äiti asuu 20 km päässä.
Isä lyö vähän väliä kännissä hänen silmänsä mustaksi ja katsoin vierestä kun äiti puoli repäisi exäni paidan. Olin ihan paniikissa,en tiennyt mitä tehdä.
Exäni kokee siis kaikennäköistä väkivaltaa perheessään.
Exän isä jätti exäni äidin,kun ex oli vielä pieni. Ex-poikaystäväni joutui olemaan kotona yksin ja oppi tekemään ja hoitamaan asiansa nuorena.
Kaikki tapahtumat ja poikaystäväni tuska,on johtanut siihen,että hän karkasi kotoaan. On ryypännyt putkeen 2 kuukautta,saa tappouhkauksia,koska hänestä ei pidetä,koska hän on kova uhoamaan.
Exäni joutui nuorisokotiin karattuaan kotoaan. Nyt hän on karannut myös nuorisokodista. Hän on ollut karanneena 2 päivää ja ainoa kenelle hän uskoutuu olen minä.
Hän on kavereidensa tykönä myös yötä,mutta kaverit hiipuvat hänen ympäriltään,koska hän tarvitsee koko ajan jotakin.
Rakastin erittäin paljon häntä, toivoin yhteistätulevaisuutta hänen kanssaan. olimme liian vakavaasti yhdessä liian nuorena.
Lähden vaihto-oppilaaksi Austraaliaan ja hän jätti minut koska meni paniikkiin sen vuoksi. Hän ei halua,että häneen sattuu.
Tänään hän soitti minulle ja kertoi rakastavansa minua.
En ole tottunut tälläiseen ollenkaa,en tiedä mitä tulisi tehdä.Olen ihan sekaisin. Pystyn juttelemaan asiasta hänen äitinsä kanssa,mutta hän ei näytä välittävän.
Tilanne on vakava ja surullinen,en voi kantaa näin suurta taakkaa ja olla keskellä tätä perhehelvettiä näin nuorena...
Kiitos jos luitte tämän...
Poikaystäväni isä on alkoholisti,perhe on eronnut ja äiti asuu 20 km päässä.
Isä lyö vähän väliä kännissä hänen silmänsä mustaksi ja katsoin vierestä kun äiti puoli repäisi exäni paidan. Olin ihan paniikissa,en tiennyt mitä tehdä.
Exäni kokee siis kaikennäköistä väkivaltaa perheessään.
Exän isä jätti exäni äidin,kun ex oli vielä pieni. Ex-poikaystäväni joutui olemaan kotona yksin ja oppi tekemään ja hoitamaan asiansa nuorena.
Kaikki tapahtumat ja poikaystäväni tuska,on johtanut siihen,että hän karkasi kotoaan. On ryypännyt putkeen 2 kuukautta,saa tappouhkauksia,koska hänestä ei pidetä,koska hän on kova uhoamaan.
Exäni joutui nuorisokotiin karattuaan kotoaan. Nyt hän on karannut myös nuorisokodista. Hän on ollut karanneena 2 päivää ja ainoa kenelle hän uskoutuu olen minä.
Hän on kavereidensa tykönä myös yötä,mutta kaverit hiipuvat hänen ympäriltään,koska hän tarvitsee koko ajan jotakin.
Rakastin erittäin paljon häntä, toivoin yhteistätulevaisuutta hänen kanssaan. olimme liian vakavaasti yhdessä liian nuorena.
Lähden vaihto-oppilaaksi Austraaliaan ja hän jätti minut koska meni paniikkiin sen vuoksi. Hän ei halua,että häneen sattuu.
Tänään hän soitti minulle ja kertoi rakastavansa minua.
En ole tottunut tälläiseen ollenkaa,en tiedä mitä tulisi tehdä.Olen ihan sekaisin. Pystyn juttelemaan asiasta hänen äitinsä kanssa,mutta hän ei näytä välittävän.
Tilanne on vakava ja surullinen,en voi kantaa näin suurta taakkaa ja olla keskellä tätä perhehelvettiä näin nuorena...
Kiitos jos luitte tämän...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nuoruuden idealismin voimin voit olla exällesi inhimillinen (etä- ja kenties ainoa)ystävä edelleen jos haluat, mutta perheeseenhän et aikonutkaan liittyä? Toimit siis oman suunnitelmasi mukaan, et jaksa etkä pysty oikaisemaan kaikkia vinoja kuvioita.
Mieti mitä lupaat exällesi, sano suoraan jos et voi luvata mitä hän ehkä odottaa, on kai hän täysjärkinen ja ymmärtää jos ei nyt niin myöhemmin. Parasta onkin että et tekisi mitään ihmeellistä, hän kaipaa myötäelämistä, viranomaiset kyllä tekevät mitä tehtävissä on.
Ehdota poikaystävällesi, että ottaa yhteyden sosiaalitoimeen. 17-vuotiaana pystyy jo neuvottelemaan itselleen asunnon (esim. jos opiskelee) että pääsee aloittamaan itsenäisen elämän. Sosiaalitoimen kautta saa myös psykologista apua, elämäntaito-ohjausta ja sosiaalista tukea (esim. tukihenkilön), ja oikeusaputoimistosta voi hakea varaton henkilö ilmaista oikeusapua esim. viranomaisten kanssa toimimiseen. Kannatta kysyä myös syrjäytymistä estävistä palveluista.
On ihan selvää, että 17-vuotias ei pysty olemaan tukena toiselle, ei sinun kannata itseäsi siitä syyllistää tai antaa muidenkaan syyllistää sinua siitä. On vahvuutta ymmärtää, jos omat voimavarat eivät riitä, ja tarjota avuntarvitsijalle muita apukanavia.
Mä toivoisin, että sinä voisit puhua vanhemmillesi tai jollekin läheiselle vanhemmalle ihmiselle, joka tuo sinulle turvaa ja ottaa kantaakseen osan ahdistuksestasi exäsi tilanteesta. Se, että lähdet vaihto-oppilaaksi on varmasti paras juttu tähän astisessa elämässäsi ja avartaa ja opettaa. pidä huolta aina ensimmäiseksi itsestäsi. Vain siten voit ikinä olla avuksi kenellekään muulle.