koskettelusta/helllyydestä

saattaa lähteä vieraisiin. On itsekästä ettei itse hyväile vaikka odottaa sitä toiselta. Vaikket olisi siihen tottunut, sen kun opettelet vain, ei se niin vaikeaa ole:)

Vaimoni väitti aikoinaan olevansa kuin sinä. Minä sanoin, ettei se riitä minulle. Kuudessa vuodessa se on oppinut pitämään kädestä, halaamaan ja pussaamaan niin hyvin, ettei ole tarvinnut muualta lähteä hellyyttä hakemaan.

Mieti nyt sitten sinäkin tarkkaan, mitä saatat menettää kylmyyden ja lahnailun seurauksena. "En osaa." on väärä vastaus. Oikea vastaus on: "Sinun on pakko opetella."

Minulla sama juttu. Ihmettelen kyllä, miten miehesi on noinkin kauan jaksanut olla kanssasi, minun kaikki suhteet ovat päättynett "kylmyyteni" takia.

Syy voi johtua lapsuudestani, meillä ei ole koskaan ollut tapana osoittaa hellyttä fyysisesti, enkä koskaan ole nähnyt vanhempieni edes halaavan. Turvallinen ja muuten hyvä perhe minulla on aina ollut, mutta avoimuus ja kosketus ovat puuttuneet.

Opettele, ennenkuin on liian myöhäistä! Aloita vaikka sillä, että heti miehen aloitteen teon jälkeen annat aktiivisesti jotain takaisin. Seuraavaksi voit jo itse tehdä aloitteen. Näin minä olen yrittänyt tehdä.

Eli kun miehet joskus puhuvat sängyissään olevista kylmistä lahna-naisista, niin tätä sillä tarkoitetaan.

Valitettavaa on, että niin monessa suomalaisperheessä ei hellyyttä näytetä avoimesti. Näin oli myös meilä, eikä muuten puhuttu tunteista muutenkaan. Koskaan ei ole sanottu, että rakastetaan. Minä olen pakottanut itseni opettelemaan osoittamaan hellyyttä ja nyt se on ihan automaatio eikä osaa enää pitää näppejä toisesta erossa.

Jos ei osoita toiselle tunteita, niin voi herkästi tulla sellainen olo että ei se toinen välitä ollenkaan. Nuorena dumppasin pojan, johon olin todella ihastunut kun luulin ettei hän välittänyt ja sitten kuulin kaverilta, että hän olikin ollut ihan hulluna minuun, mutta se oli myöhäistä silloin. Eli kannattaa ottaa oppia tästä ja näyttää niitä tunteita, jos niitä kerran on.