Paras ystäväni on jousimies. Olemme olleet parhaita ystäviä jo kolme vuotta ja välimme on todella hyvät. Ongelmana on aina ollut se (itse olen oinas) että aina kun minulla on huolia ja ongelmia (kuten kun olin pahasti masentunut) ei jouskari osannut tai ees yrittänyt auttaa mitenkään!! Minä olen aina yrittänyt olla hyvä ystävä ja kuunnellut ja lohdutellut häntä mutta hän ei tunnu välittävän minusta sen sortin YHTÄÄN. joka tapauksessa hänellä on nyt ollut jo kauemman aikaa huolia ja itkee usein mutta kun olen ystävällisesti pyydellyt ja lohdutellut ja sanonut että puhuminen voisi auttaa, niin hän on sulkeutunut täysin. Hän ei kuulemma "pysty" puhumaan ongelmastaan ja minua loukkaa se ettei hän luota minuun tai siihen että pysyisin hänen rinnallaan vaikka hän olisi kuinka maassa (toisin kun hän teki minulle)...
mutta miten jousimiehen saisi avautumaan ja miten häntä lohduttaa? Olen neuvoton, auttakaa minua...
jousimiehellä huolia?
10
1456
Vastaukset
- jousnainen
Kun ystävillä on murheita minulta vain loppuvat sanat. Tuntuu että ei osaa sanoa mitään lohduttavaa tai fiksua. Siitä varmasti tulee helposti välinpitämätön vaikutelma, vaikka se ei suinkaan ole tarkoitus.
Tällä hetkellä kukaan ei tiedä kuinka hajalla olen. En vaan saa puhuttua vaikka mieli tekisi. Jotenkin sitä omaa pahaa oloa on todella vaikea myöntää muille, vaikka se auttaisikin. Näytän vain iloista naamaa ja itken yksin.
Horoskooppeihin en ole perehtynyt.- Jouskarixx
Tutulta kuullostaa! Varsinkaan omista murheista ei ole helppo avautua... ulospäin näyttää ettei koskaan ole mitään. Sitä kaikki onkin sanonu, että mä oon varmaan viimeinen ihminen joka masentuu koska olen aina niin "iloinen ja hyvällä tuulella"! Itkuni itken sitten yksin minäkin. Tosin parhaan ystävän kassa puhunkin, mutta en muuten jaa arkoja asioitani. Sama on jos olen kipeä... sillonkin haluan vetäytyä itsekseen enkä välitä paapomisesta.
- panda
Jouskarixx kirjoitti:
Tutulta kuullostaa! Varsinkaan omista murheista ei ole helppo avautua... ulospäin näyttää ettei koskaan ole mitään. Sitä kaikki onkin sanonu, että mä oon varmaan viimeinen ihminen joka masentuu koska olen aina niin "iloinen ja hyvällä tuulella"! Itkuni itken sitten yksin minäkin. Tosin parhaan ystävän kassa puhunkin, mutta en muuten jaa arkoja asioitani. Sama on jos olen kipeä... sillonkin haluan vetäytyä itsekseen enkä välitä paapomisesta.
minä olen jousimies, ja olen erilainen kun sinun kaveri, osaan kuunnella, ja yleensä minua ei kuunnella ja ei ymmärretä, enkä minä. mutta voin sanoa sellaista, että jousimiehet pelkäävät ja eivät halua näyttää tunteita, ainakin minä olen sellainen. mitä jos sinun kaverisi on huolessaan sinun ongelmista, mutta ei halua näyttää herkältä..tai hän ei vaan osa toimia oikein semmoisissa tapauksissa, ja pelkää että ei voi auttaa sinua mitenkään, vaikka sitä toivoisikin! toivottavasti osasin selittää=)
- omat asiat hoitamatta
panda kirjoitti:
minä olen jousimies, ja olen erilainen kun sinun kaveri, osaan kuunnella, ja yleensä minua ei kuunnella ja ei ymmärretä, enkä minä. mutta voin sanoa sellaista, että jousimiehet pelkäävät ja eivät halua näyttää tunteita, ainakin minä olen sellainen. mitä jos sinun kaverisi on huolessaan sinun ongelmista, mutta ei halua näyttää herkältä..tai hän ei vaan osa toimia oikein semmoisissa tapauksissa, ja pelkää että ei voi auttaa sinua mitenkään, vaikka sitä toivoisikin! toivottavasti osasin selittää=)
Jousimiesnainen, yli 50 v. Lapsesta asti aina se uskottu. Sama on jatkunut koko aikuisiän, samansuuntainen oli ammatinvalinta. Aina oli aikaa, 24-tunnin palvelu kaikille tukea tarvitseville. Ja kyllä niitä on riittänytkin.
Aina osaava, aina jaksava, aina valmis. Kunnes en enää jaksanut. Sulkeuduin itseeni ja asuntooni. En vastannut puhelimeen, en tuntenut itseäni, tuntui, että vajoan. Sitten tuli se päivä, että aloin nousta. Aloin vastata puhelimeen, en kertonut tilanteestani, valittelin kiireitäni ja pyytelin anteeksi. Meni pitkään ennenkuin pystyin kertomaan tilani ja tuntemuksistani. Ystäväni, lapseni, kaikki hämmentyivät ja häkeltyivät. Kuinka sinä??? Aivan kuin olisin tehnyt petoksen. Nyt puhun asiasta, enkä toista kertaa ole niin avuton itseni kanssa. Mutta se piti oppia kantapään kautta. - JousimiesN59
omat asiat hoitamatta kirjoitti:
Jousimiesnainen, yli 50 v. Lapsesta asti aina se uskottu. Sama on jatkunut koko aikuisiän, samansuuntainen oli ammatinvalinta. Aina oli aikaa, 24-tunnin palvelu kaikille tukea tarvitseville. Ja kyllä niitä on riittänytkin.
Aina osaava, aina jaksava, aina valmis. Kunnes en enää jaksanut. Sulkeuduin itseeni ja asuntooni. En vastannut puhelimeen, en tuntenut itseäni, tuntui, että vajoan. Sitten tuli se päivä, että aloin nousta. Aloin vastata puhelimeen, en kertonut tilanteestani, valittelin kiireitäni ja pyytelin anteeksi. Meni pitkään ennenkuin pystyin kertomaan tilani ja tuntemuksistani. Ystäväni, lapseni, kaikki hämmentyivät ja häkeltyivät. Kuinka sinä??? Aivan kuin olisin tehnyt petoksen. Nyt puhun asiasta, enkä toista kertaa ole niin avuton itseni kanssa. Mutta se piti oppia kantapään kautta.Olisi kuin omaa kertomustani lukenut,luettuani sinun asiasi.
Näin on mullakin ja yritän para-aikaa nousta ja jaksaa taas elää.
Lähetän energiaa sulle ja uskon,että vielä nousemme uuteen kukoistukseen!!!
Tsemppiä,ystävä! - YSTÄVÄNI
JousimiesN59 kirjoitti:
Olisi kuin omaa kertomustani lukenut,luettuani sinun asiasi.
Näin on mullakin ja yritän para-aikaa nousta ja jaksaa taas elää.
Lähetän energiaa sulle ja uskon,että vielä nousemme uuteen kukoistukseen!!!
Tsemppiä,ystävä!...muistetaan vaikeana hetkenä, että jossakin on joku, joka tukee minua tässä uuden elämisen tavan oppimisessa. Joku joka taputtaa riemuissaan jokaiselle yritykselleni olla itsekäs ja laittaa itseni tärkeysjärjestyksen ykköseksi!
MEISTÄ TULEE VIELÄ VIISAITA JA ELÄMÄÄ YMMÄRTÄVIÄ VANHOJA NAISIA JONAKIN PÄIVÄNÄ! - -kolmekymppinen-
omat asiat hoitamatta kirjoitti:
Jousimiesnainen, yli 50 v. Lapsesta asti aina se uskottu. Sama on jatkunut koko aikuisiän, samansuuntainen oli ammatinvalinta. Aina oli aikaa, 24-tunnin palvelu kaikille tukea tarvitseville. Ja kyllä niitä on riittänytkin.
Aina osaava, aina jaksava, aina valmis. Kunnes en enää jaksanut. Sulkeuduin itseeni ja asuntooni. En vastannut puhelimeen, en tuntenut itseäni, tuntui, että vajoan. Sitten tuli se päivä, että aloin nousta. Aloin vastata puhelimeen, en kertonut tilanteestani, valittelin kiireitäni ja pyytelin anteeksi. Meni pitkään ennenkuin pystyin kertomaan tilani ja tuntemuksistani. Ystäväni, lapseni, kaikki hämmentyivät ja häkeltyivät. Kuinka sinä??? Aivan kuin olisin tehnyt petoksen. Nyt puhun asiasta, enkä toista kertaa ole niin avuton itseni kanssa. Mutta se piti oppia kantapään kautta.Työkaverit kertoo töissä murheitaan ja kaverit vapaa-ajalla. Omista huolistani puhun vähän. Kuuntelen ja esitän kysymyksiä, mutten ohjaa ketään mihinkään suuntaan. Eräs ystäväni sanoi, että minusta olisi psykologiksi. Ei ole, en jaksaisi sellaista työnkuvaa.
Viime talvena olin ihan poikki kuunnellessani kaikkien ongelmia, kun omiakin oli tarpeeksi. Yritin katkaista vuodatustilanteet ennenkuin alkoivatkaan. Saatoin olla vähän tylykin, mutta itsensä takia oli pakko tehdä niin.
Olen jousimies minäkin, myös nousevalta merkiltä. Epäilen, että kuuntelu johtuu enemmän luonteesta kuin horoskooppimerkistä. Tänä päivänä ihmisiä kuunnellaan vähän ja tarvetta sille näköjään olisi. - päälle parikymppinen
-kolmekymppinen- kirjoitti:
Työkaverit kertoo töissä murheitaan ja kaverit vapaa-ajalla. Omista huolistani puhun vähän. Kuuntelen ja esitän kysymyksiä, mutten ohjaa ketään mihinkään suuntaan. Eräs ystäväni sanoi, että minusta olisi psykologiksi. Ei ole, en jaksaisi sellaista työnkuvaa.
Viime talvena olin ihan poikki kuunnellessani kaikkien ongelmia, kun omiakin oli tarpeeksi. Yritin katkaista vuodatustilanteet ennenkuin alkoivatkaan. Saatoin olla vähän tylykin, mutta itsensä takia oli pakko tehdä niin.
Olen jousimies minäkin, myös nousevalta merkiltä. Epäilen, että kuuntelu johtuu enemmän luonteesta kuin horoskooppimerkistä. Tänä päivänä ihmisiä kuunnellaan vähän ja tarvetta sille näköjään olisi.Olen päälle parikymppinen jousinainen ja tutuilta nääki jutut tuntuu.. On jotkut ystävät mullekkin ehottaneet aiemmin psykologin virkaa, joskus miltei olen harkinnutsitä. Tiedän ettei sopisi minulle. Kaikki toisten suurten murheiden jatkuva kuuntelu tuntuu jo taakalta omien lisäksi.
Osaan kuunnella toisia minäkin ja esittää kysymyksiä. Kuitenkin jos koen ihmisen minulle tärkeäksi jään usein miettimään myös hänelle jonkinlaista hyvää ratkaisua ongelmaan ja se on minulle henkisesti raskasta (jos niitä muiden ongelmia on kasa).
Olen samaa mieltä siinä että ihmisiä kuunnellaan liian vähän nykyään.
Johtuneeko siitä että monille ihmisille ei sovi niin hektinen meno ja työpaineet ovat useilla lisääntyneet paineensietokykyyn nähden? Silloin olisi tarvetta puhua enemmän omasta tressistä?
- Jouskarinainen
Minulle kävi ihan toisenlailla eli minä (jouskari) autoin (vaikka oli menossa kova prosessi omassa perheessä)parasta ystävääni (kaksonen), kun hänellä oli paha masennus itsetuho mielessä.
Hän kun pääsi siitä tilasta vihdoinkin, niin mun vuoro oli saada apua, mutta tämäpä ei auttanutkaan minua vaan katosi aina muualle. Minulla oli kova taistelu exäni kanssa hän yritti raiskata minut ym. niin ystävänipä katosi muualle, pahoitellen myöhemmin, ettei ollut lähettyvillä.- tanssija
olen jousimies ja ollut aina se, jolle avaudutaan ja kerrotaan huolista. Olen hyvin tunneälykäs ihminen ja autan ja kuuntelen mielelläni. Joskus menee kyllä yli ettei aina jaksaisi. itse kerron myös paljon asioita, mutta kaikkein henkilökohtaisimmat/kipeimmät asiat pidän itselläni. Tunneälykkyydestä vielä sen verran, että osaan todella hyvin tulkita toisten tunteita ja tilanteita, mutta minulle on vaikea tulkita omia tunteitani ja tietää mistä mikäkin asia johtuu...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olit niin lähellä
Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa1185151Kun me näemme taas
Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen332802- 452724
Haleja ja pusuja
Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺302458Onko mukava nähdä minua töissä?
Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭221730- 1181647
En kirjoita sulle tänne
Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä101600Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle231324Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli101228- 961187