käsittämätöntä

Teillä on ongelma ja se on ratkaistava. Älä siirrä tulevaisyuuteen. Puhu ukolles. Kerro että näin ei käy. Pakota kuuntelemaan. Hakekaa yhdessä ratkaisua. Jos ei muuten kuuntele niin lähde kotikonnuille jokisikin aikaa.

Jos ei oo lapsia, niin eroa. Miehiä on maailma täynnä. turha jäädä kärvistelemään tyypin kanssa, jonka mielestä höpiset.

Puhumaton suomalainen mies on hirveä kokemus.Tupppisuita ja tuppimunia saat tilaamatta.

Kun on asuttu yhdessä vuosikymmenet, ei siinä silloin jatkuvasti nyhjätä toisen kyljessä, vaan molemmilla on omat touhunsa ja tietysti myös ne yhteiset jutut. Jos muuten menee hyvin, niin kannattaisi varmaan hankkia omaakin elämää, harrastusta tai kavereita. Ei kuulosta lopun alulta vaan teidän yhdessä olon alulta. Kun se villein rakastumisen aika on ohi niin palataan vähän taakse päin, siihen mitä tehtiin ennen kuin muutettiin yhteen. Jos ei moottoripyörät kiinnosta, niin on ehkä jotain mikä teitä molempia kiinnostaa ja voitte harrastaa yhdessä. Toisaalta jos ei ole mitään yhteisiä intressejä niin sitten olet kyllä väärän miehen kanssa.

Huomaan ettet itse näemme ymmärrä.
Kaltaisiasi ajattelioita on varmaan suomi pullollaan.
En silti syytä sinua ajatuksistasi vaan haluan hieman valottaa sinua ajattelemaan laajemmin koska et tunnu näkevän maailmaa kuin omalta kantiltasi.

Kyllä se elämä menee sillä tavalla että seurustellaan ja suhteen alkuvaiheilla riittää puuhaa yhdessä,ja vaikkei riittäisikään asia ei nouse pintaan koska tuore rakkaus pitää asiat hyväksyttävänä.

Tarkastelet asiaa nyt liiaksi omilla silmilläsi,suhteenne on vakiintunut ja ensi huuman verho kadonnut.
On aivan sama missä asuisitte,minne muuttaisitte ongelma ei poistuisi vain miestäsi syyttämällä.
Sinun itsesi on tehtävä asialle myös jotain.
Miehelläsi on harrastus moottoripyörä,ei ole hänen vikansa ettei selkäsi kestä olla kyydissä.
Pitäsikö miehesi siis luopua harrastuksestaan sinun vuoksesi??

Olet varmaan tiennyt seurustelu aikoinanne että miehesi harrastaa pyörälyä?

Varmasti teitte yhteisesti päätöksen muuttaa miehenne kotiseuduille,ja se on nyt alkuun osoittautunut sinun kannaltasi huonoksi ratkaisuksi..

ÄLÄ SYYLLISTÄ MIESTÄSI!!

Vaan ajattele suhteenne hyviä puolia,miehesi hyviä puolia .
Suomalainen mies on heikko puhelemaan tuollaisista asioista,ja sellainen vaikuttaa varmasti sinusta välinpitämättömältä,mutta olen aivan varma että miehesi potee syyllisyyttä asiasta mielessään vaikkei sitä näytä ulospäin.

Sinulla on ilmeisesti internet,puhelin käytössä??

Ajattele asiaa vihdoin oikealla tavalla,olet aviossa miehen kanssa jota rakastat,asut seudulla jossa et tunne ketään,tunnet olosi ykinäiseksi tällä hetkellä.
Miehesi viihtyy,mutta sinä et!
Olisiko parempi ratkaisu jos miehesikään ei viihtyisi,tai että sinä viihtyisit muttei miehesi.

Aivan varmasti keksit kunhan mietit asiaa itsellesi jonkinlaista harrastusta,mitä mm. harrastit ennen kuin kohtasit miehesi?
Onhan sinulla kavereita olemassa,älä unohda niitä,ei pitkäkään välimatka ole este kaveruus suhteiden vaalimiseen.
SUURIN SYY YLEISESTI AVIOLIITOISSA ON SE ETTÄ TOINEN OSAPUOLI LOPETTAA ELÄMISEN KUN PAPPI SANOO AAMEN.
Kummallakin täytyy olla omaa aikaa,ei voi eikä saa elää pelkästään toisen kautta.

Anna miehesi harrastaa,keksit nyt vaan itsellesi mieluista ajankulua.

Älä anna hetkellisen ongelman ajattelun vesittää koko liittoanne.
Ajattele niin että jos asia on sinulle ongelma vielä vuoden päästä on syytä harkita vaikkapa muuttoa hetkeksi pois.
Naisilla on yleensä tapana(ei kaikilla) tramisoida tilanne mielessään ongelman tai masennuksen sattuessa niin että jos ei heti korjaannu niin suhde on poikki,ja nähdä ongelma aina toisessa.
Hyvä tapa on myös ajatella asiaa miehensä näkökulmasta,kuinka hänen housuissaan asiaa ajattelisit.
ONNEA KUMMINKIN.

Hanki itsellesi elämää..