Siis en ymmärrä. Itse pistin välit pokki exääni, mutta hälle se ei käynyt. Laitto mun veljen kautta terveisiä mulle ja ottaa muhun yhteyttä edelleenkin vaikka mä en siihen päin enää ole missään tekemisissä. Mistään panojutusta ei ole kyse, koska viimeksi multa sai viimeksi reippaasti yli puol vuotta sitten. Miksi hän ei anna mun olla ja elää omaa elämääni, miksi hän tahtoo roikkua mussa vaikka tasan tietää että mitään ei tule tapahtumaan?
Ex-miehen
logiikka...
191421
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tosin en itsekkään vielä tiedä miksi. Enkä varmaan ole tietämässäkään. Monesti joillain tuntuu olevan tarve jatkaa ystävinä, vaikka ei oltaisikaan yhdessä, henkilökohtaisesti en suosittele. Onko erosta pitkä aika?
Eron jälkeen ihminen hakee ymmärrystä itseensä, tekoihin ja ympäröivään maailmaan. Ei halua jäädä yksin. Jos exälläsi ei ole ketään luottoa, johon voisi oikeasti turvautua, ja jolta saada oikeaa palautetta itsestään ja teoistaan voi hän hakeutua sinun läheisyyteesi, koska uskoo saavansa sinulta sitä positiivistä ja reaalista palautetta mitä sai suhteessakin. Muista, ettei sinun tarvitse alkaa hänen tuekseen. Olette nyt kaksi eri ihmistä. Mieti syyt eroon ja puntaroi. Varsinkin jos erositte riidoissa, suosittelen pitämään väliä!
Ei kai siinä muuta.
onko se nyt niin vaikea ymmärtää, että kun ihminen rakastaa toista, ei sitä rakkautta voi lopettaa tuosta vaan sormia napsauttamalla.
Tässä "esineellistetyn seksin pinnallisessa nykymaailmassa" kun on vielä aitojakin rakastamaan kykeneviä ihmisiä.
Mutta eikö yksinpuolinen rakkaus valu kuin vesi hanhen selästä..On myös osattava luovuttaa:-)
"onko se nyt niin vaikea ymmärtää, että kun ihminen rakastaa toista, ei sitä rakkautta voi lopettaa tuosta vaan sormia napsauttamalla. "
Eihän kukaan voi tunteitansa komentaa. Mutta jos toinen ei tahdo olla tekemisissä niin ei todellakaan kannata roikkua.
Roikkuminen on pahasta. Pitää tajuta ottaa itseään niskasta kiinni ja kestää kuin _mies_.
Kun rakastaa toista, ymmärtää jättää hänet rauhaan. Tunsin suurta masennusta aina, kun exäni otti yhteyttä. Tiesin että se rakasti minua, mutta satutti enemmän, että se sen jälkeen vielä muistutti olemaassaolostaan. Olisi vain antanut olla rauhassa. Ehkä, jos haluaisi myöhemmin kysellä kuulumisia. En tiedä. Vaikka 5 vuoden jälkeen!
eihän se toisessa "roikkuminen" ole kovin järkevää itsensäkkään kannalta. Se luovuttaminenkin voi olla vaan niin hirveän vaikeaa.
ihmistä ei voi omistaa, roikkuminen ahdistaa.
omistaa ei, eikä se roikkuminen varmasti kivaa sen kohteeksi joutuneesta ole. Mutta ei se jätetyksi tuleminenkaan kivaa ole, jotenkin siitä on yli päästävä. Miksi vain sen jätetyksi tulleen pitää kärsiä.
pääse, monesti jättäjä kantaa vastuuta jätetystä ja saattaa kokea suurta kärsimystä itsensä ja toisen puolesta. Monesti ne syyt minkä takia on jättänyt esim. alkoholiongelma, saattavat velvoittaa jättäjää ymmärtämään liikaakin. Jätetyn "parantuessa" ongelmastaan, hänelle saattaa syntyä käsitys ja toive yhteistä tulevaisuudesta monen erovuodenkin jälkeenkin. Tällainen ahdistaa ja masentaa jättäjää suunnattomasti, kun itsellä ei ole halua eikä tunteita enään jatkaa tai edes halua lähteä yrittämään. Monesti jättäjä käy tällöin jälleen uudestaan ja uudestaan läpi eroansa ja sitä syyllisyydentunnettaan.
tapauksia on tietysti monenlaisia, eihän sen "jättäjänkään" osa välttämättä ole helppo. Itse tuossa ajattelin lähinnä tämän ketjun aloittajan tapauksen kaltaisia, sen käsityksen ainakin sai, ettei aloittajalla itsellään juuri suuria tunteita ole pelissä.
että hän ei ollut osannut mitenkään varautua teidän eroonne? Ehkä hän kuvitteli teidän yhteiselonne jatkuvan elämänne loppuun saakka? Ehkä hän rakasti sinua ja rakastaa edelleen? Ehkä hän haluaa käsitellä tunteitaan sinun kanssasi, kun sinuunhan ne hänen tunteensa kohdistuvat? Ehkä hän haluaa saada tietää ja ymmärtää, miksi sinä hänet jätit? Ehkä hän katuu, ettei aiemmin näyttänyt/kertonut tuntei(s)taan sinua kohtaan ja haluaa yrittää uudelleen?
Ilmeisesti hän on nyt juuttunut paikoilleen ja tarvitsee apua eteenpäin päästäkseen? Oletko selvittänyt hänelle syyt, mitkä johtivat eropäätökseesi?
juuri asian ytimessä. Eron jälkeen pitää tehdä se erotyö, jotta elämä pääsisi jatkumaan. Ainakin "jätetylle" osapuolelle, jolla tunteita on jäljellä, se mielestäni on hyvin tärkeää. Ja sen erotyön tekeminen voi olla vaikeaa, jos ei tiedä kumppanin jättämisen syitä yms.
täysin kohtuullista ja kohteliastakin jättävän osapuolen antaa jätetylle aikaa selvittää tunteitaan ja ajatuksiaan. Luulisi, että siitä välienselvittelystä olisi molemmille hyötyä - ellei ole jotenkin tunne-elämältään häiriintynyt, jolloin toisen kärsimykseen reagoidaan pelkällä välinpitämättömyydellä tai niin, että jopa suututaan tai iloitaan? Ero on kuitenkin useimmiten toiselle yllätys ja shokki, eivätkä kaikki ihmiset ole niin kokeneita näissä ihmissuhteissa, että edes osaisivat mitenkään varautua tällaiseen. Ehkä useamman eron jälkeen ymmärtää jo jotenkin varautua?
Jos ihminen saa työpaikastaan potkut, on hän lain silmin paremmassa asemassa ja hänellä on oikeus saada tietää syy potkuihin ja jopa korvauksia, jos eivät syyt ole riittävät. Ja ennen potkuja annetaan yleensä niitä kirjallisia varoituksiakin...
kun me kaikki osaisimmekin suhtautua toisiimme noin hienolla tavalla, olet fiksu ihminen.
Olen itse yrittänyt läpikäydä omaa reilun puolen vuoden takaista eroani ja oikeastaan vasta nyt vaikean eilisen (kirjoitus avioeropalstalla "Joulu ja juhannus") jälkeen olen tajunnut miksi siinä on niin vaikea päästä eteenpäin. On niin paljon avoimia kysymyksiä, joihin haluaisi selvyyden. Niistä ei vain ole tullut puhuttua exän kanssa, ehkä juuri siitäkin syystä, ettei hän kokisi minun roikkuvan hänessä.
vaikeaa yksin läpikäydä niitä tunteitaan? Sinullahan vaikuttaa olevan kohtalaiset välit ex-vaimoosi, niin ehkä hän olisi myös halukas keskustelemaan eroonne johtaneista syistä, jos sinä vain ehdottaisit sitä hänelle? Eikä välttämättä tarvitse tavata henk.kohtaisesti, vaan voihan myös puhelimen/netin välityksellä käydä keskustelua..
Joku ulkopuolinenkin voi tietysti antaa uutta näkökulmaa tapahtuneeseen, jos ex ei jostain syystä ole halukas juuri sillä hetkellä keskustelemaan - aina se keskusteluhalu, niinkuin eivät muutkaan halut, osu niin samaan ajankohtaan.
se kieltämättä on, ellei mahdotonta kun jää niin paljon kysymyksiä vaille vastausta.
Välit on hyvät, eroon päätymisen jälkeen ei edes omaisuuden jaosta tarvinnut riidellä. Uskon kyllä noiden asioiden läpikäynnin sopivan exällekkin, ehkä siitä on hyötyä hänellekkin.
On mahdollista käydä myös parisuhdeterapeutilla käsittelemässä eroa yhdessä tai yksin. Ihanteellista on tietenkin mennä yhdessä, auttaa varmasti molempia eteenpäin ja tulevaisuudessa uusissa ihmissuhteissa. Tilanteesihan kuullostaa oikein hyvältä, kannattaa puhua exälle asiasta. Toisaalta mikä minä olen ketään neuvomaan, kun katsoo minun solmujani.
Viestisi perusteella on vaikea tietää mistä on kyse, pitäisi tietää vähän tarkemmin esim. minkälaisia yhteydenotot on.
Jos häirintä alkaa ahdistaan niin ilmoita hänelle hakevasi lähestymiskieltoa, jos ei jätä sinua rauhaan. Normaali ihminen ymmärtää viimeistään lopettaa silloin. Kerää todisteet jokaisesta yhteydenotosta ja tekstiviestit voi käydä purkamassa poliisiasemalla. Tosin lähestymiskieltoa on vaikea saada, täällä voi kiusata laillisesti ihmistä todella uskomattoman paljon. Lähestymiskiellon saaminen riippuu yhteydenottojen määrästä ja laadusta.
Yksi hyvä keino on myös kertoa kaikille kavereille. Varsinkin, jos teillä on yhteisiä tuttuja niin joku kyllä ottaa sen puhutteluun tai naljailee sille niin älyää lopettaa.
Tietysti ihan ensimmäisenä yritä puhua asiasta ex-miehesi kanssa, jos et ole jo sitä tehnyt. Kerta keskustelun pitäisi riittää.