Aloimme seurustella noin 10 vuotta sitten. Olin eronnut juuri 13 vuotta kestäneestä avioliitostani, josta minulle jäin viisi aika pientä lasta huolettavaksi. Uusi kumppanini oli minua muutaman vuoden nuorempi ja kokemusta naisrinatamalla ei juuri ollut. Mies halusi, että alamme styylaamaan sillä ehdolla, jos pystyn olemaan taloudellisesti itsenäinen sekä hänen ei tarvitse ottaa vastuuta lapsistani.. Aika on kulunut tosi vikkelästi, viimeisen kahden vuoden aikana mies on alkanut asiasta suuremmin neuvottelemaatta asumaan luonani. (Itse kannatin enemmän viikonlopputapaamisia), koska minulla on työn ja opiskelun ohessa aikamoinen urakka hoitaa myös lapseni... Kun huomasin miehen alkavan viettää enemmän aikaa luonani, oletin, että hänkin osallistuu omalta osaltaan taloudelisiin kustannuksiin, mutta miesystäväni olikin sitä mieltä, että koska saan pitkälti "yhteiskunnan tukea" lapsilisiä ja elatustukea, hänen ei tarvitse maksaa olemisestaan mitään. Hänhän veronmaksajana mahdollistaa, että minulla on mahdollisuus noihin tukiin.. Minusta ei asia kuidenkaan mene noin, olen alkanut tuntea itseni taloudelisesti hyväksikäytetyksi ja alkanut epäilys "oikeasta rakkaudesta". Haluisin jo näin pitkään yhdessä olemme virallistaa, jolloin myös taloudellisesta tilanteestamme tulisi laillisesti virallinen, molempien tulojen perusteella osallistuttava juttu. Mutta miesystäväni haluaa elää päivän kerrallaan, enkä ole saanut vastakaikua edellämainituille ajatuksilleni. Nyt mieskaverini tekee ilmeisesti rahaa, säästämällä palkkansa, koska mitään kuluja hänelle ei tule.. Olenkin tässä mietiinyt, että onko tässä muuta vaihtoehtoa, kuin alkaa suunnitella muuttoa toiselle paikkakunnalle.. rakastan miesystävääni, mutta tilanne ei mielestäni ole "normaali". Tuskin jos tilanne käännettäis toinpäin, hän kovinkaan "viisaana" minua pitäisi..
Raha-asiat
sotkussa
9756
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
NIHILISTI tämä nykyinen miesystäväsi. Neuvoni kuuluukin: Jätä koko ukko, ansaitset paremman. Eihän tollanen tyyppi tee muuta kuin hyväksikäyttää sinua, kai sen ymmärrät? Toivon, että rakastut vielä mieheen, joka kohtelee sinua ja lapsiasi kuin kukkaa kämmenellä ja auttaa sinua ja perhettäsi myös taloudellisesti.
Yhteisessä taloudessa asuminen tarkoittaa jaettuja asumiskuluja (esim. laskut, asuminen, ruoka). Heitä mies ulos, jos ette pääse sopuun kulujen jakamisesta, tuo tilanne on kannaltasi epäreilu. Esimerkiksi Kelassa katsotaan, että avoparilla on keskinäinen elatusvelvollisuus.
"Hänhän veronmaksajana mahdollistaa, että minulla on mahdollisuus noihin tukiin.." Voi herranjestas! Ukko pihalle järkiintymään ja miettimään itselleen uutta asennetta. Tämä sai minut nyt todella vihaiseksi, vaikken häntä tunnekaan. Huhhuh
Miehelläsi ei selvästikään ole kykyä eikä halua lähteä rakentamaan uusperhettä ja sinustakin tuntuu jo nyt tuolta, niin etköhän osaa tehdä itsekin omat johtopäätöksesi.
Siis jos et saa keskusteluilla parisuhteenne suuntaa muuttumaan, niin kannattaa varmaan suunnata itse toisaalle.
sua törkeästi hyväkseen.
Meillä oli samoin vaikka oli yhteinen lapsikin.
Minä teen pätkätöitä ja olen välillä työtön.
Maksan asuntolainaa ja mulla on kolme lasta joista kaksi jo aikuisia, mutta asuvat kotona. Ruokaan jo menee paljon rahaa.
Ei vaan enää rahkeet riittäny moiseen elämään.
Kyllä mun mielestä, jos kerran saman katon alla eletään, ne kulut hoidetaan yhdessä.
Näitä naisen siivellä eläjiä ja hyväksikäyttäjiä löytyy yllättävän paljon..
ja aurinkoista kesää KAIKILLE !
Sain viestistäsi paljon ajattelemisen aihetta. Olen ollut uudessa suhteessani kuutisen vuotta. Miesystäväni projekti on talon ja tilan lainnojen maksu, jotka alkavat olla loppusuoralla, minun projektini on lasteni (4) kasvattaminen osa-aikatyön ja opiskelujen ohella. Miesystäväni on tavallaan nämä projektit "ääneen" määritellyt.
Alkuunsa mies kulki töihin kotoaan ja näimme lähinnä viikonloppuisin, mutta miehen töistä johtuen hän alkoi (2-3 vuotta takaperin) olla enemmän luonani, eli kulkee kotoani töihin. Järjestelystä ei sen kummemmin ole neuvoteltu. Mies on töissä pitkät päivät ja lähinnä peseytyy, syö ja nukkuu luonani. Mies osallistuu jonkin verran ruokaostoksiin, mutta muilta osin itse kaiken kustannan. Jopa kaksinkeskeiset reissukulut jaetaan puoleksi.
Miesystäväni ei ole valmis uusioperhe systeemiin, eikä hän missääntapauksessa koe velvollisuudekseen taloudellista perheemme avustamista.
Kun on ollut puhetta virallisesti yhdessä, vaikka avoparina asumisesta, hänen mielestään se ei olisi "taloudellisesti kannattavaa", koska silloin menettäisin asumistuen ja lapsilisien yh-lisät poistuisivat. Minua stressaa kuitenkin tämä epärehelliesti "avoparina" asuminen, koska asun vuokra-asunnossa enkä tiedenkään saisi ylimääräisiä henkilöitä asunnossani pitää. Kuidenkin kyseessä on hänen osaltaan noin rapiat 250 vuorokautta/vuosi, jonka naapurit jne. varmasti huomaavat.. Olen kertonut "tuntemuksistani ja peloistani", mutta hän ei ole ottanut sitä vakavasti.
Omaan talouteensa mies ei meitä perheenä ota asumaan, vasta sitten kun kaikki lapseni ovat maailmalla, voimme yhdessä siellä asustaa.. Harvakseltaan edes miehen taloudessa käydään. Mies alkuun otti lapsetkin "mielellään" mukaan, mutta nyt ajan kanssa tilanne on muuttunut, tulee kuulema kaikenlaisia kuluja, sähköä menee jne. - eli mielellään vain me kaksistaan. Empä vain kovin usein kahdestaan pääse lähtemään, kun lapset on kuidenkin vielä tässä vaiheessa etusijalla mun elämässä.
Mietteliääksi välillä kovastikkin panee, mutta optimistisella asenteella olen selvinnyt päivästä toiseen.
En seurustelua aloittaessa olettanutkaan, että hänen tulisi ryhtyä perheeni elättäjäksi, vain tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta perään kuulutan...
oikeastaan mitään uusioperheistä tiedä niin hänen tulisi maksaa osa vuokrasta ja asunnon kuluista sekä ostaa omat ruoat tai osalistua kauppamenoihin. Etkö sanonutkin olevasi töissä? Yhtälailla sinä maksat niitä veroja kuin hänkin, ei verojen maksaminen tarkoita sitä että yh-äitien on kustannettava toisten asuminen ja syöminen.
Sinua suosittelisin pistämään mmiehen seinää vasten, älä tee hänelle ruokaa, tee vain sinulle ja lapsille, älä pese hänen pyykkejä (äläkä anna itse pestä ennen kuin on hankkinut omat pulverit ja maksaa osan vesimaksusta). Jos asunnon vuokrasopimus on vain sinun nimissä (eli miehesi laiton alivuokralainen) voit heittää hänet kylmästi pihalle, tosin reilua olisi ensin antaa pieni varoituksen sana eli jos tavat eivät muutu joutuu hän taivas alle (en tarkoita että hänen on elätettävä sinut ja lapsesi mutta hänen tulisi kustantaa omat menot ja vastata omista kuluista).