Tuntuu että parisuhteen paineet puretaan anoppiin. Jep, helppo kohde. Paska anoppi--siinä syy kestopotutukseen.
Tutustukaa herkkänahkaiset ensin kumppanin anoppiin, niin säästätte heikkoja hermojanne.
Tutustukaa herkkänahkaiset ensin kumppanin anoppiin, niin säästätte heikkoja hermojanne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
vain jos anoppi aiheuttaa närää ja ristiriitaisia tilaneteita suhteessa
mutta voisi ne anopitkin joskus voida purkaa pahaa oloaan Teihin armon miniöihin,kun olette niin erinomaisia jokatavalla.
tämä palstahan on pullollaan tarinoita siitä, miten anopit piinaa miniöitään.
Minulla on omaakin kokemusta asiasta.
Ei oikeastaan... vaan anoppiongelmat puretaan parisuhteeseen.
Meillä ainakin mies saa kuulla kunniansa, kun äitinsä on käyttäytynyt huonosti. Mieshän se todellinen syypää on. Minä en tuo kotiimme miestäni tai lapsiani kohtaan huonosti käyttäytyviä ihmisiä. Vain minä saan "haukkua" miestäni, mutta armas, jos joku perheen (yhdessä asuvat äiti, isä ja lapset) ulkopuolinen (esim. anoppi, omat vanhempani, sisareni, naapuri, kaveri tms.) sanoo jonkin poikkipuolisen sanan: menen aina mieheni puolelle, vaikka puhuisivat tottakin.
Anopille en ole koskaan poikkipuolista sanaa sanonut. Toisaalta anopista en ole hyvää sanaa sanonut. Sanon kyllä heti, jos tulee aihetta - siis hyvän sanan.
Meillä se on anoppi, joka purkaa kaiken muihin ja jota ottaa koko ajan joku asia päähän. Ennen minua, miniää, uhrina oli eräs toinen. Sitten tulin minä. Nyt kun pysyn pois silmiltä ja korvilta, on uhrina anopin oma tytär. Eikä tyttärellä todellakaan ole helppoa, koska kyseessä on hänen oma äitinsä - välejä on vaikeampi laittaa poikki.
Anopillani on yksi ikävä piirre yli muiden. Kun hän on vihainen jollekin, joka on poikkeuksetta joku nainen (miniä, tytär, oma anoppi, sisar), hän käyttää häikäilemättömästi hyväkseen tämän naisen lapsia loukatakseen sitä, jolle ilkeys on osoitettu. Minä vedin lapseni pois tulilinjalta, mutta anopin oma tytär ei. Nyt ovat jo teini-ikäiset tytötkin saaneet tuta anoppini luonteen nurjan puolen. Näin sitä laitetaan vahinko kiertämään sukupolvelta toiselle. On vain hyvä, että miniä tuo perhekulttuuriin vähän uusia piirteitä, esim. sellaisen, ettei yhdellä ole oikeutta nälviä ja piikitellä ja kiusata ketään, ja vaatia siitä palkaksi huomiota, palveluksia ja auttamista.
Mutta onhan niitä miniöitä, jotka syyttävät anoppiakin miehensä vioista. Minä laitoin mieheni terapiaan selvittelemään vähän äitisuhdettaa. Ei ole ollut siitä haittaa miehelle itselleenkään - ei ollenkaan.
Minäkin olen miettinyt että ei tekisi pahaa mennä miehenikin terapiaan purkamaan lapsuudentraumoja, itse kullakin kun niitä tuntuu olevan.
Minä olen selvitellyt menneisyyttäni rosanterapian ja homeopatian avulla ja päässyt monen asian yläpuolelle.
Nyt nään kuinka mieheni taistelee menneisyyttään vastaan, eikä aina ymmärrä mistämikin tuntemus johtuu, monesti kun esimerkiksi mustasukkaisuus voi tulla aivan jostain muusta kun siitä tilanteesta.
Ketään sinä et vain voi laittaa terapiaan jos he eivät ole itse siihen valmiita. Sitä aikaa odotellessa hoitakaa ihmiset omat luurankonne järjestykseen niin johan on helpompi rakentaa tulevaisuutta.