Mieheni pitää musisoinnista. Erityisesti laulaminen ja pianonsoittaminen on hänestä mukavaa. Pianoa pitää hänen mielestään soittaa aina kunnolla ja kovaa, samoin laulaa. Tätä harrastusta on hänen mielestään saatava harrastaa milloin tahansa. Asuntomme on aika pieni eikä minulla ole omaa huonetta, joten saan kuunnella tätä musisointia yleensä aika läheltä. Tämän ohella miehen oikeuksiin kuuluu katsoa formulaa televisiosta kovalla, sitä hän seuraa säännöllisesti. Ja vielä hän kuuntelee musiikkia kovalla.
Itseäni usein häiritsee tämä milloin tahansa alkava mökä. Mieheni mielestä olen epänormaali, koska kyllähän nyt iloluontoiseen elämään kuuluu laulu ja soitto, eikä mitenkään hissukseen vaan kovaa. Alkoi vaan kiinnostaa kuulla muiden mielipiteitä. Eikö muut häiriintyisi tällaisesta? Itse kysyn aina lupaa, ennen kuin pistän musiikin soimaan tai elokuvan pyörimään, että sopiiko nyt. Paitsi jos kuuntelen kuulokkeilla.
Myöskin automatkoilla on radiota saatava kuunnella lujaa...
Itseäni usein häiritsee tämä milloin tahansa alkava mökä. Mieheni mielestä olen epänormaali, koska kyllähän nyt iloluontoiseen elämään kuuluu laulu ja soitto, eikä mitenkään hissukseen vaan kovaa. Alkoi vaan kiinnostaa kuulla muiden mielipiteitä. Eikö muut häiriintyisi tällaisesta? Itse kysyn aina lupaa, ennen kuin pistän musiikin soimaan tai elokuvan pyörimään, että sopiiko nyt. Paitsi jos kuuntelen kuulokkeilla.
Myöskin automatkoilla on radiota saatava kuunnella lujaa...
Vastaukset 17
Vanhimmat
En sietäisi moista itsekeskeistä mökäämistä päivääkään. Möly seis tai mies vaihtoon.
Kuulokkeet on sitä varten, että voi harrastaa musiikkia ja tv:tä häiritsemättä muita.
Musiikin ja muun melusaasteen pakkosyöttäminen on kokemuksena sama, kun joku pakottaisi syömään liian suolaista/ makeaa tai muuten vastemielistä ruokaa vaan sen takia, että se pakkosyöttäjän omasta mielestä on hyvää.
Meillä menee niin että pianoa ei soitella jos olen paikalla. Avokki opiskelee ja minun puolesta voi kiusata naapurin hermoja silloin kun minä olen töissä mutta minä en jaksa pianonsoittoa kuunnella.
Suoraan sanottuna minulla menee hermot pianoon, siitä lähtee oikeasti niin helvetillinen ääni näin pienessä kämpässä vaikka olisi itse mozart soittamassa. Hyvä kun jaksan sen aikaa hammasta purra kun joku illanvietossa luikauttaa.
Ja käske hommaamaan kunnon kuulokkeet niin ei tartte huudattaa stereoita.
Kyllä se varmasti monia häiritsee. Mä ainakin häiriintyisin jos se olis vielä jokapäiväistä. Musiikkia voi kuunnella kotona kuulokkeillakin. Sanot sille että käyttää niitä. Pianon soitto on sitten huonompi juttu ja sen äijän muka laulaminen(rääkyminen). Pyydät sitä myös pistämään sen television hiljemmalle. Jos se ei sitä tee, niin kysyt onko sillä joku pirun kuulovaurio? Jos teillä on vielä naapureitakin, niin sen paremmalla syyllä. Kohta se taitaa jäädä ilman naista. Saapi sitten yksinään huudattaa ja sekoilla niin paljon kuin huvittaa.
Huomasin vaimoni kirjoittamassa tänne. Pari täsmennystä voisi olla paikallaan. Tykkään joskus soitaa yhden tai kaksi pianokappaletta. Päivittäin en varmasti koskaan soita yhteensä viittätoista minuuttia enempää, ja muutenkin jää tuo soitto pariin kertaan viikossa. En katso, että minun pitäisi pyytää tähän erikseen etukäteen lupa, jos vaimoni ei ole tekemässä mitään ihmeempää. Kuulemma pitäisi etukäteen sopia tunnin aika, jolloin ainoastaan saisin vuorokauden aikana soittaa. Menee aika järjettömäksi rajoittamiseksi, jos satuinnaista soittelua pitäisi tuolla tavalla vielä rajata.
Säännöllinen formuloiden seuraaminen tapahtuu noin kerran kahdessa viikossa, siis osakilpailun aikana.
Autoradion sain eilen. Mutta sitäkään ei näköjään saisi kuunnella ajaessa, jos vaimo on mukana?
Vaimo kyllä tykkää laulaa aamuin illoin virsiä, mutta siitä en ole jaksanut valittaa. Enkä haluakaan. Mutta jonkinlainen tasa-arvo musiikkiharrastusten suhteen saisi ehkä vallita.
Joopajoo, mutta uskomattomia kusipäitähän tämä foorumi on täynnä, se kyllä tiedetään. Kyllähän tässä sitä syytä jo avioerolle onkin.
Katselinpa vielä... 'Pieni kämppä', 80 neliötä... Minä maksan 2/3 vuokrasta. Mitenköhän iso pitäisi olla?
Tämähän meni jännäksi ja ihan hauskaksikin, kun mies tuli mukaan juttelemaan...
Asunnon koko ei minusta ole olennainen asia, kun minulla ei ole omaa huonetta vaan minun työpöytäni on olohuoneessa, samoin kuin piano, cd-soitin ja televisio ja olen niistä alta kolmen metrin päässä yleensä melun alkaessa...
Yksi vakiomeluista on myös mieheni harrastama aamuinen telkun katsominen, jonka avulla hän herää. Tv on silloin lujalla ja hänellä on siihen itsestäänselvä oikeus. Jos taas minä avaan aamulla telkan hänen vielä nukkuessa, niin se ei käykään...
Kuten tulin jo maininneeksi, minun musisoinnissa on se lähtökohta, että kysyn lupaa sen harrastamiseen. Usein ei ole sopinut ja sitten olen jättänyt väliin. Lisäksi minä voin laulaa myös hiljaa, kun taas sinulla on se periaate että sitten kun lauletaan niin lauletaan kunnolla ja lujaa, ja säestys pianolla saman periaatteen mukaan.
Hauskaksihan tää meni, mutta ehkäpä julkisissa perheriidoissa on omat mahdollisuutensakin, Amerikoissahan ne menevät oikeen telkkariohjelmiin riitelemään... ;)
Tämä on kyllä ihan käsittämätöntä vääristelyä, ja aika ikävää on kun vaimo alkaa riitelemään riitojamme netissä.
Esimerkiksi tuo vakiomelusta puhuminen on todella käsittämätöntä. En edes muista milloin olen aamulla viimeksi, tätä päivää lukuunottamatta, katsonut telkkua. Työaamuina en sitä ehdi tehdä, ja vapaapäivinä vaimo herää oikeastaan aina ennen minua. Tänään piti saada itsensä hereille kun tuli töistä keslen loman soitto että täytyy alkaa kirjoittamaan yhtä kiireellistä sähköpostia.
Mutta siis ilmeisesti jokaisesta yksittäistapauksesta tulee 'vakio'. Kuten autoradiosta, jota olen tähän mennessä ehtinyt käyttää yhden matkan...
Ehkä vaimo on vain tympääntynyt siihen, että olen ollut viikon kesälomalla ja satun vaihteeksi kotona ollessani tekemään muutakin kuin suunnittelemaan seuraavan päivän töitä hiljaa huoneessani. Vaimohan opiskelee kotona ja hänellä on normaalipäivänä 6-7 tuntia omaa hiljaisuutta kun olen töissä. Se ei taida riittää?
Mitä asunnon kokoon tulee, niin meillä on makuuhuone, jossa olisi kyllä tilaa vaimolle. Mutta minun kai pitäisi ensin hankkia sinne ne pöytäkalusteet ja ehkä toinen tietokone, että pääsisi sitten rauhassa surffaamaan?
Hohhoh... suhde on entinen kun kumppanissa alkaa moiset pikkujutut risomaan. Parempi kun rupeat YH:ksi ja katkeroidut.
jossa vain toinen ei ole yksinään.
Kunnioitus kysymys siis ja olet oikeilla raiteilla kun haet tasapuolisuutta.
Tämä elämähän ei ole ainoastaan sen toisen elämää vaan myös sinun.
Ikävää että suhteissa kävellään toisen yli.
Siitä alkaa ongelmat, mutta ne on tultava tällaisissa tilanteissa koska tilanne on tulemassa sairaaloiseksi.
Joko mies kunnioittaa sinua ja lopettaa häirinnän ( sinulla on oikeus elämääsi ) tai onnellisuus katoaa.
Minä en kuuntelisi mölyjä.
tälle laulavalle Trappin perheelle. Toinen laulaa iskelmiä ja toinen virsiä, ja yhteinen sävel on jo katoamassa. Entäs kun tulee lapsia? Tai ei niitä taida tulla, kun kerran ero näyttää monen mielestä olevan ainoa kelpo ratkaisu. Ihan alkoi naurattamaan.
Itse ajattelisin, että musisoiva mies olisi mukava olemassa ja laulaisin mukana.Formuloiden aikaan vaimo voisi virsiä joikuen lähteä kävelylle tai tuttuja tapaamaan.
Kuoroharrastuskin voisi sopia molemmille avioliiton pelastajaksi.
Olisit valmis keskeyttämään omat puuhasi aina kun puolisosi alkaisi musisoida/kuunnella musaa tms? Vaikka tämä tapahtuisi ehkä useastikin päivässä? Sitten olet uhrautuvaa sorttia enkä tiedä, voidaanko tuollaista oikein vaatia keneltäkään...
Formuloista... vaikka ne tulevat "vain kerran kahdessa viikossa", niin niitä tuleekin sitten kerralla kolme päivää peräkkäin ja tunneissa mitattuna aika pitkästi yhteensä. Saisin kuluttaa aika paljon aikaani kävelyillä jos tämä olisi ainoa oikea tapa reagoida hänen äänekkäisiin harrastuksiinsa...
Oma ehdotukseni on tosiaan ollut tuo, että sovittaisiin joku tietty aika vaikka joka päivä, jolloin hän saisi musisoida ja minä voisin antaa hänelle siihen rauhan ja vaikka poistua kävelylle tai ystävien luo, kuten ehdotit. Sen sijaan menee vähän vaikeaksi, jos minun olisi lähdettävä ystävien luo tai muuten joustettava joka kerta, kun mies päättää tuottaa meteliä, jos tämä tapahtuu sattumanvaraisesti ja useampaan otteeseen...
nimessä kannata erota jos ei ongelmat ole tuon suuremopia. Siinä olen samaa mieltä että toisen huomioiminen on kaikille toimiville parisuhteille edellytys ja se ei ole toisen huomioimista että omasta mielestään huomioi, vaan se että kuuntelee toisen toiveita. Jospa joustaisitte vähän kummatkin. Mies kysyisi että sopiiko musisointi ja sinä suostuisit toisinaan vaikka ei niin sopisikaan.;0)...
Itse en ole missään vaiheessa avioeroa harkinnutkaan, miehenihän tuon näytti puheeksi ottavan.
Ja olen kyllä valmis joustamaan, sitähän olen tähän astikin tehnyt, kunhan nyt kiinnosti kysyä, että todellako olen epänormaali kun häiriinnyn.
Paljon auttaa jo se, että kysyy sopisiko musisointi. Silloin se on huomattavasti helpompi hyväksyä, kuin jos aletaan vaan musisoida sopimisia tiedustelematta.
Niin... Formulat tulevat kerran kahdessa viikossa, ja minulla on vapaa viikonloppu kerran kuukaudessa, eli moni kisoista jää väliin. Noin puolet kisoista on jäänyt tällä kaudella katsomatta, ja aika-ajot olen tainut ehtiä katsomaan kaksi tai kolme kertaa. Vapaita harjoituksia en ole tainut seurata ollenkaan. Nuo kaksi edellistä lähetystähän ovat muutenkin vain tunnin pituisia, ainoastaan kisa on pidempi.
Kyse on siis vain mielikuvasta, joka on virheellinen tai tahallisesti liioiteltu. Mutta tällaisia korjauksia vaimo ei yleensä ota vastaan. Jos vituttaa kuunnella formuloita niin sitten hetkikin kai on liikaa, mutta en minä sen vuoksi ainoasta seuraamastani urheilulajista aio luopua. Vituttaa minuakin kuunnella kun vaimo seuraa American Idolsia, mutta itse en valita vaimon metelistä vaan hyväksyn television katsomisen ja niiden virsien laulamisen kuuluvan normaaliin elämiseen.
Musiikin kuuntelu ja soittaminen on minulle tunteiden ilmaisua eikä mitään työtä. Jonkin kiinteän ajan sopiminen tappaisi siitä kokonaan ilon. Koko soittamisen motivaatio on spontaani tunnetila. Jos minut pakotettaisiin johonkin kiinteään aikaan, en todennäköisesti koskaan olisi soittotuulella. Se ehkä on tavoitekin?
Mielestäni olisin aivan tossun alla ja minulta vietäisiin kaikki ilo elämästä, jos suostuisisin tuollaiseen painostavaan säätelyyn. Kokonaisuutena vaimo kuuntelee musiikkia paljon enemmän kuin minä. Eilen illallakin soitti Zen-Cafeta vielä kahden aikaan yöllä, eikä sammuttanut, vaikka pyysin (ehkä kostoksi kun en suostu hänen vaatimuksiinsa), ja sain sitten mennä nukkumaan korvatulppien kanssa ja ovi kiinni, vaikka makuuhuoneessa on kuuma.
Niin sanoisin vielä et (tää on sit vaan mun mielipide)ongelma on ehkä teillä nyt ihan joku muu kun nuo varsinaiset tekemiset ja tekemättä jättämiset.
Ongelma taitaa sun kirjoitusten perusteella olla se että et anna huomiota puolisollesi tarpeeksi.Koet toisen huomioon ottamisen jotenkin itseäsi kahlitsevana asiana. Teet itselle mieluisia asioita silloin kun siltä tuntuu ja siinä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta vähentäisikö se tekemisesi arvoa jos kommunoikoisit vaimosi kanssa? Ongelma onkin ehkä se että sinusta ei tarpeeksi usein tunnu et haluat tehdä asioita vaimon kanssa ja silloin oikeastaan kaikki mitä teet alkaa ärsyttämään vaimoa, koska hänestä tunuu että ne asiat ovat poissa teidän yhteisestä olemisesta jos niistä ei ole yhdessä sovittu. Silloin ne asiat alkavat olla sun juttuja ja tapahtuu sitä paljon puhuttua erilleen kasvamista.En usko että vaimosi haluaa estää sulta näiden asioiden tekemisen, haluaisi vaan tulla huomioonotetuksi. Vähentäiskö se iloa näistä sun tekemistä asioista jos sä sanoisit esim. et onko ok jos soitan vähän, halukko tulla kuuntelemaan tai mun kanssa laulamaan? Tai et tulee formulat, katotaanko yhdessä? Vaimoa ei välttämättä edes kiinnosta, mut olet osoittanut että nämä asiat eivät ole hänet pois-sulkevia asioita. Mä en usko näiden kirjotusten perusteella et sun vaimo sanois, et ei sovi, etkä säkään nyt saa...ei se sun rajoittaminen ole tässä vaimos pointti..
soittaa ja laulaa päivittäin,eikä mua häirihe tai ota päähän....päinvastoin. nautin kuunnella hänen ääntään ja soittoaan.Ollaan oltu aviossa 17v. Mä teen omia puuhiani ja muksut kans,ketään ei ole jyrätty tai pakotettu mihkään,meillä eletään lupsakkaasti ja elosta nauttien.