••• Tämä tapahtui meillä •••

olet suunnitellut tuon jälkikasvun tarpeet?

Vaimolle kaikki, jotta itse pääsee viettämään hulvatonta nuoruuselämää ilman huolta huomisesta???

VOI VITTU SUN KANSSAS!

Oletko itse lestatiolainen,jos et,niin kanttaisi tosiaan jo tässä vaiheessa miettiä esim. sterilisaatiota.Vaimosi ei nimittäin tule ehkäisemään koskaan eli tulet saamaan tuolla vauhdilla noin 20 lasta.Tietenkin on mahdollista,että et harrasta seksiä enää..
Itse olin naimisissa lestatiolaismiehen kanssa 10 vuotta ja kerrankin hän vieraiden kuullen mainitsi mm. että kun akalla on härveli perseessä,niin ei edes lapsia tule.Asia oli sovittu,kun menimme naimisiin,että tietty määrä lapsia vain,mutta puheet muuttuivat,kun pappi sanoi aamenen.
yritti tahallaan,joka synnytyksen jälkeen tehdä minut raskaaksi,ei suvainnut kondomin käyttöä.Onneksi sain tutun lääkärin kautta kierukan melkein heti viimeisen synnytyksen jälkeen.
Eli tosiaan ero tai ehkäise sinä.Nämä eivät ehkäise..

Mutta keskusteluaiheena ihan mielenkiintoinen.
Lähden siitä, että myös tämä nuori isä on lestadiolainen. Eroaminen avioliitosta ei ole niin yksinkertainen.

Ensinnäkin. Jos hän on lestadiolaisen perheen myös uskova nuori, rakentuu hänen arvomaailmansa sen hengen mukaisesti, siis ainakin perusta. Kaikki mikä on elämässä tärkeää, mitä arvostaa perustuu kotoa ja yhteisöstä saatuihin malleihin ja arvostuksiin. Niissä piireissä ei taida olla kovin yleistä ainakaan erota. Jos hän sydämmessään uskoo ja elää saamansa arvojen mukaisesti, eroaminen tulee olemaan henkisesti helvettiä.

Lähden siitä, että häissä alttarilla annettu lupaus rakastaa myötä - ja vastamäessä tarkoittaa uskovalle enemmän kuin kivat bileet ystävien ja vieraiden kanssa.Ainaki näin luulisin, itse ei-niin uskovaisena. On kai luonnollista myös, että mieleen hiipii ajatukset menetetystä vapaudesta ja vastuu perheestä pelottaa välillä, mutta uskovaisilla näyttää olevan kiinteä yhteisö, apua ja talkoohenkeä löytyy :-).

Toiseksi. Jos nuori isä luulee, että paluu vanhempien kotiin sarjakuvia lukemaan on mahdollista sen jälkeen kun jossain on vaimo ja kolme vaippaikäistä muksua, ei taida onnistua. En minä ainakaan ottaisi omaa lastani kotiin takaisin, vähintään saisi hommata oman kämpän ja huolehtia omaasta elannostaan. Apua kyllä saisi tarvittaessa ja tarpeen mukaan.

Kolmanneksi oma lukunsa sinänsä on tämä lestadiolaisten tiivis yhteisö, josta voi olla että "joutuu ulos" avioeron jälkeen.Sen jälkeen voi olla aika yksin ja hyljeksitty.

Eli siis vaikeita asioita ja etenkin tuonikäisen päätettäväksi. Tulee myös mieleen, millainen on tämän nuoren miehen suhde vaimoonsa. En oikein jaksa uskoa, että oli tarve vaan päästä seksiä harrastamaan ja se oli ainoa syy mennä naimisiin.Eikö parisuhteen pitäisi ainakin vielä tässä vaiheessa olla se perheen peruskivi, mille kaikki muu rakentuu. Jos se puuttuu nyt, voiko sitä enää myöhemminkään tulla kun arki astuu yhä enemmän kuvioihin?

... oli ja on provo kirjoitti:

Mutta keskusteluaiheena ihan mielenkiintoinen.
Lähden siitä, että myös tämä nuori isä on lestadiolainen. Eroaminen avioliitosta ei ole niin yksinkertainen.

Ensinnäkin. Jos hän on lestadiolaisen perheen myös uskova nuori, rakentuu hänen arvomaailmansa sen hengen mukaisesti, siis ainakin perusta. Kaikki mikä on elämässä tärkeää, mitä arvostaa perustuu kotoa ja yhteisöstä saatuihin malleihin ja arvostuksiin. Niissä piireissä ei taida olla kovin yleistä ainakaan erota. Jos hän sydämmessään uskoo ja elää saamansa arvojen mukaisesti, eroaminen tulee olemaan henkisesti helvettiä.

Lähden siitä, että häissä alttarilla annettu lupaus rakastaa myötä - ja vastamäessä tarkoittaa uskovalle enemmän kuin kivat bileet ystävien ja vieraiden kanssa.Ainaki näin luulisin, itse ei-niin uskovaisena. On kai luonnollista myös, että mieleen hiipii ajatukset menetetystä vapaudesta ja vastuu perheestä pelottaa välillä, mutta uskovaisilla näyttää olevan kiinteä yhteisö, apua ja talkoohenkeä löytyy :-).

Toiseksi. Jos nuori isä luulee, että paluu vanhempien kotiin sarjakuvia lukemaan on mahdollista sen jälkeen kun jossain on vaimo ja kolme vaippaikäistä muksua, ei taida onnistua. En minä ainakaan ottaisi omaa lastani kotiin takaisin, vähintään saisi hommata oman kämpän ja huolehtia omaasta elannostaan. Apua kyllä saisi tarvittaessa ja tarpeen mukaan.

Kolmanneksi oma lukunsa sinänsä on tämä lestadiolaisten tiivis yhteisö, josta voi olla että "joutuu ulos" avioeron jälkeen.Sen jälkeen voi olla aika yksin ja hyljeksitty.

Eli siis vaikeita asioita ja etenkin tuonikäisen päätettäväksi. Tulee myös mieleen, millainen on tämän nuoren miehen suhde vaimoonsa. En oikein jaksa uskoa, että oli tarve vaan päästä seksiä harrastamaan ja se oli ainoa syy mennä naimisiin.Eikö parisuhteen pitäisi ainakin vielä tässä vaiheessa olla se perheen peruskivi, mille kaikki muu rakentuu. Jos se puuttuu nyt, voiko sitä enää myöhemminkään tulla kun arki astuu yhä enemmän kuvioihin?

Muista, että jokainen kirkossa vihitty on sukulaistensa, tuttavien, papin, ja Jumalan edessä niin juhlallisesti luvannut rakastavansa myötä- ja vastamäissä.

Vaan kuinkas käykään niin monelle parille? :)

Avioliiton idea on, että se kestää kunnes kuolema erottaa. Ihan oikeasti. Se on oltava enemmään tahdon kuin rakkauden varassa!

Mutta uskovaisetkin ovat vain ihmisiä. Kai hekin voivat erota?

Mutta erotilastot ovat kama... kirjoitti:

Muista, että jokainen kirkossa vihitty on sukulaistensa, tuttavien, papin, ja Jumalan edessä niin juhlallisesti luvannut rakastavansa myötä- ja vastamäissä.

Vaan kuinkas käykään niin monelle parille? :)

Avioliiton idea on, että se kestää kunnes kuolema erottaa. Ihan oikeasti. Se on oltava enemmään tahdon kuin rakkauden varassa!

Mutta uskovaisetkin ovat vain ihmisiä. Kai hekin voivat erota?

"Mutta uskovaisetkin ovat vain ihmisiä. Kai hekin voivat erota? "

Juu tottakai, mutta ei se helppoa varmaan ole heillekkään, kuten ei yleensäkään. Heillä varmaan yhteisönsä painostus eron jälkeenon vielä kovempi, luulisin... Ja ko tapauksessa kirjoittaja oli vielä nuori poika, jolla elämä edessä. Toisin on meilä vanhoilla raakeilla jotka on jo pikkasen enemmän elämänkokemusta.