Olemme olleet naimisissa 20 vuotta. 10 vuotta sitten rakastuin työkaveriini ja olin vähällä erota hänen takiaan... tyhmä kerroin tästä miehelleni ja sitä velkaa olen nyt maksanut sitten vuosia. Ehkä pitää maksaa loppuelämä. Välilä menee paremmin ja välillä huonommin kuten aina ja kaikissa suhteissa kai menee. Elämäämme varjostaa kuitenkin synkkä ja painostava miehen pikkutarkkuus ja mustasukkaisuus. Käyn töissä, hoidan kodin ja lapset, en käy koskaan ulkona yksin, en edes kaupassa enkä harrasta mitään, tapaan niitä ystäviä jotka mieheni tuntee ja tietää (ja voi tarkistaa että olin heidän kanssaan) - tämä sen takia, ettei tule mustasukkaisuuskohtauksia. Mies vartioi yhteistä tiliämme ja tutkii puhelimeni aika ajoin. Syyttää, painostaa etenkin humalassa ollessaan, käy käsiksi - ja kieltää sitten kaiken, nauraa ivallisesti ja sanoo minun kuvitelleen kaiken. Hän saa mennä ja tulla miten haluaa, en koskaan kysele eikä minua todellakaan edes kiinnosta. Helpottunut olen, kun saan joskus harvoin olla kotona itsekseni. -Olen ehdottanut eroa monta kertaa, hän on aikonut tehdä elämästäni helvetin jos lähden. Ja sen hän tekee, sen tiedän. Vie lapset ja rahat ja kaiken. Ehkä palkkaa murhaajan tappamaan minut lopulta. Sekin tosin olisi ehkä parempi kuin tämä elämä... Rahalla saa mitä vain. Olen kerran yrittänyt erota ja toista kertaa en uskalla. Itsemurhaa olen yrittänyt kaksi kertaa ja harkinnut tuhansia kertoja. -Helvetti on olemassa. Elämä se on.
Helvetti on olemassa
elämätön
202492
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
niin , sitä ei saa mitenkään takaisin.Tai ainakin se on erittäin vaikeaa. Noin on useimmalla. Joitain poikkeuksiakin on.
Tunnen erään pariskunnan ja he olleet naimisissa jo yli 40v. Vaimolla oli suhde nuorena ulkopuoliseen ja siitä alkaen hän on ollut "seurannassa".
Vaimo ei ole päässyt yksin kenenkään luo yökylään, ei edes omien sisarusten luo. Ei voi puhua puhelimessakaan mitä tahansa, koska mies kuuntelee aina ja haluaa tietää mistä on kyse.Vaimo on tyytynyt osaansa vaikka lapsetkin ovat lentäneet pesästä jo aikoja sitten. Ei riitä rohkeutta erota pienellä paikkakunnalla. Voimia, yritystä ja toivoa suhteenne paranemiseen. Olisiko parisuhdekurssilta apua. Jotkut ovat sieltä saaneet apua.
Se on semmonen juttu, että pää pystyyn ja elämä kuntoon. Ei kukaan voi toista hallita noin. On olemassa lähestymiskiellot sun muut. Eikä hän sulta lapsia pysty viemään. Nyt apua hakemaan vaikka sosiaalitoimiston kautta!
Sossussa naisella on aina ystävä!
Sinne vaan ja ranttaliksi!
Älä turhaan pelkää mokiasi, sillä siellä keksitään aivan uusi tarina, ja siitä pidetään kiinni, vaikka tulisi ilmi melkein mitä tahansa. Totuudella ei ole mitään merkitystä. Vain sillä, että olet nainen. Ukko on täysin voimaton, ellei satu olemaan silmäätekevä miljonääri.
Anna palaa!
Ei se noinkaan mene. Jos toinen hirmuhallitsee, on syytä saada apua jostain. Silloin oikea taho on sosiaalitoimisto.
Sossussa on aina ystävä. Naisella.
Siitä hirmuhallinnasta voidaan olla eri mieltä.
Väitän, että suurempi osa hitlereistä on naisia, jotka pitävät yllä kauhun tasapainoa karjumalla. Se on kuitenkin eri asia, kuin kyseessä oleva.
Olisi kieltämättä vähän fiksumpaa, jos sossu toimisi Suomem lakien mukaan, mutta niin ei ole.
Sossu rikkoo lakia julkeasti, koska käytännössä sitä ei saada tuomituksi.
Nykykäytäntö ei liene tuloksineen kovin hyvä? Lapset kärsivät, mikä näkyy ja kuuluu.
perusteella naisille? Meidän kylällä kulkee hämmästyttävän paljon noita paikallista baaria ylläpitäviä työikäisiä resupekkoja, jotka saa yllättävän paljon myötätuntoa sossusta. Silloin kun jollain on todellinen hätä, kuten aloittajalla, on syytä kääntyä sinne sossun puoleen.
paska!!
Et todellakaan tiedä mistä puhut.
Tietty. Ap:n pitäisi juosta sossuun, ja viivana.
Tiedä sossun myötätunnosta kaljaveikkoja kohtaan, mutta erokiistoissa miestä viedään 6-0!
Vaikka viedäänkin, niin hänenkin elämänlaatunsa usein paranee, jahka pääsee diktaattorilta rauhaan.
Aika moni eroava nainen esittää marttyyriä, joka kaikkensa antaneena hakee eroa.
Ne, mitä minä tiedän, ovat tosin hakeneet eroa vain antaneena, ja siinä on tietty vivahde-ero.
Lopputuloksen kannalta sillä ei ole kuitenkaan mitään väliä.
Hus, sinne sossuun, kuin olisit jo!
En tunne kuin muutaman tapauksen kolmesta sossusta, ja niillä on tämä käytäntö.
Mustaa valkoisella on, että asiat kääntyvät päälaelleen alta aikayksikön.
Pienet lapset viedään isältä salaa kuultavaksi ym. ym.
Ei silti, etten heidän kanssaan pärjäisi. Pitää vain pelata yhtä saastaista peliä, kuin hekin!
Niin meilläkin..... onneksi voin puhu että oli!
Elin vuosia käymättä missään.Mieheni tutki puhelinta,tuli väkisin mun kotiin(asuttiin jo silloin erillään)pahoinpiteli minut.
Vaikka kuinka yritin rauhallisesti ja aikuisena puhu asiat selväksi,hän ei uskonut.Nyt on syyttäjä nähnyt asian niin,että vaatii hänelle rankaistusta kolmesta rikoksesta.
Joten koen,että laki on kumminkin minun puolella!
ÄLÄ IHMEESÄ JÄÄ YKSIN,SELLAINEN ELÄMÄ TEKEE HULLUKSI SINUT!HAE APUA JA ERO VIREILLE!
TSEMPPIA!
..pitäisi tehdä. Mistähän sitä saisi voimia siihen. Rohkeutta. Uskallusta. Ja osaamista. Kun en oikein tiedä mistä aloittaa niin ettei heti tulisi "takapakkia".
Kiitos myötätunnosta, sekin auttaa.
.... vaan tee päätöksia!Se nykyinen helvetti on tarpeeksi hyvä syy jättää sellainen elämä taakse.Onhan suomessa poliisi ja oikeuslaitos,niinkuin aikaisemmin jo kirjoitin,miten minun äxälle käy kaiken tämän jälkeen!
OIKEASTI JAKSAAMISTA KESTÄÄ TÄMÄ!MUTTA TOIMI NOPEASTI,NIIN PÄÄSEET POIS SIITÄ HELVETISTÄ!ANSAITSET VARMASTI PAREMMAN ELÄMÄN!
Riittämättömyyden tunne kulki mukanani koko 18 vuotisen suhteeni ajan.
Puolison petos löi leimansa koko elämääni.
Se teki lopulta niin syvän kuilun välillemme ja
ero oli väistämätön ja erittäin katkera.
Näin jälkikäteen ajateltuna ehkä ainoa keino
lieventää toisen tuskaa ja omaansakkin on totaalinen nöyrtyminen elämän edessä.
Lähteä ja ottaa se mikä tulee eteen.
Vaihtoehtoa ei ole. Et saa tehtyä tekemättömäksi.
Puolisosi olisi pitänyt tehdä ratkaisunsa aikaisemmin. Minunkin olisi pitänyt.
Ymmärtää se ettei pysty unohtamaan ja antamaan anteeksi. Pelkkä halu siihen ei riitä.
Minä halusin koska rakastin mutta rakkaus kääntyi
vihaksi.
Selvisin kuitenkin katkeruudestani mutta niin minä
kuin ex kumppani jouduimme molemmat kärsimään liikaa tämän syrjähypyn takia.
Vaikka kuinka hän osoitti katumusta se ei auttanut. Tuska söi sisuksiani.
Painajaiset ja pelot valtasivat sieluni.
En pystynyt luottamaan ja tongin taskut, tutkin
puhelimet.
Tein kaikkea sellaista mitä itsessäni tänään inhoan.
Mutta annoin itselleni anteeksi ja puolisolleni.
Helvetti kuitenkin päättyi.
Ilman sitä kokemusta en tietäsi paratiisista mitään =)
vahingoittuu.Niin tärkeä asia on luottamus.
Jos jotakin olisi, niin se pitää kai olla salaista ,eikä ikinä kertoa puolisolle sitä, sillä se vahingoittaa syvältä.
Usein paluuta ei ole.
Anteeksi antaminen on tärkeä asia, mutta silti luottamus on murentunut.
Kun olet pettäjäksi ryhtynyt, niin kanna siitä vastuu ja nauti pask.
Meillä teki eukko samat temput 19 aviovuoden palkaksi ja erohan siinä oli otettava.
Lähtiäisiksi sanoin, että parempi pysyä minusta kaukana niin exän kuin kaverinsa(joka varmasti tiesi akan olevan naimisissa)
Ei ole exää näkynyt eikä kuulunut ja lapsille ynnä muille sukulaisille sanoin, että sellasta tilaisuutta ei tule, että näköetäisyydellä voisin olla.
Ainoa mikä harmitta on se, että joutu mokoman petturin kanssa kerryttämäni pääoman puoliks jakamaan ja alkamaan taas elämän rakentamisen uudelleen.
Jotta oikein teille pettureille; hukkukaa siihen petturuuteenne.
Kuules sinä itsekäs! Olipa uskomaton kommentti! Jos toinen pettää, pitää kyllä kattoa peiliin IHAN ITSE eikä syyttää vain sitä pettäjää.
Sun viereltäsi kyllä ymmärrän että haluaakin pois, kun vaikutat niin ehdottomalta.
Besserwisser se oli Hitlerkin. Hyh sentään!
Satuimme olemaan naimisissa. olimme luvanneet jotain toisillemme ja yhdelle kolmannelle taholle. Exä unohti lupauksensa eli olisi ottanut eron ennen nussimisiaan, niin ei olis tarvinnut pettää. Ymmärrätkö!
Minä pidän lupaukseni. Usko pois.
Taisit kirjoittaa minun elämästäni, paitsi, että minä repäisin itseni vuosi sitten liitosta irti. Mustasukkaisuus ei parane koskaan, näin sanoivat minulle lääkäri ja poliisi siinä vaiheessa, kun tein eroa. Sanoit, että miehesi tekee elämästäsi helvetin jos eroat, mutta hänhän on tehnyt sen jo nyt. Kyllä saat tukea, jos sitä vain haet, minä olin alusta alkaen poliisiin yhteydessä (ex-miehelläni oli paljon aseita). Mustasukkainen mies haluaa vain hallita ja pitää vallassaan. ---Rohkeutta muuttaa elämääsi ja lämpimiä ajatuksia!
Ei tuollaista elämää kenenkään tarvitse sietää. Miehesihän on selvästi narsisti tai jollain lailla persoonallisuushäiriöinen. Miten ihmeessä hän pystyisi viemään sinulta lapset vaikka rahaa olisi kuinka. Eihän tuollainen mies lasten kanssa pärjää. Puhuu vain tuollaisia, kun saa sillä sinut jäämään. Älä tuhlaa elämääsi tuollaiselle tyypille. Hakeudu turvakotiin, ota yhteyttä poliisiin. Tee jotain!
Rankan kuuloinen tarina Sinulla. Toivottavasti saat apua ympäristöstäsi. Onko Sinulla ystäviä, jotka tuntevat sinut ja miehesi, saatko heiltä tukea. Ota yhteyttä esim. perheneuvolaan tai lastensuojeluun ja kerro pulmasi. Tai oman terveysasemasi terveydenhoitaja osaa ehkä myös neuvoa, miten kannattaa toimia. Sen verran rankalta kuulosti tarinasi, että todennäköisesti itse hyötyisit keskusteluavusta.
Oma tarinani ei kuulostaisi ihan yhtä vaikelata, mutta samoja teemoja. Uhkauksia ottaa lapset, yksinhuoltajuus, omaisuus jne. Itse olen laajalla skaalalla saanut apua eri viraomaisista ja ystävistä, enkä ole kaikkea menettänyt, ja terveempi nykyään...
Terveisiä myös kaikille, jotka ovat jaksaneet olla tukena, silloin kun ystävä on tarvinnut tukijaa.
Toivottavasti mahdollisimman pian löydät apua kuinka hoidat asiaa, helppoa se ei ole, mutta pidemmänän päälle varmasti kannattaa. Nykyisessä tilanteessasi voi olla vaikea pysyä terveenä pitkää aikaa...nimimerkillä kokemusta on vaikeasta tilanteesta (20vuoden ajan).
Onnea Sinulle!