Olen aina ollut ystävieni kanssa se osapuoli, joka käy kylässä tai yleensäkkin tekee aloitteen.Mutta auta armias, jos odotan, että he ottaisivat minuun yhteyttä saan kysymyksiä, mistä olen suuttunut kun en käy tai soita.
Muutama sydän-ystäväni lopetti yhteydenpidon kokonaan eroni jälkeen löytäessäni uuden elämän kumppanin.Niin, he kai sitten olivatkin aivan jotain muuta mitä antoivat ymmärtää vuosien varrella.
Eipä näin yhtäkkiä enään uskalla luottaa kehenkään hankkiessa uusia ystäviä tälläisten kokemuksien jälkeen.
Löytyykö täältä vastaavia kokenut ja miten siitä eteenpäin?
Muutama sydän-ystäväni lopetti yhteydenpidon kokonaan eroni jälkeen löytäessäni uuden elämän kumppanin.Niin, he kai sitten olivatkin aivan jotain muuta mitä antoivat ymmärtää vuosien varrella.
Eipä näin yhtäkkiä enään uskalla luottaa kehenkään hankkiessa uusia ystäviä tälläisten kokemuksien jälkeen.
Löytyykö täältä vastaavia kokenut ja miten siitä eteenpäin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
kassos jokainen meistä ihmisistä on yksilö, eli jos et luota pariin kolmeen tyyppiin, niin ei se tee kaikista muista ihmisistä epäluotettavia, joten ala vaan luottaa taas niin silleen sitä ystävystyy.
Olen todennut saman ilmiön, ei muhunkaan kukaan ota yhteyttä vaan minä olen se joka itsestään ilmoittelee. Tosin lopetin yhteydenoton jokin aika sitten, että jos vaikka joku kaipailisi ja soittaisi, eipä puhelin soi eli oliko mulla edes oikeita ystäviä?