Tilanne on siis se, että tutustuimme jonkun aikaa sitten. Ehkä pientä ihastumistakin oli ilmassa molemmin puolin hetkittäin. Kuitenkin olosuhteiden vuoksi asia ei sitten siinä edennyt.
Pidimme yhteyttä ja juttelimme niitä näitä, lopputuloksena meistä tuli todella hyviä ystäviä. Kaikki oli hyvin siihen saakka, kun toinen osapuoli meni kertomaan tunteistaan, joille ei kuitenkaan vastakaikua löytynyt.
Entiseen ei varmaankaan enää ole paluuta? Vaikka kuinka haluaisi olla ystävä en voi olla varma mitä toinen minusta ajattelee ja kaikki mitä teen vaan satuttaa häntä enemmän ja enemmän. Onko meidän molempien vaan jatkettava elämää eri suuntiin vai onko ystävyydelle jotain toivoa?
Välitän hänestä todella paljon, ehkä jopa rakastan mutta se on ystävyyden tasolla. Siksipä tämä on niin vaikeaa.
Pidimme yhteyttä ja juttelimme niitä näitä, lopputuloksena meistä tuli todella hyviä ystäviä. Kaikki oli hyvin siihen saakka, kun toinen osapuoli meni kertomaan tunteistaan, joille ei kuitenkaan vastakaikua löytynyt.
Entiseen ei varmaankaan enää ole paluuta? Vaikka kuinka haluaisi olla ystävä en voi olla varma mitä toinen minusta ajattelee ja kaikki mitä teen vaan satuttaa häntä enemmän ja enemmän. Onko meidän molempien vaan jatkettava elämää eri suuntiin vai onko ystävyydelle jotain toivoa?
Välitän hänestä todella paljon, ehkä jopa rakastan mutta se on ystävyyden tasolla. Siksipä tämä on niin vaikeaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
on jopa fiksuja jotka osaavat käsitellä tunteensa ...
Asioiden selväksi puhuminen tietenkin auttaa tässä ...
Mieti, miten paljon menetät, jos eroat ystävästäsi vanhan ihastumisen takia. Tilanteet muuttuvat ja ihastukset laantuvat, mutta tosiystäviä on harvassa.
Olkaa ystävinä ja olkaa avoimia toisillenne.
Rakkaus EI katoa koskaan
Voi onnistuakin. Riippuu ihan teistä molemmista mitä te ystävyydeltä haluatte. Puhuminen ja asioiden selvittäminen auttaa aina.