Ajatuksissa

Miten TE määrittelette uskollisuuden/uskottomuuden rajan kun se tapahtuu pään sisällä, tai siis ajatuksissa? Sanotaan että kyllähän sitä ihmisellä fantasioita saa olla ilman että se on pettämistä.. eihän unillekkaan esim. mitään mahda!
Mahdoton ajatushan se on että on yhden ja saman ihmisen kanssa koko ikänsä koskaan ajattelematta tai ehkä vähän ihastumatta johonkuhun toiseen...

Mutta milloin tämä ajatteleminen muuttuu pettämiseksi? Voiko sitä edes määritellä, vai pitäisikö se vain itse tajuta milloin on "rajan" ylittänyt?
8861
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Se, mitä pään sisällä tapahtuu, on ihan sama.

Ajatuksieni perusteella olen varmasti vähintään massamurhaaja, terroristi tai muuten perverssi.

Vaan kun en ajatuksiani toteuta, enkä niistä juuri huutele, niin ei mua voida vankilaankaan heittää.

Joten se siitä pään sisäisestä pettämisestä.

Vain toiminta tai sen puute määrittelee teon.

Äänestä
  • Riippuu vähän mitä ajattelee tai kui usein.
    Ja jos ne ajatukset haluaa pukea teoiksi, niin pettämistä se silloin on.

    Tosin eiköhän kaikki ajatuksissaan petä.. tai tapa tms.. ;)

    Äänestä

Miten lapsellista. Et varmaan ole koskaan edes kokenut mitään pettämistä tai petetyksi tulemista.

Äänestä
  • Pakkohan tänne oli joku törppö saada vastaamaan! siis niinku ööööööööööööööööööööööööööööööööööööö.....

    Äänestä

Mielestäni ajatuksissa pettäminen on joko pahempaa tai ainakin yhtä pahaa kuin fyysinen pettäminen..
Jos ajattelee toista, mutta kertoo puolisolleen ajattelevansa häntä niin petetään puolisoa..
..toisaalta taas kun ns. ollaan vieraissa ja kumppani tulee mieleen ja ajattelee mitähän kumppani tästä ajattelee, niin pettäminen ei ole niin pahaa..
minä vertaan seksiä vieraan kanssa esim. hierontaan tai tanssimiseen ellei siihen liity tunnetta..

Äänestä

Pettäminen..?!

Fyysisesti se on helpompaa..kai..? Mulla pettämistä on; jos tekee, sanoo, lähettää txtn yms siis fyysisesti jotain, mutta se pitää salata, valehdella tms puolisolta, jollain syyllä? Tietysti vaikka siitä heti kertoiskin, pettämistä olis!

Pään sisällä...ööö...? Unille ei kai mitään voi, paitsi jos jotain ajattelee päivästä päivään, kai se uniinkin tulee? Ja eiköhän kaikki, ainakin jollain tasolla, joskus ihastu johonkuhun, johonkin piirteeseen, ominaisuuteen yms? Sille hän ei mitään voi! "Jos ajattelee toista, mutta kertoo puolisolleen ajattelevansa häntä niin petetään.." on aika hyvä määritelmä, siinähän selvästi valehdellaan kumppanille!

"..toisaalta taas kun ns. ollaan vieraissa ja kumppani tulee mieleen ja ajattelee mitähän kumppani tästä ajattelee, niin pettäminen ei ole niin pahaa.." en taas minä allekirjoita, kyllä se on sama mitä siinä ajattelee, sekin kun menee jo sille fyysiselle puolelle!

"minä vertaan seksiä vieraan kanssa esim. hierontaan tai tanssimiseen ellei siihen liity tunnetta..", eli seksiä saa vieraan kanssa harrastaa, jos pelkkää panemista? Ei mulle läpi mee!

Äänestä

Mielestäni teot ratkaisee.
oma mielipide :
Jos pysyy ajatus leikkinä ilman tekoja on se luonnollisesti ok.
Jos taas alkaa ajatusten suorittaminen tekoina mennään siinä jo rajan yli.
Tuossa välissä on sitten se harmaa alue.
Joka on parisuhteen luottamuksen ja avoimuuden mukaan heiluva.
Jos luottaa ja homma toimii voi sallia enemmänkin.

Ehkä yksi hyvä mittari on se että jos epäilee ja tuntuu pahalta menee ja katsoo silmiin ja kysyy.
Käytös yleensä paljastaa paljon.

Äänestä
  • ainakin joissain tapauksissa on hyvä epäillessään vain tarkkailla. Ei se mahdollisesti pettänyt/pettämään aikova puoliskokaan ihan tunteeton tyhmä ole.... vaan huomaa aika pian (etenkin pitkässä suhteessa), että toinen epäilee. Silloin pitäisi viimeistään vääntää rautalangasta itselleen, mitä onkaan tehnyt/aikeissa tehdä. Mutta kuten sanottu, se mikä pätee yhdellä, ei päde toisella. Itse ainakin olen riemastunut edelleen kahden vuoden takaisesta rakastumisestani toiseen, kun mieheni antoi vain "rauhan" selvitellä asiani itse.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mimmu kirjoitti:

Miten TE määrittelette uskollisuuden/uskottomuuden rajan kun se tapahtuu pään sisällä, tai siis ajatuksissa? Sanotaan että kyllähän sitä ihmisellä fantasioita saa olla ilman että se on pettämistä.. eihän unillekkaan esim. mitään mahda!
Mahdoton ajatushan se on että on yhden ja saman ihmisen kanssa koko ikänsä koskaan ajattelematta tai ehkä vähän ihastumatta johonkuhun toiseen...

Mutta milloin tämä ajatteleminen muuttuu pettämiseksi? Voiko sitä edes määritellä, vai pitäisikö se vain itse tajuta milloin on "rajan" ylittänyt?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu