Mitäs mieltä olette tilanteestani...
Olen sinkkuna elelevä nainen ja eräs naimisissa oleva mies on osoittanut kiinnostustaan minua kohtaan. No, minä sitten lähdin leikkiin mukaan ja nyt tekstailen ja soittelen hänen kanssaan.
Myös tapaaminen "niissä merkeissä" on edessä :)
En ole välttämättä kiinnostunut hänestä missään seurustelumielessä, mutta haluaisin kuulla kokemuksia saman kokeneilta naisilta sekä naimisissa olevilta miehiltä, jotka ovat olleet samanlaisessa yilanteessa.
Miten juttunne eteni, mihin päättyi?
Erosiko mies?
Olen sinkkuna elelevä nainen ja eräs naimisissa oleva mies on osoittanut kiinnostustaan minua kohtaan. No, minä sitten lähdin leikkiin mukaan ja nyt tekstailen ja soittelen hänen kanssaan.
Myös tapaaminen "niissä merkeissä" on edessä :)
En ole välttämättä kiinnostunut hänestä missään seurustelumielessä, mutta haluaisin kuulla kokemuksia saman kokeneilta naisilta sekä naimisissa olevilta miehiltä, jotka ovat olleet samanlaisessa yilanteessa.
Miten juttunne eteni, mihin päättyi?
Erosiko mies?
Vastaukset 49
Vanhimmat
Älä aloita suhdetta vaikka miten olisit kiinnostunut ja mies myös. Tiedän mistä puhun, olin itse ns.salarakas n.vuoden naimisissa olevalle miehelle. Itse olen vapaa,eronnut nainen. Juttu alkoi seksistä ja siihen ei pitänyt tulla mitään tunteita mukaan, mutta niin vaan kävi että me rakastuttiin, kumpikin. Mies ei koskaan luvannut että eroisi mutta tietenkin salaa mielessäni sitä toivoin. En ole koskaan ketään rakastanut niinkuin häntä, ja tunsin sen joka solullani, me vietimme todella ihania,ikimuistoisia hetkiä yhdessä. Kunnes...hän ei jaksanut ns.kaksoiselämää, ei voinut erota vaimostaan pienen poikansa ja omaisuuden yms.vuoksi ja meidän suhteemme kuivui pikkuhiljaa kokoon. Ikävä on ollut ihan mieletön, tuntunut että kuolen tähän ikävään, olen kuin jyrän alle jäänyt tämän suhteen jälkeen. En osaa seurustella enkä halua ketään muuta miestä, en voi ajatellakaan seksielämää enkä mitään kenenkään muun kanssa, niin ihanaa meillä oli ja rakastan häntä edelleen, en tiedä milloin tämä olo helpottuu. Vaikka yhteinen vuosi oli upea ja niin ihana ja täynnä rakkautta, jos olisin tämän tiennyt,en olisi koskaan aloittanut minkäänlaista suhdetta varatun kanssa! Sanon teille kaikille jotka mietitte asiaa, älkää alkako mihinkään varatun miehen kanssa!!
Omasta kakkosuudestani on aikaa ja niinpä minäkin luulin aikani, että mies ei eronnut syntymättömän lapsen ja omaisuuden takia. Tosiasia taitaa kuitenkin olla, että mies oli rakastunut minuun, mutta rakasti vaimoaan. Miehen on varmaan helpompi välttyä rakastajattaren vihalta, kun hän vannoo tälle rakkautta ja kertoo tuntevansa vaimoaan kohtaan pelkkää velvollisuuden tuntoa. Mistähän johtuu, että miesystäväni on ollut suhteemme jälkeen naimisissa vielä viimeiset kymmenen vuotta ja saanut sen jälkeen vielä pari lasta?
Suosittelen silti kaikille, ettei kannata leikkiä tulella. Jos itsellä ei ole muuta suhdetta meneillään, seksisuhde muuttuu nopeasti kiintymykseksi jne. Nyt olen itsekin naimisissa ja ymmärrän täysin, että mies ei vaihtanut vaimoaan minuun. Hän tiesi minunkin haluavan perheen, joten intohimo välillämme olisi auttamatta muuttunut joksikin muuksi ajan kuluessa. Minulla on hänestä ihana muisto, jota arki ei haalenna.
Kuvitella ! että mies palasi karsean vaimonsa luokse omaisuuden ja pojan takia????? loppu elämän elää ilman seksiä ja katsoo hirviö vaimoaan vaikka tarjolla olisi ollut tosi rakkaus ja kaunis sinä???
Kirjoittajahan nimenomaan kehottaa olla aloittamatta
tuollaista suhdetta, hän on sellaisen läpikäynyt.
Hän kertoo omasta pohjattomasta ikävästään, joka on täysin ymmärrettävää, kun kerran on ollut rakastunut.
Minä ymmärrän häntä paremmin kuin hyvin.
vastaukseni meni pykälän verran väärälle
Omaa kokemusta ei ole, eikä tule. Ajattele asia sen miehen perheen kannalta. Onko sinulla oikeus lähteä edesauttamaan perheen hajoamista?
Okei, mies on aloittanut mutta ei sinun tarvitse lähteä mukaan.
Lapsia hänellä ei ole!
Mutta minkä sille mahtaa jos kaksi aikuista ihmistä tuntee vetoa toisiinsa?
Tilanne ei ole helppo, sen tiedän, mutta mietityttää jättää kesken... jos jää kuitenkin vaivaamaan etten katsonut loppuun asti!
Mies on kuitenkin naimisissa, hänellä on siis VAIMO.
"Jos jää kuitenkin vaivaamaan..." eikö yhtään vaivaa se, että saatat pilata toisen ihmisen elämän.
"Mutta minkä sille mahtaa jos kaksi aikuista ihmistä tuntee vetoa toisiinsa? "
Voi- voi. Haluatko olla ilmapallona tunteiden tuulien vietävänä? Tietyllä tavalla lapsellista jos kyse on aikuisista (yli 18 v.) ihmisistä, joilla pitäisi olla järki päässä.
Kuka sanoo, ettet saa loppupeleissä mustaa pekkaa käteesi? Tuon pelin korttipakassa on nimittäin 51/52 mahdollisuus saada mustapekka.
... vai katsoa loppuun - mihin loppuun? päätätkö sinä mikä on loppu? esim millainen petikaveri se oikein on vai saatteletko oikein hautaan saakka?? jos ei olekaan ihana ja mahtava seksikumppani niin sitten lempataan ovesta ulos? ja entäs sitten sinun ja kumppanisi koko muu elämä? Elämä ei pyöri lapset kuulkaa pelkkien seksikokemusten varassa!
"Mitäs mieltä"..."No, minä sitten lähdin leikkiin mukaan"...
Itsekunnioituksesi sekä kaiken moraali- ja oikeustajun olet varmastikin kadottanut jo kauan sitten, mikäli sinulla sellaista on koskaan ollutkaan.
Tekstisi henkeä lukiessa tulee mieleeni joko provo tai henkisesti ja tunneperäisesti avun tarpeessa oleva yksilö.
Tiiät mitä hän on vailla!!Älä mene halpaan:Laita viesti et olet löytänyt vapaan miehen.Puhun kokemuksesta siitä ei loppupeleissä tule yhtään mitään!!Saat ainoastaan itelle harmia.Ja mies on tyytyväinen et on tyhjennys paikka etkä ole mitään vailla!!!Tuntuu et ole hälle ensimmäinen uhri!!
"En ole välttämättä kiinnostunut hänestä missään seurustelumielessä"
Eikö tuo jo sano sinulle, ettei kannata varattuun mieheen koskea, jos ei ole edes kiinnostunut muusta kuin seksistä...!!!
Seksiä saa vapailtakin miehiltä.
Jännäähän se varmasti on, kun joku osoittaa kiinnostustaan, etenkin kun kyseessä on ns. kielletty hedelmä. Peräänny tyttökulta kuitenkin kun vielä voit ! Mikäli äijäpahan liitto vetelee viimeisiään, niin eiköhän ota yhteyttä sitten jos/kun on vapailla markkinoilla. Jos voisin kääntää ajan ratasta taaksepäin, niin en olisi itse aikoinani moiseen ryhtynyt. Ikävää ja odottelua se "kakkosen" elämä on plus että siinä moraalisessa kankkusessa eläminen on yhtä tuskaa. Jonkinlaista hyväksyntää tai siunausta olet ilmeisesti täältä hakemassa, koska tänne kirjoittelit... mutta edelleen haluan ihan vilpittömästi ja kaikella kunnioituksella sanoa, että ÄLÄ TEE SITÄ. Kyllä niitä vapaitakin miehiä tästä maasta löytyy, ihan varmasti.
tilanteestasi, että olet pilaamassa yhden avioliiton. Eikö yhtään mietitytä miehen vaimon olemassaolo? Sulla on edessä tapaaminen "niissä merkeissä!" Kai vapaita miehiä löytyy siihen tarpeeseen? Häpeä!
Pilalla se on jo muutenkin. Ei enää ole olemassa miehiä jotka eivät petä. Kyllä sen hänen vaimokin tietää. Mitä väliä sillä sitten on? Ei niin yhtään mitään! Älä välitä noista vouhottavista höyrypäistä. Kateellisia ne vain on!
höyrypäissään.. lemppasiko varattu äijä sinut vai syyllisyyttäsikö täällä puolustelet salasuhteita, missä ei ole mitään päätä eikä häntää. Epäkypsien ihmisten vouhotusta.
Mielenkiintoinen väite nykynainen. Ei kaikki miehet sen k*llin vietäviä ole. Meillä on yksi elämä ja jokainen voi päättää haluaako olla hyvä ihminen, joka ei toisia loukkaa tarkoituksella vai tekeekö sen päätöksen että on jätesäkki. Itse olen sen päättänyt että en halua olla jätesäkki. Ekalle kirjoittajalle: En suosittele että sekaannut asiaan.
Kyllä maailmassa, ja jopa Suomen kokoisessa maassa, on miehiä jotka eivät petä! Minun miestäni on kaksi ex-naista pettänyt ja hän tietää miltä se tuntuu joten ei ikinä tekisi sitä kenellekään!!!
lueppa huomenna uudelleen kirjoituksesi ja mieti sen jälkeen osoitiko itse kypsyyttä tekstissäsi.
minä vaan ihmettelen miksi exät ei voi ymmärtää että joku toinen voisi olla hänen exälleen sopivampi ja parempi puoliso kuin mitä itse oli. eihän se tee itestä huonoa jos toinen on parempi.
nimim. ihan hyvä ex
Tavallaan olen ollut myös tuossa "hölmöilyssä" mukana. Kaikki lähti omasta pilaksi tarkoitetusta jutusta, joka sitten karkasikin käsistä. Onneksi mitään vakavampaa ei ehtiny tapahtua, mutta se mitä siitä jäi jäljelle on vitutus ja häpeä siitä, kuinka moni asiasta tiesi.
Se vaan loppui omaan mahdottomuuteensa.
odottamista eli milloin varatulle sopii ja kakkosen pitäs olla aina valmis.
Eli mieletöntä pahaa oloa lopulta vaikka alussa tuntuu ihmeelliselle.
Eli eipä muuta kun piinaa ja elämä on lopulta todella tyhjää.
Vihakin tulee varattua kohtaan ja sitten se päättyykin.Ei ole kateutta sillä olen sen kokenut vuosia ja siitä on vaikea irrota mutta viha auttaa.
ex-mieheni aloitti puoli vuotta sitten suhteen vapaan sinkkunaisen kanssa, lopulta ei kestänyt syyllisyydentuskaa vaan tunnusti kaiken. Meidän 13 vuoden avioelämä loppui siihen paikkaan.
Vaikka avioliitossa periaatteessa oli jo moni asia pielessä, olisin toivonut sen päättyvän toisella tavalla.
Peräänny vielä kun voit, pääset paljon helpommalla.
.. tää missään vaikeuksissa olekaan...kunhan kyselee.. eikä se mihkään vaikeuksiin joudukaan kun pelaa oikein eikä liikaa kiinny kehenkään... se on ihan ok.. ja asiassa on kaks puolta. jos toinen joutuu vaikeuksiin se on sen ongelma.
Niin, miksi minun pitäisi perääntyä?
Ei minua sen vaimo kiinnosta vaan tämä mies.
Kais te sitten kimpakivaa koklaisitte... hui. yök.
Minä nimenomaan pääsin äijän ex eukosta eroon kun se tuli jatkuvasti tavatessa mulle huutamaan, huusin kerran kovaan ääneen että oletko lesbo kun jatkuvasti mulle lähettelet kirjeitä ja tulet lähelle. Oli sen verran vanhankantanen täti että punastu ja katosi sen siliän tien. Yhden kirjeen vielä kyllä lähetti ja ilmoitti sen olevan viimeinen. Sen jälkeen levitteli minusta juttuja jotka ei lasten korville sovi eikä meikäläistä heiluta. Vaan olisipa pysynyt erossa alun alkaenkin.
"En ole välttämättä kiinnostunut hänestä missään seurustelumielessä"
Halloota-halloo, sillä miehellä on vaimo eli perhe! Jos et ole kiinnostunut hänestä niin miksi haluat satuttaa muita ihmisiä?
varaudu palohaavoihin.
Se tietoisuus, joka sinulla itsestäsi on, on ainutkertainen. Mitä teetkin, seurauksia on aina. Niiden kanssa on siten vaan osattava elää. Itse olen naimisissa oleva mies, joka on sortunut. Ne ovat päättyneet molemminpulisiin tuskiin, mutta tietynlaiseen ymmärrykseen siitä, että raja on saavutettu. Ei luopuminen tärkeästä ihmissuhteesta ole koskaan helppo, ja aloittaessani ensimmäisen kokemuksen jälkeen seuraavan, olin jo siten vahvempi, että todella tiesin, mitä helvetintuskia tulisin jälleen kokemaan eron tullessa. Tiedän. Leikin tulella. Jonakin päivänä poltan näppini tosipahasti. Se oli lähellä jo vuosi sitten, kun rakastuin niin syvästi, että olin vähällä jättää vaimoni.
Mutta kadunko? En. Sillä jokainen näistä ihmissuhteista on antanut minulle paljon sellaista, mitä olen elämältä halunnut. Ei siinä ole kysymys seksistä. Siinä on kysymys seksistä ihmisen kanssa, jonka kanssa haluaa olla hetken/hetkiä yhtä tavalla, jolloin kaikki muu poistuu. Kun sen on kerran kokenut, sitä tahtoo lisää. Syvää yhteyttä, jonka seurauksena on aivan käsittämättömän upea seksi. Syy-seuraus -suhde menee nimenomaan näin päin. Pelkkä seksi ei anna sitä tyydytystä.
Kaikki ahdasmieliset vetivät herneen nenään lukiessaan edelläolevan, mutta ei voi mitään. Olen aivan varma, että näin se vaan on. Tästä viestistä on ihan turha kenenkään provosoitua. Ei mun mielipiteeni tästä miksikään muutu. En ole erityisemmin onnellinen suhteesani, mutta olen päättänyt yrittää pelastaa sen, mitä vielä on pelastettavissa. Onhan vaimoni kuitenkin antanutminulle kaksi aivan upeaa tenavaa. Mutta pelkään pahaa, että jos vielä kerrankin sorrun johonkin toiseen rakastuen viimeisimmän salasuhteeni tavoin, niin silloin avioliittoni ei enää kestä.
Eli summa summarum, sinä viestin aloittaja...ymmärrän hyvin kirjoituksesi pointin. Et sinä halua seksiä. Sinä haluat seksiä hänen kanssaan, joten ehdotukset vapaiden hakemisesta on ihan turhia. Nyt on yksi ihminen vienyt sydämesi. Joko viet homman loppuun saakka riskillä, että loppu on mahdollisesti ikävä tai puhallat pelin poikki jo nyt. Sillä kun virtaan heittäydyt, et tiedä, mille rannalle se sut lopulta heittää vai hukutko siihen.
.. minä heittäydyin mukaan kaksi vuotta sitten .. ihastuin, rakastuin, olen naimisissa, niin hänkin, tiedän että yhteinen muun kaltainen eläminen on mahdoton yhtälö välillämme, silti ei mikään voita sitä tunnetta kun painaudun hänen kainaloonsa ja yhteinen lyhyt hetkemme alkaa ... sydämeni särkyy kun tämä loppuu .. Ja tämähän loppuu ..
Tämä kirjoittaja on asian ytimessä, kiitos: ei näissä jutuissa haluta vain seksiä,vaan halutaan seksiä juuri hänen kanssaan. Minulla on se onnellinen tilanne, että olen kokenut asian molemmilta puolilta. Olen eronnut 5 vuotta sitten, koska mieheni löysi itselleen uuden rakkaan 13 aviovuoden ja yhteisen lapsen jälkeen oltuaan pari vuotta salasuhteessa nykyisen vaimonsa kanssa. Itse nuolin haavojani aikani, seurustelin puolivakavasti vajaan vuoden vapaan miehen kanssa ; suhde päättyi nätisti molemminpuolisesta sopimuksesta. Nykyään olen salarakas miehelle, jonka vaimo on alkoholisti ja sekakäyttäjä. Tiedän, ettei mies tule ikinä vaimoaan jättämään, mutta tilanne sopii minulle ja hänelle erinomaisesti. Varmaankin rakastamme toisiamme, mutta tiedämme tasan, että tämä on meidän tapamme toimia ja kumpikaan ei odota että tilanne muuksi muuttuu. Miksi ei saisi olla onnellinen tavalla joka sopii itselleen ?
Herra varjele minua joutumasta tuollaisen miehen vaimoksi. Mielessä ei ole muuta kuin omat tarpeet ja tyydytys, muista viis. Mikset hae niitä kokemuksia sinkkuna, saisit ihan vapaasti "rakastua" sinne sun tänne. Kuitenkin vaimosi pääsisi sinusta. Mietin tuossa millaien mahtaa olla vaimo rukka. Eri asia tetyasti on, jos hän ei enää sinusta välitä. Eli elää tuollaisen narsistin kanssa vaan kulisiiliitossa, syystä tai toisesta.
Osui tuo sinun kirjoituksesi, puit sanoiksi sen mitä minä ajattelen.
Kiitoksia sinulle.
Olemme ottaneet jo seuraavan askeleen ja aiomme jatkaa tapailua, tuli mitä tuli.
Terv: Aloittaja
HEi!!
Misnusta mies hakee vain sitä yhtä ja samaa, suurin osa siis!
Minä olen kokenut sen kahdesti, toinen leikki onnelista perhe-elämää ja nai minua välissä. Tosin en tiennyt hänen olevan naimisissa, ja kun se jo selvis olin auttamattomasti rakastunut häneen jo, ikävää.Mutta sen me selvitimme sillä minä en halua olla se joka rikkoo kodin vie lapsilta isän, niin aina ajattelin ja yritin toimia!!
Se suhde jäi siihen,,,,
Mutta toinen, hän vei minulta jalat alta heti ja hu hu se oli menoa ja pauketta sekä sänkyssä että muualla ja hän tosiaan kertoi sen että on naimisissa, mutta ei ole lapsia,,, hu ja miten se minua sitten helpotti, en vie isää aiankaan niin se ajatus muuttuu!!
Mutta nyt tuosta kaikesta on kulunut vuosia ja me elämme onnellisesti avioliitossa ja meillä on myös lapsia!
En tiedä mikä sen tekee mutta vapaita miehiä on paljon mutta tämä oli tämä mun juttu ja on edelleen!
Joku ajattelee että saat pian takas ja ukkos lähtee taas,,,,
No sitä en murehdi sillä nyt on hyvin ollut muuten kymmenvuotta jo!
Sänkyssä menee edeleen hyvin ja meillä on samanlaiset kasvatus periaatteet ja harrastukset, ehkä meidät on vain tarkoitettu toiseillemme,,, aika näytää sitä en nyt murehdi!
Jos onnnen löytää ja uuden rakaan niin minä en koskaan ole sen esteenä. Mutta nyt elämme tätä päivää ja näillä mennään,
Sinun täytyy vain itsellesi tehdä selväksi mitä oikeesti haluta ja miten menetellä,
Onnea sulle/teille ja nautinnollista kesää
Eikö oo ihanaa! Mulla kans ukko ollu naimisissa kun tavattiin. Ei tämä tästä parane. Kummallakin omat erot takana ja tiedetään mitä karikoita varotaan. Sen lisäks tähän ikään mennesä on oppinut omat tunne-elämänsä. Kyllä sen tietää milloin rakastaa ja milloin toinen rakastaa. Senkin tietää milloin se loppuu ja se vaan pitää hyväksyä. Täyspäinen ihminen hyväksyykin vaikka sattuisi. Tsemiä teille ja hyvää kesää!
Taidatte olla vaan edelleen onnellisia??
entäs se ex--- tiedätkös siitä nyt jotain??
Onnea vain teille
Tälläset alotukset saa nuo kitkerät kääkät kiehumaan ja nimittelemään :) Hitto miten huvittavaa. Ne laittaa oikeen koko elämänsä siihen kun pääsevät purkamaan paineitaan omasta kitkeryydestä. Kjiäh kjiäh! ;) En mä voi kun nauraa. Edes lukenut juttuja mutta jo otsikot riittää :) Ei niitä kukaan ota tosissaan, en mäkään jaksa :)
Teitä kaikkia kommenteistanne.
Yksi kolahti todella... Eli haluan seksiä juuri hänen kanssaan.
Ja muutamia kommenteja lukiessani sain vahvistuksen siihen, että vien tämän loppuun asti.
Kun kerran toisiamme niin palavasti haluamme niin katsotaan sitten mihin se johtaa!
Ja taidan olla jotenkin kylmä ihminen kun en ajatustakaan uhraa hänen vaimollleen enkä jaksa jossitella jäädäänkö kiinni vai ei!
Mutta kiitoksia kaikille ja hyvää kesää :)
reilu ja kertoa sille miehen vaimolle että aiot paneskella hänen miehensä kanssa. voisi vaimo siinä vaiheessa antaa teille täyden vapauden ja selvitä edes jotenkin elämässään eteenpäin.
En tunne häntä
olet todella kylmä ja tunteeton ihminen. Ansaitset saada korvillesi tuossa jutussa.
siinä sitten mitään iloa oliskaan. tulee vaan kaupan päälle joku raakkumaan. mikään ei oo karmeempaa ja toisaalta huvittavampaa kun vaimo soittaa sulle kännykkään ja alkaa huutaa jollaan ulkoavaruudesta revityllä äänellä ;) ihan kun sen ukko siitä yhtään enempää välittäis sellasen jälkeen.
Se olikin jo jotaan uutta perversiota.... ahterille ja ***(sinne) ja suuhun mutta KORVILLE?!?!?! :-O
Kuule -- älä tee mitään avioliitossa olevan miehen tai naisen kanssa. Rikot paljon asioita ja rikot itseäsi samalla. Minun mieheni läksi tänä aamuna melkein 25 vuotta kestäneen ihan onnellisen avioliittvuoden jälkeen "juhlimaan 49-syntymäpäiviään Kalajoen hiekoille" uuden ihastuksensa kanssa. Terveisiä vaan sinne Kokkolan suunnalle naiselle joka tarttui minun aviomieheeni. Nyt romuttuu koko meidän perheen yhteinen elämä. Ja turha sanoa, että syynsä hänelläkin on pettää: syitä löytyy jos niitä tahtoo etsiä. Ja jos suhde alkaa entisen elämän ikävien asioiden läpikäymisellä niin HALOO! Se ihminen ei ole vielä selvittänyt edes itselleen mitä on tekemässä. Rakastumisen huumassa järki ja vastuuntunto katoaa. --- Minä yritän nyt jotenkin pitää itseäsi työn touhussa ja kirjoittelen nettipalstoille etten romahtaisi ihan kokonaan. Oletko valmis kohtaamaan rakastettusi vaimon silmästä silmään?
Olen valmis kohtaamaan jos niikseen tulee!
Olen ehkä itsekäs, mutta en uhraa ajatustakaan vaimolle.
Elän tässä hetkessä ja tällä tunteella, jos heillä olisi kaikki hyvin, mies tuskin haluaisi mitään minun kanssani.
Opetelkaa vaimot pitämään miehistänne huolta niin ei tarvitse täällä itkeä kun liitto hajoaa!
Jos et ole edes kiinnostunut tyypistä "seurustelumielessä" niin miksi edes alat sekaantumaan varsinkaan "tunteella"......?????? Tuntuu siltä että sulla on vaan pakonomainen tarve hakea sitä huomiota aivan väärästä paikasta ja väärien ihmisten kustannuksella. Jos miehen liitto rakoilee, niin anna sen käydä se tie loppuun asti. Harvassa tapauksessa se vaimo on yksin syypää siihen ettei homma pelaa. Turha sun on mennä sitä soppaa hämmentämään, kun et omien sanojesi mukaan hae mitään sen vakavampaa. Kasva aikuiseksi ja yritä hakea apua. Ja en, en ole mikään katkera "ykkönen", ainoastaan saman virheen aikoinani tehnyt kohtalotoveri.
... tuhlaat energiaasi tuollaisten ihmisten oikeudentuntoon ja empatiaan vetoamalla. Katos kun niiltä puuttuu kyky asettua toisten asemaan, niin ei ne ollenkaa ymmärrä missä mennään. Mutta elämä on tällaista. Jokainen elämäntarina on ainutkertainen, jokainen tallaa tyylillään ja jättää jälkensä myös toisten elämään. Olen tullutkin siihen tulokseen, että ainoa mihin voit vaikuttaa on se mitä itse teet ja että olet sovussa omantuntosi kanssa. Teet toisille sen mitä toivoisit itsellesi tehtävän. Koska muiden puolestahan et voi päättää, et kenenkään.Ja senkään jälkeen ei ole varmaa että oma elämäsi menee niin kuin olet ajatellut, koska et yksin ole siihen vaikuttamassa. Näin se vaan on.
... kuule on heppinsä vietävissä ;-), suurin osa ainakin. Tuskin tämäkään mies sulta muuta haluaa kuin seksiä ja tokihan on imartelevaa kun pitkän avioliiton jälkeen joku osoittaa kiinnostusta.Mutta sulla nauretaan takanapäin. Halpana pitävät. Sitten kun alkaa kyllästyttää, heittää sut yli laidan ja oma elämä rakkaan perheen kanssa jatkuu tuttuna ja turvallisena.Niin kauan kun vaimolla riittää pinnaa ottaa tuhlaajapoika takaisin taas ja taas ja taas.
Nyt voitte kaikki rakkaat vaimot kauhistella miten tämä sinkku miestennielijä rikkoo taas yhden avioliiton!
Eli heittäydyin sitten rohkeasti leikkiin mukaan ja päädyimme lakanoihin peuhaamaan...
Ei ole minun vikani, ettei vaimo kotona pysty tyydyttämään oman miehensä tarpeita, jonkun se on siis tehtävä :)
Ja tiedoksi, aiomme jatkaa tällä tiellä.
Eikä minua haittaa jos hän haluaa pelkkää seksiä, koska sitä minäkin haluan. Jos suhteemme syvenee niin sitten annetaan mennä vaan ja katotaan mitä tulevaisuus tuo!
Tän täytyy olla provo,
tai sitten sä tosiaan olet horo.
:-) Aurinkoista kesää