Näitä kirjoituksia kun lukee niin tulee tunne, että sinkkuna olo on kuin jokin kirous tai tauti josta pitää päästä eroon. Aivan kuin sinkku ei olisi kokonainen tai onnellinen ihminen?
Ehkä se vain on niin että toiset eivät koskaan löydä sitä kumppania itselleen. Mitä sitten? Ei kai parisuhde ole mikään itseisarvo? Ihmiset pyörivät täällä kauhean itsesäälin vallassa ja valittavat kovaa kohtaloaan.
Elämää voisi täyttää muullakin kuin sillä seuran etsimisellä - harrastuksilla, opiskelulla, työllä jne.
Minä voin rehellisesti myöntää olevani tyytyväinen sinkku (eronnut 10-vuotta sitten 1 lapsi)ja jos en tule koskaan solmimaan kestävää parisuhdetta niin sitten ei.
Minä voin kuvitella vanhenevani yksin eikä se pelota. Olen ulospäinsuuntaunut ja iloinen lady. En jää kotiin murjottamaan vaan lähden ulos jos siltä tuntuu. Uskallan lähteä yksin tanssimaan tai vaikka matkalle toiselle puolelle maapalloa.
Minulla ei ole vaikeaa olla yksin enkä kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä. Seksi kuuluu elämääni, mutta aika harvoin nykyään (oma valintani) Opettelin tuntemaan oman kroppani ja harjoittelemalla saan nykyään aivain uskomattomia orgasmeja itsetyydytyksellä.
Ei surkutella vaan nautitaan tässä ja nyt. Rakkaus tulee jos on tullakseen :-)
Ehkä se vain on niin että toiset eivät koskaan löydä sitä kumppania itselleen. Mitä sitten? Ei kai parisuhde ole mikään itseisarvo? Ihmiset pyörivät täällä kauhean itsesäälin vallassa ja valittavat kovaa kohtaloaan.
Elämää voisi täyttää muullakin kuin sillä seuran etsimisellä - harrastuksilla, opiskelulla, työllä jne.
Minä voin rehellisesti myöntää olevani tyytyväinen sinkku (eronnut 10-vuotta sitten 1 lapsi)ja jos en tule koskaan solmimaan kestävää parisuhdetta niin sitten ei.
Minä voin kuvitella vanhenevani yksin eikä se pelota. Olen ulospäinsuuntaunut ja iloinen lady. En jää kotiin murjottamaan vaan lähden ulos jos siltä tuntuu. Uskallan lähteä yksin tanssimaan tai vaikka matkalle toiselle puolelle maapalloa.
Minulla ei ole vaikeaa olla yksin enkä kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä. Seksi kuuluu elämääni, mutta aika harvoin nykyään (oma valintani) Opettelin tuntemaan oman kroppani ja harjoittelemalla saan nykyään aivain uskomattomia orgasmeja itsetyydytyksellä.
Ei surkutella vaan nautitaan tässä ja nyt. Rakkaus tulee jos on tullakseen :-)
Vastaukset 5
Vanhimmat
rakastunut ja löytänyt jo kerran. Lapsikin. Köyhempää on ikisinkuilla.
On yhtä helvettiä!
Jos, niin kerkeet elämässäsi vielä solmia monta suhdetta. - Monta onnenhetkeä edessä!! - Ja lapsia roppakaupalla (niistä sitten kylläkin omat ongelmat edessä)
Kun olen noussut tulesta eli toipunut jätetyksi tulemisesta.
Lapsen haluan jossain elämäni vaiheessa, siitä en edes tingi.
vanhemmat sitten liian vanhoja suhteisiin?