Minkälaista elatustukea mieheltä voi vaatia n.2400 bruttotuloilla? Onko vielä olemassa suuntaa-antava sääntö jotta on 10% palkasta? Yhdestä alle kouluikäisestä on kysymys.
Elatustuesta
Wellan
71154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihan sama kysymys eli pitääkö se 10% paikkaansa. Miehen bruttotulot ovat tietääkseni n 6000e/kk.
Ei pidä. Lakimuutos tulossa. Selatkaapa kesäkuun viestejä, niin löydätte varmaan lisätietoa. Yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Tarpeet vaihtelevat. Elatusmaksut määritetään tarpeen mukaan.
elatusapua ja jos elatusvelvollinen ei syystä tai toisesta sitä maksa, kunta maksaa elatustukea.
Elatustuki muuten siirtyy kunnilta pois lähivuosina Kelan hoidettavaksi.
Molempien vanhempien tulot (myös menot) vaikuttavat elatusavun määrittelyssä ja käytännössä vanhemmat voivat sopia summan.
... sitkeästi nuo vanhat laintulkinnat kansan syvissä riveissä istuvat ... vähän kuin sekin että aviorikos olisi vielä Suomen laissa, tai että avioerohakemuksen voisi riitauttaa ja estää ero...
Tuo 10% kavvahan oli helppo laskea ... mutta jos asiaa vaivautuu ajattelemaan sehän on aivan älytön. KOSKA:
a) tuo ei ota millään tavalla kantaa siihen, mikä on lapsen elatuksen tarve ... siihenhän elareita maksetaan
b) tuo laskentaperiaate ei myöskään ota mitään kantaa lähivanhemman mahdollisuuksiin osallistua omalla osuudellaan lapsensa elatukseen. Sehän jaetaan vanhempien kesken heidän maksukyjensä suhteessa.
Pari viikkoa sitten julkaistiin uudet ohjeet miten se lapsen elatuksen tarve määritetään, se tuolla:
http://www.om.fi/36207.htm
Määritetään se lapsen elatuksen tarve sitten tuon mukaan, tai muuten ... niin summasta vähennetään lapsilisät, ja loppu jaetaan yleensä vanhempien nettotulojen suhteessa.
Että näin...
14.6. Julkishallinnon tiedotepalvelu stt 165 ****STT-TIEDOTEPALVELU****
Oikeusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa lapsen elatusavun suuruuden laskemista koskevaksi ohjeeksi. Ohjeen tarkoituksena on antaa elatusavun määrän arvioinnille aiempaa selvästi tarkemmat mittapuut ja näin yhdenmukaistaa määrittelyä. Ohjeistus koskisi sekä elatusavun vahvistamista että aikaisemmin vahvistetun elatusavun muuttamista. Työryhmä luovutti ehdotuksensa oikeusministeri Leena Luhtaselle tänään.
Ohje olisi tarkoitettu ennen kaikkea kuntien sosiaaliviranomaisille, kun he opastavat vanhempia elatusavun oikean määrän arvioimisessa ja harkitsevat, voidaanko vanhempien tekemä elatusapusopimus vahvistaa.
Elatusavun suuruuteen vaikuttavat tekijät on lapsen elatuksesta annetussa laissa kuvattu sangen yleispiirteisesti. Niinpä kunnat ovat laskeneet elatusavun määrät eri tavoin, minkä takia lapsen asuinpaikka on käytännössä vaikuttanut elatusavun suuruuteen.
Työryhmän mielestä ohjeen avulla myös vanhemmat itse voisivat selvittää, mikä heidän tapauksessaan on oikea elatusavun määrä. Näin edistettäisiin elatusavun vahvistamista sopimusteitse ja vähennettäisiin sitä koskevia riitoja tuomioistuimissa.
Ehdotuksen mukaan elatusavun suuruutta laskettaessa lähtökohtina ovat lapsen elatuksen tarve ja kummankin vanhemman elatuskyky. Näille laissa väljästi kuvatuille kriteereille työryhmä on pyrkinyt löytämään täsmentävän tulkinnan. Koska ohjeen antaminen ei perustu laissa olevaan valtuutukseen, sillä ei olisi sitovaa vaikutusta, vaan se olisi luonteeltaan suositus.
Lapsen peruskulutus taulukon mukaan, erityiskulut tapauskohtaisesti
Lapsen elatuksen tarvetta arvioitaessa yleisinä kustannuksina pidettäisiin ohjeesta suoraan ilmenevää rahamäärää, jonka suuruus riippuu siitä, mihin ikäryhmään lapsi kuuluu. Työryhmän ehdottamat määrät perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimusten pohjalta arvioituun suomalaisten lasten keskimääräiseen peruskulutukseen. Alle kouluikäisen lapsen yleisten kustannusten määränä pidettäisiin 250 euroa, 7 - 12 -vuotiaiden osalta 290 euroa ja 13 - 17 -vuotiaiden lasten osalta 390 euroa kuukaudessa.
Tämän lisäksi lapsen asumiskustannuksina otettaisiin huomioon ohjeessa osoitettu osuus lapsen kanssa asuvan vanhemman asumismenoista. Lapsen päivähoitomaksut, koulutuskulut, erityisen harrastuksen kulut ja eräät näihin verrattavat kulut otettaisiin huomioon joko tosiasiallisten kustannusten tai kohtuullisina pidettävien kustannusten suuruisina. Lapsilisä ja lapsen muut kuin satunnaiset tai vähäiset tulot vähennettäisiin edellä mainittujen kustannusten määrästä.
Elatuskyvyn määrittelyssä huomioon sekä yleiset että erityiset elinkustannukset
Vanhemman elatuskyvyn määrittelyssä tulot ja mahdollisuudet hankkia tuloja sekä varallisuus otettaisiin huomioon tapauskohtaisen selvityksen pohjalta. Elatuskyvystään vanhempi saisi yleisiin elinkustannuksiinsa vähentää ohjeessa osoitetun rahamäärän.
Vanhemman yleisten elinkustannusten määrän arviointi pohjautuisi kulutustutkimuksista saatuun tietoon. Yleisten elinkustannusten määränä pidettäisiin yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan osalta 500 euroa ja parisuhteessa elävän henkilön osalta 420 euroa kuukaudessa.
Lisäksi vanhempi saisi vähentää joko tosiasiallisten tai kohtuullisina pidettävien kustannusten suuruisina muun muassa asumiskustannuksensa, erityiset terveydenhoitokustannukset ja työmatkakustannukset sekä eräin rajoituksin lapsen tapaamisesta aiheutuvat matkakustannukset. Myös opintolainan korot ja lyhennykset otettaisiin vähennyksenä huomioon. Jos vanhemmalla on muita elatusvastuita, hän saisi lisäksi vähentää ohjeessa osoitetun määrän näiden täyttämiseksi.
Jos lapsesta erossa asuva vanhempi tapaamisoikeuden nojalla pitää lasta runsaasti luonaan, hän saisi tehdä luonapitovähennyksen. Se tehtäisiin elatusavusta ohjeessa osoitetun taulukon mukaisesti.
Maksun kohtuullisuus arvioitava kokonaisuutena
Ohjeen mukaan elatusavun suuruus laskettaisiin jakamalla lapsen elatuksen tarve vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa. Lapsesta erossa asuva vanhempi vastaisi kuitenkin lapsen elatuksesta enintään elatuskykynsä mukaisella määrällä.
Kun elatusavun suuruus on laskettu ohjeen mukaisesti, olisi lopuksi vielä arvioitava, onko lopputulos kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen kohtuullinen. Näin siksi, että tyypillisiä tilanteita ajatellen laaditussa ohjeessa ei ole voitu ottaa huomioon kaikkia yksittäistapauksissa joskus merkityksellisiä seikkoja. Arvioinnin sitä edellyttäessä voitaisiin lasketun elatusavun määrää pienentää tai suurentaa.
Elatusavun määrän muuttamiselle selkeä laskentatapa
Ehdotuksen mukaan elatusavun muuttaminen edellyttäisi sellaista olosuhteiden muutosta, että uusien tietojen perusteella laskettu elatusavun määrä poikkeaa aikaisemmin vahvistetusta määrästä vähintään 15 prosenttia. Lisäksi edellytettäisiin, ettei muutos ole lyhytaikainen ja että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua maksavan vanhemmat olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.
Porissa 800 euron kuukausituloista otetaan 150 euroa per lapsi. Tämä summa on jo 1980-luvulta, joten nykytaso on varmaankin suurempi. Ja jos maksava osapuoli sattuu olemaan työttömänä, hän maksaa ulosoton kautta lopun elämäänsä. Ja tämä on tosi, näin meillä Porissa.
voipi olla ... 80-luku kun näin 2006 "suunnalta" katsottuna on jotkin 26 - 17 vuoden takaa... eli edes 1989 vahvistettuja elareita ei maksele monikaan reilun vuoden päästä.
Kyllä, 80-luvulla (ja pitkälle 90-luvullakin) oli käytössä tuo "sakkomuotoinen" yksin etävanhemman tuloihin perustunut, mutta sinänsä helposti laskettava, tapa määrittää elarit.
Se sitten on kunkin elatusvelvollisen pohdittava, miksi ei ole hakemut muutosta jos elarit todella ovat olleet epäoikeudenmukaiset, sekin on ollut mahdollista ... Porissakin.