Merkki pelkästä ystävyydestä ?

...Ihan samaa, siis omalta osaltani.

Lienkö ollut 10:nen vanha kun viimeksi olen tarvinnut kaveriani mukaan, kun ujostutti niin...

Piti lukee pari kertaa toi sun viesti, et tajusin mitä meinaat...tosiaankin, mitä helvettiä sä kaverilla teet? Sähän siihen tyyppiin oot ihastunut. Ehtii sen sit myöhemmin esitellä kelle vaan. Niin puihin EI voi mennä, että pitää ottaa ystävä mukaan ensitreffeille. Tai sit ei käy treffeil ollenkaan, ok?

Mites olis "MMies": käviskö sellanen suhde kuinka mukavasti miehelle, että olis just tuo kuvio, missä on kolme huolehtivaa ja vastuullista aikuista, eli naisella olisi pysyvästi kaksi miestä ? Kaksi heistä ( nainen ja toinen miehistä) kävisi töissä, ja yksi hoitaisi lapset kotona? Sä olisit se, jonka tehtävänä olisi lastenhoito yms. perheen muonassa pitäminen jne. tämäntyyppiset tehtävät.

Neljättä henkilöä (= toinen naishenkilö) ei luonnollisestikaan tarvittaisi kuvioon sen toimivuuden takia, eikä sellaista tietty kumpikaan mieshenkilöistä kaipaisi, koska on täysin luonnollista naiselle rakastaa kahta miestä yhtäaikaa.(?);)

Perhekuvio toimisi aina uniikin joustavalla tavalla: lapset eivät koskaan jäisi vaille hoivaa ja kaitsentaa, ja miehet voisivat vaikkapa vuorotella siinä, että kumpi kulloinkin ottaa vanhemmuudessa jaksamisen kannalta arvokasta laatuaikaa naisen kanssa, esim. menemällä ulos syömään tämän kanssa?:P

Toki eritotenkin kotona päivät lapsen kanssa viettävän miehen (=sinun) virkistäytymismahdollisuuksista olisi eritotenkin pidettävä huolta, kun liikkumismahdollisuutesi kodin ulkopuolella olisivat erityisen rajalliset lasten vuoksi.

-PiiaM- kirjoitti:

Mites olis "MMies": käviskö sellanen suhde kuinka mukavasti miehelle, että olis just tuo kuvio, missä on kolme huolehtivaa ja vastuullista aikuista, eli naisella olisi pysyvästi kaksi miestä ? Kaksi heistä ( nainen ja toinen miehistä) kävisi töissä, ja yksi hoitaisi lapset kotona? Sä olisit se, jonka tehtävänä olisi lastenhoito yms. perheen muonassa pitäminen jne. tämäntyyppiset tehtävät.

Neljättä henkilöä (= toinen naishenkilö) ei luonnollisestikaan tarvittaisi kuvioon sen toimivuuden takia, eikä sellaista tietty kumpikaan mieshenkilöistä kaipaisi, koska on täysin luonnollista naiselle rakastaa kahta miestä yhtäaikaa.(?);)

Perhekuvio toimisi aina uniikin joustavalla tavalla: lapset eivät koskaan jäisi vaille hoivaa ja kaitsentaa, ja miehet voisivat vaikkapa vuorotella siinä, että kumpi kulloinkin ottaa vanhemmuudessa jaksamisen kannalta arvokasta laatuaikaa naisen kanssa, esim. menemällä ulos syömään tämän kanssa?:P

Toki eritotenkin kotona päivät lapsen kanssa viettävän miehen (=sinun) virkistäytymismahdollisuuksista olisi eritotenkin pidettävä huolta, kun liikkumismahdollisuutesi kodin ulkopuolella olisivat erityisen rajalliset lasten vuoksi.

"Mites olis "MMies": käviskö sellanen suhde kuinka mukavasti miehelle, että olis just tuo kuvio, missä on kolme huolehtivaa ja vastuullista aikuista, eli naisella olisi pysyvästi kaksi miestä "


Joillekin miehille varmasti.
Itse en pystyisi elämään miehen kanssa. Miehet eivät muutenkaan ole mielestäni tarpeeksi mielenkiintoisia persoonia, että niitä jaksaisin katsella (saati kuunnella) seitsemänä päivänä viikossa. Ja ne on vielä rumiakin. Eli minulle henk. koht. sopisi kaksi naista.




" koska on täysin luonnollista naiselle rakastaa kahta miestä yhtäaikaa.(?);)"


Tuon luonnolisuudesta en puhunut mitään, mutta mikään ei rajoita ihmisen (miehen tai naisen) rakkautta ainoastaan yhteen henkilöön. Vai rajoittaako muka?




"Perhekuvio toimisi aina uniikin joustavalla tavalla: lapset eivät koskaan jäisi vaille hoivaa ja kaitsentaa,"


Siinähän se hienous piileekin: lapset saavat enemmän rakkautta ja turvallisemman kasvuympäristön, mitä perinteisessä ydin-perheessä, jossa on yleensä kaksi stressaantunutta aikuista.




"Toki eritotenkin kotona päivät lapsen kanssa viettävän miehen (=sinun) virkistäytymismahdollisuuksista olisi eritotenkin pidettävä huolta, kun liikkumismahdollisuutesi kodin ulkopuolella olisivat erityisen rajalliset lasten vuoksi."


Viikonloput vapaiksi esimerkiksi? Sopisi hyvin, ei ongelmaa. En kyllä muutenkaan paljoa baareissa tai muualla hyppää, että kotona tulisi ne vapaapäivätkin sitten vietettyä. Tai sitten naiset saisivat vuorotellen hemmotella minua viikonloppumatkoilla toisen naisen hoitaessa vuorostaan lapsia. Laatu-aikaa aikusten kesken;)



Mutta joo, koti-isäksi ryhtyisin milloin tahansa.

MMies kirjoitti:

"Mites olis "MMies": käviskö sellanen suhde kuinka mukavasti miehelle, että olis just tuo kuvio, missä on kolme huolehtivaa ja vastuullista aikuista, eli naisella olisi pysyvästi kaksi miestä "


Joillekin miehille varmasti.
Itse en pystyisi elämään miehen kanssa. Miehet eivät muutenkaan ole mielestäni tarpeeksi mielenkiintoisia persoonia, että niitä jaksaisin katsella (saati kuunnella) seitsemänä päivänä viikossa. Ja ne on vielä rumiakin. Eli minulle henk. koht. sopisi kaksi naista.




" koska on täysin luonnollista naiselle rakastaa kahta miestä yhtäaikaa.(?);)"


Tuon luonnolisuudesta en puhunut mitään, mutta mikään ei rajoita ihmisen (miehen tai naisen) rakkautta ainoastaan yhteen henkilöön. Vai rajoittaako muka?




"Perhekuvio toimisi aina uniikin joustavalla tavalla: lapset eivät koskaan jäisi vaille hoivaa ja kaitsentaa,"


Siinähän se hienous piileekin: lapset saavat enemmän rakkautta ja turvallisemman kasvuympäristön, mitä perinteisessä ydin-perheessä, jossa on yleensä kaksi stressaantunutta aikuista.




"Toki eritotenkin kotona päivät lapsen kanssa viettävän miehen (=sinun) virkistäytymismahdollisuuksista olisi eritotenkin pidettävä huolta, kun liikkumismahdollisuutesi kodin ulkopuolella olisivat erityisen rajalliset lasten vuoksi."


Viikonloput vapaiksi esimerkiksi? Sopisi hyvin, ei ongelmaa. En kyllä muutenkaan paljoa baareissa tai muualla hyppää, että kotona tulisi ne vapaapäivätkin sitten vietettyä. Tai sitten naiset saisivat vuorotellen hemmotella minua viikonloppumatkoilla toisen naisen hoitaessa vuorostaan lapsia. Laatu-aikaa aikusten kesken;)



Mutta joo, koti-isäksi ryhtyisin milloin tahansa.

Kolmen aikuisen perhekuvio vois toimia (ainakin teoriassa) hyvinkin. Arvasin kuitenkin, että sinulla(kin) "MMies" lienisi vaikeuksia hyväksyä kuviota, jossa nimenomaan *sinulla* olisi se toinen samaa sukupuolta oleva ns.'kilpailija/ huomion vaatija' perhekuviossa.;) Ylipäänsä myös suurella osalla yksiavioiseen suhdekulttuuriin tottuneista heteronaisista lienisi vastaavalla tavalla vaikeuksia hyväksyä 'perheeseen' toinen samaa sukupuolta oleva henkilö...

Toisen naispuolisen henkilön kuitenkin hyväksyisit, of course. Sinunkin suvaitsevuudellasi on siis rajat, huomaan (vrt. oma aiempi kirjoituksesi, jossa pikkusen tölväisit modernin naisen suhdekäsitystä).;)

Mielenkiintoistahan näitä ns. perinteisen länsimaalaisen parisuhdekäsityksen murtavia suhdemalleja on toki pohtia. Itse luulen, että rakastaa voi useampaakin, kuin yhtä, mutta omistautua voi vain yhdelle.

Kolmen aikuisen suhde (oli siinä sitten kaksi naista ja yksi mies, tai yksi mies ja kaksi naista..)ei siis luult. tältä kannalta ole tasa- arvoinen, vaan ennen pitkää syntyy luultavasti kuitenkin kilpailuasetelmia ja ristiriitoja, jotka alkavat uhata perheen sisäistä tasapainoa. Tosin: tiedän joitakin ns. hippimeiningillä kommmuunissa eläviä ihmisiä, jotka periaatteessa elävät em. kaltaisessa triangelikuviossa ihan tyytyväisinä( ainakin päällepäin tyytyväisinä, ironinen virn).

Joku viisas on tuosta 'perhetriangelin' toimivuudesta todennut omaan olettamaani verraten eriävästi, että ihminen voi samanaikaisesti rakastaa voi vain yhtä, mutta ihastua kyllä useampaankin. Kuka tietää, mikä on totuus.(?)

Kiitosta sulle "MMies" kuitenkin nykyiseenkin verraten vielä sangen edistyksellisistä ajatuksistasi, ts. lämpiämiselle ajatukselle mahdollisesta koti-isyydestä. Isyydestä ei huom. varmaan kuitenkaan oteta pysyviä viikonloppuvapaita.;)

Kahden naisen ja yhden miehen perhekuviossa sun tulis samatenkin muistaa seikka, että kenties tytöt tykkäisivät silloin tällöin myös (raskaan viikon jälkeen)vaikkapa shoppailureisssuista -ihan vain tyttöjen kesken.:P

-PiiaM- kirjoitti:

Kolmen aikuisen perhekuvio vois toimia (ainakin teoriassa) hyvinkin. Arvasin kuitenkin, että sinulla(kin) "MMies" lienisi vaikeuksia hyväksyä kuviota, jossa nimenomaan *sinulla* olisi se toinen samaa sukupuolta oleva ns.'kilpailija/ huomion vaatija' perhekuviossa.;) Ylipäänsä myös suurella osalla yksiavioiseen suhdekulttuuriin tottuneista heteronaisista lienisi vastaavalla tavalla vaikeuksia hyväksyä 'perheeseen' toinen samaa sukupuolta oleva henkilö...

Toisen naispuolisen henkilön kuitenkin hyväksyisit, of course. Sinunkin suvaitsevuudellasi on siis rajat, huomaan (vrt. oma aiempi kirjoituksesi, jossa pikkusen tölväisit modernin naisen suhdekäsitystä).;)

Mielenkiintoistahan näitä ns. perinteisen länsimaalaisen parisuhdekäsityksen murtavia suhdemalleja on toki pohtia. Itse luulen, että rakastaa voi useampaakin, kuin yhtä, mutta omistautua voi vain yhdelle.

Kolmen aikuisen suhde (oli siinä sitten kaksi naista ja yksi mies, tai yksi mies ja kaksi naista..)ei siis luult. tältä kannalta ole tasa- arvoinen, vaan ennen pitkää syntyy luultavasti kuitenkin kilpailuasetelmia ja ristiriitoja, jotka alkavat uhata perheen sisäistä tasapainoa. Tosin: tiedän joitakin ns. hippimeiningillä kommmuunissa eläviä ihmisiä, jotka periaatteessa elävät em. kaltaisessa triangelikuviossa ihan tyytyväisinä( ainakin päällepäin tyytyväisinä, ironinen virn).

Joku viisas on tuosta 'perhetriangelin' toimivuudesta todennut omaan olettamaani verraten eriävästi, että ihminen voi samanaikaisesti rakastaa voi vain yhtä, mutta ihastua kyllä useampaankin. Kuka tietää, mikä on totuus.(?)

Kiitosta sulle "MMies" kuitenkin nykyiseenkin verraten vielä sangen edistyksellisistä ajatuksistasi, ts. lämpiämiselle ajatukselle mahdollisesta koti-isyydestä. Isyydestä ei huom. varmaan kuitenkaan oteta pysyviä viikonloppuvapaita.;)

Kahden naisen ja yhden miehen perhekuviossa sun tulis samatenkin muistaa seikka, että kenties tytöt tykkäisivät silloin tällöin myös (raskaan viikon jälkeen)vaikkapa shoppailureisssuista -ihan vain tyttöjen kesken.:P

"Arvasin kuitenkin, että sinulla(kin) "MMies" lienisi vaikeuksia hyväksyä kuviota, jossa nimenomaan *sinulla* olisi se toinen samaa sukupuolta oleva ns.'kilpailija/ huomion vaatija' perhekuviossa.;)"


Juu, olen rajoittunut siinä suhteesa, että en pidä erityisesti miehistä:(
Ei mutta siis, lähinnä tuon mallin esilletuomisella tarkoitin sitä, että sellainen ON mahdollinen- en, että itse välttämättä hakisin sellaista, vaan vaihtoehtona normaalille ydin-perhemallille.


Tuollainen tilanne saattaisi syntyä esim. jos rakastuisin (tai yleisesti: kuka tahansa mieheen tai naiseen) johonkin naiseen palavasti ja hänen bestiksensä pyörisi mukana kuvioissa ja kehittäisin epähuomiossa tunteita häntä ja hän minua kohtaan. Tällöin yleensä kaikki menee vituiksi; pitää valita kahden väliltä ja kuitenkaan ei siihen valitsemaansa koskaan enää saa samanlaista suhdetta syntymään ja kaveruus j aluottamus jne menee lopullisesti pilalle jne. Jos sellaisessa tilanteessa aikuiset ihmiset istuvat alas ja keskustelevat asiat julki ja omistuhalu ei kenelläkään ole hallitsevana piirteenä tunne-elämässä, niin kyseisen kaltainen homma saattaisi toimia- mutta tällöinkin osapuolten keskinäinen rakkaus olisi se määrittävä tekijä.



" Itse luulen, että rakastaa voi useampaakin, kuin yhtä, mutta omistautua voi vain yhdelle."


Nojoo, jos on puhe lapsista, niin silloin omistaudutaan ennekaikkea sille. Ainakin omasta mielestäni. Se, mitä aikuiset ihmiset tekevät sen lapsen ympärillä (hyväksi) on toisarvoista.



" ennen pitkää syntyy luultavasti kuitenkin kilpailuasetelmia ja ristiriitoja, jotka alkavat uhata perheen sisäistä tasapainoa."


Tuota muuten pohdiskelin. Jos kaksi naista liittoutuisi miestä vastaan, niin aika helvetin heikoilla olisi, varsinkin, jos lapsia on mukana kuvioissa. Sosiaaliviranomaisilla olisi varmasti oma näkemyksensä kaikesta ja miehen ääni hukkuu aina. Sama juttu, jos kuka tahansa ospuolista joutuu kahden koplan juonittelujen kohteeksi- aikamoinen soppa siitä syntyisi. Pidemmän päälle tuonkaltaisen perhemallin ylläpitäminen saattaisi olla todella hankalaa, mutta jos katsot avioliittotilastoja, niin tuskin kovinkaan sen hankalampaa? Varsinkin, jos kaikki ovat sitoutuneet hommaan ennekaikkea lasten vuoksi.


Mihinkään kommuuni-ideaan rakkauden osalta en kyllä uskoisi- enemmänkin tällainen kommuuni olisi nimenomaan lapsen kannalta hyvä asia: ympärillä rakastavia aikuisia ja muita lapsia, koko ajan joku vahtimassa ja leikkimässä ja opettamassa- vrt. ydinperhe, jossa molemmat aikuiset käyvät töissä ja lapset dumpataan johonkin tarhaan toisten huoleksi eikä aika riitä lapsen kanssa olemiseen.



"Kiitosta sulle "MMies" kuitenkin nykyiseenkin verraten vielä sangen edistyksellisistä ajatuksistasi, ts. lämpiämiselle ajatukselle mahdollisesta koti-isyydestä. Isyydestä ei huom. varmaan kuitenkaan oteta pysyviä viikonloppuvapaita.;)"


Nojoo, jos ajattelen vaihtohetoja käydä töissä ja missata lapsen kasvaminen ja kehitys tai sitten kasvattaa lapsi itse kotona, niin kyllä se isyys vie voiton 6-0. Mutta kaikkihan on pelkkää arvailua- tuskinpa tuollaisen valinnan eteen joudun vielä vuosiin, jos milloinkaan.



"Kahden naisen ja yhden miehen perhekuviossa sun tulis samatenkin muistaa seikka, että kenties tytöt tykkäisivät silloin tällöin myös (raskaan viikon jälkeen)vaikkapa shoppailureisssuista -ihan vain tyttöjen kesken.:P"


Paskempi juttu, jos vaipanvaihtovuoro olisi pakollinen. Pitäisihän sitä isipapankin levätä välillä, muuten kävisi liian raskaaksi.

MMies kirjoitti:

"Arvasin kuitenkin, että sinulla(kin) "MMies" lienisi vaikeuksia hyväksyä kuviota, jossa nimenomaan *sinulla* olisi se toinen samaa sukupuolta oleva ns.'kilpailija/ huomion vaatija' perhekuviossa.;)"


Juu, olen rajoittunut siinä suhteesa, että en pidä erityisesti miehistä:(
Ei mutta siis, lähinnä tuon mallin esilletuomisella tarkoitin sitä, että sellainen ON mahdollinen- en, että itse välttämättä hakisin sellaista, vaan vaihtoehtona normaalille ydin-perhemallille.


Tuollainen tilanne saattaisi syntyä esim. jos rakastuisin (tai yleisesti: kuka tahansa mieheen tai naiseen) johonkin naiseen palavasti ja hänen bestiksensä pyörisi mukana kuvioissa ja kehittäisin epähuomiossa tunteita häntä ja hän minua kohtaan. Tällöin yleensä kaikki menee vituiksi; pitää valita kahden väliltä ja kuitenkaan ei siihen valitsemaansa koskaan enää saa samanlaista suhdetta syntymään ja kaveruus j aluottamus jne menee lopullisesti pilalle jne. Jos sellaisessa tilanteessa aikuiset ihmiset istuvat alas ja keskustelevat asiat julki ja omistuhalu ei kenelläkään ole hallitsevana piirteenä tunne-elämässä, niin kyseisen kaltainen homma saattaisi toimia- mutta tällöinkin osapuolten keskinäinen rakkaus olisi se määrittävä tekijä.



" Itse luulen, että rakastaa voi useampaakin, kuin yhtä, mutta omistautua voi vain yhdelle."


Nojoo, jos on puhe lapsista, niin silloin omistaudutaan ennekaikkea sille. Ainakin omasta mielestäni. Se, mitä aikuiset ihmiset tekevät sen lapsen ympärillä (hyväksi) on toisarvoista.



" ennen pitkää syntyy luultavasti kuitenkin kilpailuasetelmia ja ristiriitoja, jotka alkavat uhata perheen sisäistä tasapainoa."


Tuota muuten pohdiskelin. Jos kaksi naista liittoutuisi miestä vastaan, niin aika helvetin heikoilla olisi, varsinkin, jos lapsia on mukana kuvioissa. Sosiaaliviranomaisilla olisi varmasti oma näkemyksensä kaikesta ja miehen ääni hukkuu aina. Sama juttu, jos kuka tahansa ospuolista joutuu kahden koplan juonittelujen kohteeksi- aikamoinen soppa siitä syntyisi. Pidemmän päälle tuonkaltaisen perhemallin ylläpitäminen saattaisi olla todella hankalaa, mutta jos katsot avioliittotilastoja, niin tuskin kovinkaan sen hankalampaa? Varsinkin, jos kaikki ovat sitoutuneet hommaan ennekaikkea lasten vuoksi.


Mihinkään kommuuni-ideaan rakkauden osalta en kyllä uskoisi- enemmänkin tällainen kommuuni olisi nimenomaan lapsen kannalta hyvä asia: ympärillä rakastavia aikuisia ja muita lapsia, koko ajan joku vahtimassa ja leikkimässä ja opettamassa- vrt. ydinperhe, jossa molemmat aikuiset käyvät töissä ja lapset dumpataan johonkin tarhaan toisten huoleksi eikä aika riitä lapsen kanssa olemiseen.



"Kiitosta sulle "MMies" kuitenkin nykyiseenkin verraten vielä sangen edistyksellisistä ajatuksistasi, ts. lämpiämiselle ajatukselle mahdollisesta koti-isyydestä. Isyydestä ei huom. varmaan kuitenkaan oteta pysyviä viikonloppuvapaita.;)"


Nojoo, jos ajattelen vaihtohetoja käydä töissä ja missata lapsen kasvaminen ja kehitys tai sitten kasvattaa lapsi itse kotona, niin kyllä se isyys vie voiton 6-0. Mutta kaikkihan on pelkkää arvailua- tuskinpa tuollaisen valinnan eteen joudun vielä vuosiin, jos milloinkaan.



"Kahden naisen ja yhden miehen perhekuviossa sun tulis samatenkin muistaa seikka, että kenties tytöt tykkäisivät silloin tällöin myös (raskaan viikon jälkeen)vaikkapa shoppailureisssuista -ihan vain tyttöjen kesken.:P"


Paskempi juttu, jos vaipanvaihtovuoro olisi pakollinen. Pitäisihän sitä isipapankin levätä välillä, muuten kävisi liian raskaaksi.

"---utta jos katsot avioliittotilastoja, niin tuskin ko---"


Avioerotilastoja, tietenkin...Piti oikein tarkistaa mitä paskaa sitä onkaan tullut suollettua, mutta muuten joo. Jaksa yhteiskunnasta ja sen tuomitsevuudesta ("sallivuudesta") tai tarjoamista elämänmalleista sen enempää jauhaa- jossain toisessa ketjussa niistäkin puhunut jo.