Taidan olla expertti työnhaussa. Takana on useita työpaikkoja (olen siis pätkätyöläinen), nyt sentään vuoden kestävä ihan ok taloushallinnon määräaikaisuus menossa.
Silloin kun valmistuin paljon tällä hetkellä parjatuksi tradenomiksi, oli työnsaanti ilman suhteita ja kunnon työkokemusta ihan mahdoton tehtävä. Tradenomeja kasvaa nykyään puissa, joten työnhakuprosessi on lievästi sanottuna raaka. Jatkuvien pettymysten myötä aloin etsimään syitä työttömyyteen itsestäni, vaikka loppujen lopuksi kaikki työpaikat ovat lopulta tulleet ilman mitään taikatemppuja tai mielistelyä.
Tärkeintä on kai ollut se ettei kaikesta vaikeudesta huolimatta luovuta ja tajuaa että elämässä on oikeasti paljon muutakin kuin työ. Myöskään paikalleen ei kannata jäädä, aina voi opiskella jotain jos työtä ei tipu. Ainakin omalla kohdalla kaiken maailman kurssitukset ja erikoistumisopinnot ovat auttaneet jaksamaan ja antaneet uusien asioiden ja ihmisten lisäksi myös elämyksiä, heh...
Haluan valaa uskoa teihin kaikkiin joilta usko on menossa. Tiedän tunteen ja syytin kaikesta itseäni, vaikka vika on yhteiskunnassa. Toivottavasti muistan itsekin nämä sanat sitten kun työttömyys todennäköisesti taas koittaa. Onneksi työkokemuksen saaminen on helpottanut tilannettani huomattavasti.
Silloin kun valmistuin paljon tällä hetkellä parjatuksi tradenomiksi, oli työnsaanti ilman suhteita ja kunnon työkokemusta ihan mahdoton tehtävä. Tradenomeja kasvaa nykyään puissa, joten työnhakuprosessi on lievästi sanottuna raaka. Jatkuvien pettymysten myötä aloin etsimään syitä työttömyyteen itsestäni, vaikka loppujen lopuksi kaikki työpaikat ovat lopulta tulleet ilman mitään taikatemppuja tai mielistelyä.
Tärkeintä on kai ollut se ettei kaikesta vaikeudesta huolimatta luovuta ja tajuaa että elämässä on oikeasti paljon muutakin kuin työ. Myöskään paikalleen ei kannata jäädä, aina voi opiskella jotain jos työtä ei tipu. Ainakin omalla kohdalla kaiken maailman kurssitukset ja erikoistumisopinnot ovat auttaneet jaksamaan ja antaneet uusien asioiden ja ihmisten lisäksi myös elämyksiä, heh...
Haluan valaa uskoa teihin kaikkiin joilta usko on menossa. Tiedän tunteen ja syytin kaikesta itseäni, vaikka vika on yhteiskunnassa. Toivottavasti muistan itsekin nämä sanat sitten kun työttömyys todennäköisesti taas koittaa. Onneksi työkokemuksen saaminen on helpottanut tilannettani huomattavasti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jatkuva kouluttautuminenhan se melkein on aina pakollista nykypäivänä. Melkein kerta vuoteen on jotain sellaista omaehtoista käytävä joka näyttää fiksulta paperillakin.
Tosin itse en jaksanut tradenomina hakea töitä sen enempää. Kun valmistuin, tein vajaan vuoden täysin toisten alojen määräaikaisia duuneja ja samalla totesin työpaikan omalta alalta olevan pidempiaikaisena sula mahdottomuus.
Noh, nyt olen pysyvässä duunissa. Tosin piirivartijana kun vartijakortin suoritin ja ajan silloin tällöin keikkaluontoisesti kärryä, kun ajelin ison E-kortin yhteen väliin. Kaippa se sitten ns. jatkuvaa kouluttautumista tämäkin...:)
Täällä nurkilla ainakin on sula mahdottomuus tranenomien saada pidempiä pestejä. Likimain vuodesta -02 asti valmistuneet ovat kortistossa jos eivät ole kaupunkeja ja seutukuntia vaihdelleet. Ei kuulemma kovin hyvin ole duunia muuallakaan, jotain 3-6kk:n lyhyttä pätkää on kuulemme omalla alallaan muutama entinen samaan aikaan valmistunut tuttu päässyt tekemään.