Huh! Etten vielä ole naimisissa, koska mieheni äiti on noita. Aivan kuin anoppi olisi katkera kun olen hänen poikansa kanssa, kaikista koomisinta tilanteessa on se, että miehellä ikää ja reilusti, mutta hänen äiti kohtelee miestäni kuin viisi vuotiasta. Olen jopa huomannut kuinka kiero noita anoppini on, keksii perättömiä juttuja minusta. Mieheni palvoo äitiään, ja sivusta katsottuna se näyttää sairaalta! Olen sitä mieltä, että anoppini ja mieheni pitäisi mennä hoitoon, tai puhumaan terapiaan tai johonkin. Anoppi katsoo minua päästä varpaisiin, arvostelee tyylejäni ja ennenkaikkea puuttuu riitoihimme, jossa minä olen aina se syypää. Hänen pojassaan ei voi olla mitään vikaa. Olen mieheni takia joutunut pyytämään anteeksi tältä kamalalta anopilta, koska olen loukannut häntä aina..katsos anoppini luulee olevansa ovela kuin kettu. Siis aina kun pyydän anteeksi anoppi ei vastaa edes vaikka vika ollut hänessä. Onko tämä nainen mieleltään sairas? Vai mieheni? Vai minäkö, onko tuo normaalia?? Minusta ei, minulla todella läheiset välit vanhempiini, mutta ei he käyttäydy noin..päinvastoin. Miten saan anopin metkut loppumaan ja minun syyttely? Olen jo kyllästynyt alistumaan...
Äidin poika
Kamala Anoppi!!
101447
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jätä se mies. Ei sillä ole kuin velliä housuissaan.
Jos tuntuu että jotain vikaa on, silloin sitä mielestäsi on. Turha sitä on käydä kieltämään.
Oletko ottanut asian reilusti esille. Jos olet, ja yhä tuntuu että mielenrauhasi on hukassa, toimi.
Olen edelleenkin sitä mieltä, että tuleen ei kannata jäädä makaamaan. On kyse sinun ainutkertaisesta arvokkaasta elämästäsi, elä sitä.
Elämässä joutuu tekemään kiperiäkin ratkaisuja, luota vaistoosi kun se herättelee. Onko sinulla hyviä ystäviä tai edes joku ulkopuolinen, joku luotettava ihminen. On mielestäni tärkeää, ettet joudu pohtimaan näinkin ratkaisevan tärkeää asiaa yksin. Toivotan viisautta ja kaikkea hyvää sinulle, olet rohkea kun uskallat tunnustaa avuntarpeesi.
En tajua. Eikö sinulla ole lainkaan omanarvontuntoa? Tuollainen touhu on alentavaa.
Kuulla miehesi ja anoppisi versio tästä jutusta.Nyt on vaikea suoraan mennä sanomaan miten asiat ovat.Tasapuolisuuden nimissä pitää kuulla kaikkia osapuolia ennenkuin jakaa tuomiot!!
että poika ja anoppi aliarvioivat ja alistavat ketjun aloittajaa koko ajan. Kaikki asiat pitäisi tehdä miehen mieltymysten mukaan!!
Olin ensin suomalaisen miehen kanssa naimisissa, ja aina anoppi keksi jotakin n. kerran päivässä, että hänen poikansa pitäisi tulla häntä auttamaan. Joskus tämä tarvittava apu oli kaapin ym. huonekalun siirtely, joskus jalkahieronta. Raivostuin, etten minä koskaan saa mitään jalkahierontaa, enkä edes apua kun vauvalla on koliikki!
Toisella kierroksella olin (olen yhä) ulkomaalaisen miehen kanssa, ja luulin ettei anoppi vaivaa kun asuu niin kaukana. No, sähköposti ja puhelin on keksitty! Myös lentoyhteydet ympäri maailmaa ovat nykyisin hyvät & halvat. Eikös anoppi soitellut pojallensa lähes joka päivä, ja joka toinen päivä lähetellyt sähköpostia minulle. Kysyi minulta kerran; kumpi sinulle on tärkeämpää, perhe vai ura? Ura? Mikä ura? Pätkätöissä olen ollut, ja tulen varmaan loppuelämäni olemaankin. Tottakai työ on tärkeää, kun hänen kallisarvoinen poikansa ei myöskään saa muuta kuin pätkätyötä. Kehtaa vielä tällaisia kysellä. Tosin yritin herttaisesti selitellä asiaa.
Meillä tilanne on ihan sama, mutta anoppi palvoo ja valvoo akkaa... Kaiken se pyytää ja kaiken se saa, vaikkakin lapsensa perhe siitä jotenkin kärsisi.
Ite olen ajatellut eroa 3v:n aikana useasti, mutta kun pari likkaa on vielä niin pieniä, niin olen todennut, että parempi taipua.
Nyt moni sanoo, että vellihousu, saamaton tai jotain sinnepäin. Tein päätökseni ajatelleni lapsia, ja kun he ovat sen ikäisiä jotta ymmärtävät, niin lähden tästä talosta pois - piun paun pois - pysyvästi.
Mielestäni lasten tulee ymmärtää eron syyt, ja tuossa iässä, mitä he nyt ovat (6 ja 8), eivät he sitä vielä tee.
Ties vaikka anopista aika jättäis - toivotaan
siinä se kertoo sinulle millaista valintaa olet tekemässä. Jos miehellä on jo ikääkin ja sylivauva on vielä, niin pistä ihmeessä jalat alle ja jätä käärö äidin syliin. Pelastat elämäsi ja mahdollisten lastesikin elämän. Ei kun menoksi ja etsimään itsenäistä aikuista miestä, joka on luopunut rintaruokinnasta.
Nm. kokemusta on
Kundin pihalle ja samalla pääset eroon anopistakin!! Onko kundikaverillasi Oidipus-kompleksi? Vähän siltä tuntuu...
nämä kaksi muuta sinun tulisi saada pois elämästäsi. Tosin en usko, että se piankaan tapahtuisi....