Kaikesta tuskasta huolimatta
on helpompaa olla petetty
kuin pettäjä!
on helpompaa olla petetty
kuin pettäjä!
Kuitenkin
Ookkonääsamaamieltä
7653
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
On se näinki! Kerran "melkein" pettäneenä (ei päästy asiaan asti, keskeytettiin), oli se morkkis ja vtus sellasta, ettei enää ikinä halua kokee! Pari päivää jakso, sit oli pakko tunnustaa! Ja ei se kumminkaa helpottanu muuten ku et oli ees saanu kerrottua!
on!
ajattelee... Itse petettynä en koskaan enää haluaisi kokea sitä tuskaa. Mutta toisaalta sain osakseni ymmärrystä ja tukea, toisin kuin mieheni, joka petti minua. Eli hän jäi kyllä aika yksin asian kanssa. Niin että siinä mielessä se pettäjän tuskan taakka oli ja on varmasti raskaampaa kantaa. Toisaalta, niin, onko se ihan oikein pettäjälle, vai ei? Mitä mieltä olette? Entä onko sillä toisella naisella/miehellä kuinka suuri tuskan taakka kantaa? Eipä hänkään kovin paljon ymmärrystä saane, päinvastoin. Varsinkin jos on nainen saa helposti huoran maineen. Itse en ymmärrettävästi osaa sääliä tuota toista naista, mutta järjellä ajateltuna tiedän ettei hänenkään osansa ole kovin helppo. Mitä mieltä, kertokaa!
se pettäminen aiheuttaa niin kovat tuskat, niin miksi jotkut yksilöt pettävät puolisoaan useaan kertaan? Ja vielä kiinnijäämisen jälkeenkin?
tuo oli! Aivan, miksi siis tuottaa itselleen niin suurta tuskaa pettämällä kerta kerran jälkeen. Sehän on jo sadismia!
Tosiaan... Olen jokaisessa suhteessani pettänyt, kesti ne sitten viikkoja, kuukausia tai vuosia. Jokin siinä pettämisessä vaan viehättää. Olen jäänyt siitä jotenkin riippuvaiseksi...se tuo tietynlaista jännitystä suhteeseen, se on varmaan se kielletyn omenan haukkaaminen ;) En varmaan pystyisi olemaan suhteessa ilman pettämistä. Muutaman kerran olen siitä jäänyt kiinni ja seuraukset ei mitään positiivisia... Mutta tapojani en aio muuttaa, jokainen saakoon nautintonsa mistä tahtoo.
Petetyksi tulemisen tuskan läpikäytyäni ja jonkinlaisen katkeruuden vaiheen elettyäni olen samaa mieltä, että ainakin olen mieluummin petetty kuin pettäjä tai toinen nainen. Petettynä olo ei ole helppoa, mutta ainakin voin katsoa itseäni aamulla peilistä oksentamatta. Jos olisin pettäjä tai toinen nainen, itseinhoni olisi suurta. Joku saa jotain kicksejä pettämisestä, joku toinen kakkosena olosta. Minulle ei niissä rooleissa ole mitään viehätystä, koska ne merkitsevät minulle ihmisenä puolikkaan roolia.
Itse asiassa yksi tärkeimpiä asioita pettämisen ylipääsemisessä minulle oli se, että tajusin, etten osaani haluaisi vaihtaa mieheni tai hänen kakkosensa kanssa.