Oletko tavannut sielunkumppanisi? Tunnetko saavasi hänestä energiaa ja voimaa?
Positiivista palautetta, kiitos.
Positiivista palautetta, kiitos.
Sielunkumppani
SoulM
182147
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Noita sielunkumppaneita ei ilmesty vain vain yksi persoona ihmisen elämään.
..vaan monia joita kohtaa elämässään
Olen tavannut sielunkumppanini. Yleensä odotetaan, että aviopuolisot pitävät toisiaan sielunkumppaneina, mutta itse koen rakkaan ystäväni sielunkumppaniksi.
Minulla on maailman ihanin aviomies jota rakastan vuosi vuodelta enemmän. Tiedän että parhaatkin parisuhteet voivat päättyä monistakin syistä, mutta tähän ystävyyteen luotan enemmän kuin maahan jalkojeni alla.
Emme oli mitään paitajapeppu-tyylisiä tytönheitukoita vaan aikuisia naisia, emmekä tapaa edes kovin usein. Rakastan hänen lapsiaan kuin omiani enkä koskaan kenellekään ole voinut olla niin rehellinen. Hän on paljon enemmän kuin sisko tai ystävä, hän on sielunkumppanini.
Arvasin, ettei vastauksia juurikaan satele. Moni ei ehkä edes ymmärrä koko kysymystä. Olisin halunnut kuulla kokemuksia myös niiltä, jotka ovat vastakkaisesta sukupuolesta sielunkumppaninsa löytäneet..
Joo, mulle on tullu vastaan 2 sielunkumppania. Eikä seurustelukumppaneita olleet/ole kumpikaan. Toinen sielunkumppaneistani on paras ysäväni (nainen sekin).
Toinen, hmm, hieman erilaisempi sielunkumppani kuin tuo paras kaverini löytyi miehestä, jonka kanssa yritettiin tapailla jonkin aikaa tuloksetta. Mutta tunne jäi, että hän on jollakinlailla sielunkumppanini kuitenkin (mutta ei ihan kaverilinjaltakaan kuitenkaan). Samoja ajatuksia, herkkä tyyppi kanssa. Kun vielä tapailin hänen kanssaan, mulle tuli vahva tunne, että me kaks oltais lyömätön pari esimerkiksi työparina tai bisnespartnereina. Mutta mutta...en ole miehen kanssa juuri missään tekemisissä enää, mutta hän saa hymyn huulilleni persoonallaan, jos hänet nään jossain. Mies haluaisi olla kaverini ja ymmärrän häntä siinä koska meillä olisi epäilemättä paljon annettavaa toisillemme, mutta minulle on vaikeaa vaihtaa (entisiä) romanttisia tunteita kaveritunteisiin. En tiedä, haluaisinkokaan edes vaihtaa romanttisia muistojani hänestä johonkin muuhun. :/ Ehkä sitä voisin koittaa joskus...alku hyvälle ystävyydelle? Vielä aika ei ole siihen kypsä, koska romanttisia tunteita/muistoja häntä kohtaan vielä on.
olitte niinkuin kaksoisliekki...!
näinkin voi käydä jos molemmat on ns. tunteellista lajia ...
sielunkumppanin, tunnistaako heti vai ajan kanssa?
...Keskustelemalla, tutustumalla toisen arvo- ja tunnemaailmaan. Yleensä yhteneväiset mieltymykset ja kokemus maailmasta yhdistää. Ollaan samalla aaltopituudella, ei tartte näytellä tai olla parempi kuin onkaan...On luonteva ja onnellinen olo siitä, että elämä rullaa, ja kumpikin hyväksyy toisen sellaisena kuin on.
Sielut saattavat olla vain hetken auki toisilleen,kohdata ..ja jatkaa molemmat matkaansa..
...mutta taatusti jää jälki....
Ei niitä joka nurkan takaa vastaan kävele,ainakaan minulla..
Tulisiko parisuhteessa olla vain sielunkumppanin kanssa?
Kukapa tuohon voisi vastata -elämää on vain elettävä...ja rehellisesti se ihminen rinnallasi, joka ymmärtää sinua, ja sinä häntä."Sielunkumppanuus" tuskin kuitenkaan olisi mikään häiriötekijä...elämä soljuu luontevammin niin.
Miksi ihmiset eivät luota enemmän omaan intuitioonsa? Ehkä parisuhde on hyvä silloin, kun siinä on molemmilla hyvä olla. Molemmat antavat toisilleen energiaa, eikä niin, että toinen kuluttaa toisen loppuun.
Tuo intuitiokaan ei välttämättä ole absoluuttinen..
Ennenmuuta luulisi ihmisten luottavan omiin tuntemuksiinsa, siihenhän kai kaikki parisuhteessa ensihätään perustuu?
Juuri noin...
kavereita. Mies on perheellinen, joten ei mitään muuta. En edes ole kiinnostunut hänestä "siinä" mielessä.
Mukavaa huomata, että on joku joka ymmärtää heti ja ajattelee samalla tavalla ja omaa samanlaiset elämänarvot. Siinä vain on jotain niin aitoa ja luonnollista, ei sitä voi selittää.