Hjälp. Mulla on pieni ongelma, mikä on vaivannut pitkin ikääni (19v), joskus enemmän, joskus vähemmän.
Tietyissä tilanteissa mä nimittäin jännitän ihmisiä. En osaa aina olla oma itseni. Oma itseni nimittäin (silloin kun olen vapautunut ja ystävien seurassa) on hauska, energinen, fiksu ja puhelias.
Mutta jos joudun sellaiseen ryhmätilanteeseen, missä on ihmisiä joita arvostan/ihailen ja jotka koen ''kaltaisikseni'', menenkin lukkoon enkä osaa olla se mikä oikeasti olen: hauska, fiksu ja puhelias. Sen sijaan vetäydyn ja olen hiljaa vain.
Kysymyksessä ei todellakaan ole huono itsetunto, sillä arvostan itseäni ja tiedän hyvin tarkastikin mitä elämältäni haluan. Olen oikeasti juuri sellainen kun haluankin olla, ulkoiset seikatkin ovat paremmin kuin kunnossa... Mutta se, etten voi tuoda oikeaa persoonallisuuttani aina esiin, todella häiritsee elämääni. Yksi syy tosin voi olla suuri itsekritiikkini/itsetietoisuutenikin...
Ei teillä hyvät ihmiset kellään olisi antaa minulle kehittäviä vinkkejä? Miten päästä estoista eroon ja vapautua, oli sitten kenen seurassa tahansa? Hengenheimolaisia, onko kukaan samassa tilanteessa? (laittakaa mailiosoitteitakin!) Vai onko tälläinen jännitys vain osa suomalaista perusluonnetta?
kiitokset teille.
Tietyissä tilanteissa mä nimittäin jännitän ihmisiä. En osaa aina olla oma itseni. Oma itseni nimittäin (silloin kun olen vapautunut ja ystävien seurassa) on hauska, energinen, fiksu ja puhelias.
Mutta jos joudun sellaiseen ryhmätilanteeseen, missä on ihmisiä joita arvostan/ihailen ja jotka koen ''kaltaisikseni'', menenkin lukkoon enkä osaa olla se mikä oikeasti olen: hauska, fiksu ja puhelias. Sen sijaan vetäydyn ja olen hiljaa vain.
Kysymyksessä ei todellakaan ole huono itsetunto, sillä arvostan itseäni ja tiedän hyvin tarkastikin mitä elämältäni haluan. Olen oikeasti juuri sellainen kun haluankin olla, ulkoiset seikatkin ovat paremmin kuin kunnossa... Mutta se, etten voi tuoda oikeaa persoonallisuuttani aina esiin, todella häiritsee elämääni. Yksi syy tosin voi olla suuri itsekritiikkini/itsetietoisuutenikin...
Ei teillä hyvät ihmiset kellään olisi antaa minulle kehittäviä vinkkejä? Miten päästä estoista eroon ja vapautua, oli sitten kenen seurassa tahansa? Hengenheimolaisia, onko kukaan samassa tilanteessa? (laittakaa mailiosoitteitakin!) Vai onko tälläinen jännitys vain osa suomalaista perusluonnetta?
kiitokset teille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Verkkoklinikka.fi/keskustelut
Minäkin jännitin aluksi ryhmäseksiä, mutta kokemusten myötä jännitys kyllä vähenee.
Tsemppiä sulle!
Terveisin Tanja
ja heti :)
nam
ja heti :)
nam
Jännitän esiintymistä ja sitä että minut yhtäkkiä asetetaan valokeilaan ilman omaa halua yms. ja yritin vältellä tällaisia tilanteita ihan väkisellä.
Tulin siihen tulokseen että tässä menee koko elämä pakoillessa ja aloin hankkiutumaan ihan tahallani tällaisiin tilanteisiin. Kauheeta se en mutta vähitellen ei niin kauheeta enää.