Kirjoittelin täällä jokin aika sitten mieheni ex-vaimosta, joka on ollut ongelma ja josta ilmeisesti on jatkssakin paljon ongelmaa.
Kirjoitin aiheesta, jossa exä on mustasukkainen koska mies on nyt löytänyt uuden rakkauden eli minut. Muutimme yhteen ja olen tutustunut heidän yhteisiin lapsiin, joiden kanssa tulen loistavasti toimeen. Tämä eksä kilahti, koska lapset puhuivat minusta äidilleen, hyvää. Tuli niin mustikseksi että kieltää nyt isää näkemästä lapsiaan!! Otti yhteyttä lastenvalvojaan, selvitti menneisyyttäni ja yrittää käyttää sitä meitä vastaan.
Tämä ex-vaimo on siis kolmikymppinen nainen, joka pitää minua 22-vuotiaana täysin kakarana ja typeränä. Kertoo minulle nyt että mieheni mm. käyttää minua vain leikkikalunaan ja pettää minua "harvase päivä" kuulemma. Mieheni on on kosinut minua ja haluaisi minunkin kanssani lapsen, voiko se olla vain leikkiä? Ei mielestäni. Mieheni on fiksu mies joka yrittää saada perheemme toimimaan niin että heidän yhteiset lapset olisivat myös meillä. Mutta ei, ex-vaimo vie asian oikeuteen ja sanoo että olen se pahan alku ja juuri ja minun takiani isä ei näe enää lapsiaan. On pistänyt mieheni valitsemaan, joko minä tai lapset. Hän ei valinnut, hän otti meidät kaikki.
Olen muka täysi kakara jonka pitäisi aikuistua. Haloo, pakko kertoa, olen töissä asiakaspalvelutehtävissä ja tämä eks tuli työpaikalleni ja huoritteli minua asiakkaiden kuullen: "Katos, huorakin on saanut töitä." Siis minunko täytyisi aikuistua?? mistä näitä ihmisiä löytyy? En koskaan ollut paha tai ilkeä tälle entiselle vaimolle, päin vastoin, sanoin miehelleni että voi kun voisimme joskus tervehtiä toisiamme vaikka yhteisissä juhlissa tms. Mieskin oli sitä mieltä että tottakai se tulee tapahtmaan!!
No, se ei tule tapahtumaan sillä tämä "niin aikuinen" entinen on päättänyt että minulle sekä miehelleni käy huonosti.
Olen niin sekaisin!!? Välimme kärsivät tästä vaikka yritämme parhamme että se noita ei pysty meitä erottamaan. Onko väärin että otin mieheni puhelimesta tämän eksän puh.nron ja laiton viestin(tosin suutuksissani) että: Hanki OMA elämä... Sain aivan uskomattomia viestejä takaisin mm. että hdistelen nyt häntä ja olen paha ja kamala ihminen...ja puheluita tuli myös joten tajusin että taisi olla virhe. Kaiken lisäksi tämän naisen ÄIDILTÄ tuli viestiä että: Ole hyvä ja jätä tyttäreni rauhaan, sinä olet tuskin oikea ihminen arvostelemaan äiteyttä ja tytärtäni
Auttakaa!!!??? Hajoan kohta. Totuus on ihan oikeasti se, että me vain aloimme seurustelemaan mieheni kanssa jota tämä eksä ei hyväksynyt. En ole tehnyt yhtäainoaa pahaa tekoa tälle ihmiselle. Hän on henkisesti todella väkivaltainen ja tämä on saanut mkäpahinta lapset oireilemaan,mutta myös minä olen masentunut ja sairastelen. En tiedä mitä voin tehdä..
Avovaimo
Kirjoitin aiheesta, jossa exä on mustasukkainen koska mies on nyt löytänyt uuden rakkauden eli minut. Muutimme yhteen ja olen tutustunut heidän yhteisiin lapsiin, joiden kanssa tulen loistavasti toimeen. Tämä eksä kilahti, koska lapset puhuivat minusta äidilleen, hyvää. Tuli niin mustikseksi että kieltää nyt isää näkemästä lapsiaan!! Otti yhteyttä lastenvalvojaan, selvitti menneisyyttäni ja yrittää käyttää sitä meitä vastaan.
Tämä ex-vaimo on siis kolmikymppinen nainen, joka pitää minua 22-vuotiaana täysin kakarana ja typeränä. Kertoo minulle nyt että mieheni mm. käyttää minua vain leikkikalunaan ja pettää minua "harvase päivä" kuulemma. Mieheni on on kosinut minua ja haluaisi minunkin kanssani lapsen, voiko se olla vain leikkiä? Ei mielestäni. Mieheni on fiksu mies joka yrittää saada perheemme toimimaan niin että heidän yhteiset lapset olisivat myös meillä. Mutta ei, ex-vaimo vie asian oikeuteen ja sanoo että olen se pahan alku ja juuri ja minun takiani isä ei näe enää lapsiaan. On pistänyt mieheni valitsemaan, joko minä tai lapset. Hän ei valinnut, hän otti meidät kaikki.
Olen muka täysi kakara jonka pitäisi aikuistua. Haloo, pakko kertoa, olen töissä asiakaspalvelutehtävissä ja tämä eks tuli työpaikalleni ja huoritteli minua asiakkaiden kuullen: "Katos, huorakin on saanut töitä." Siis minunko täytyisi aikuistua?? mistä näitä ihmisiä löytyy? En koskaan ollut paha tai ilkeä tälle entiselle vaimolle, päin vastoin, sanoin miehelleni että voi kun voisimme joskus tervehtiä toisiamme vaikka yhteisissä juhlissa tms. Mieskin oli sitä mieltä että tottakai se tulee tapahtmaan!!
No, se ei tule tapahtumaan sillä tämä "niin aikuinen" entinen on päättänyt että minulle sekä miehelleni käy huonosti.
Olen niin sekaisin!!? Välimme kärsivät tästä vaikka yritämme parhamme että se noita ei pysty meitä erottamaan. Onko väärin että otin mieheni puhelimesta tämän eksän puh.nron ja laiton viestin(tosin suutuksissani) että: Hanki OMA elämä... Sain aivan uskomattomia viestejä takaisin mm. että hdistelen nyt häntä ja olen paha ja kamala ihminen...ja puheluita tuli myös joten tajusin että taisi olla virhe. Kaiken lisäksi tämän naisen ÄIDILTÄ tuli viestiä että: Ole hyvä ja jätä tyttäreni rauhaan, sinä olet tuskin oikea ihminen arvostelemaan äiteyttä ja tytärtäni
Auttakaa!!!??? Hajoan kohta. Totuus on ihan oikeasti se, että me vain aloimme seurustelemaan mieheni kanssa jota tämä eksä ei hyväksynyt. En ole tehnyt yhtäainoaa pahaa tekoa tälle ihmiselle. Hän on henkisesti todella väkivaltainen ja tämä on saanut mkäpahinta lapset oireilemaan,mutta myös minä olen masentunut ja sairastelen. En tiedä mitä voin tehdä..
Avovaimo
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jollet huora, olet kuitenkin liiton rikkoja. Tiedän kokemuksesta kymmenien vuosien takaa ettei isin uusi pikku huora koskaan voi korvata äitiä.
Tunnut olevan rikki ja haluat pelastaa Uuden liittosi poikimalla.
Miten vitun tyhmä nainen voi olla, ei kukaan mies voi koskaan asettaa ketään naikkosta lastensa edelle.
Että kun ihmiset eroavat, niin sitten pitää pysyä sinkkuna loppuelämänsä ajan ettei eksälle tule paha mieli? Ainakaan mä en lukenut tuosta tekstistä mistään, että ap olis tullut kuvioihin kesken eksän ja avomiehensä suhteen, vaan nimenomaan puhui eksästä.. ja sanoi olevansa uusi rakkaus, ei kai se automaattisesti tarkoita sitä että olis ollut kolmas osapyörä. Ja jos oliskin, niin en ihmettelis että noin hullun naisen takia olis uuden rakkauden löytänytkin, sen verran sekopäältä tuo eksä kuulostaa.
Vai onko tää eksä täällä palstallakin xD
Haluan vielä korostaa tosiaankin etten siis rikkonut liittoa, vaan ero on tullut jo reilu vuosi sitten. Ja että mieheni kertoi suhteemme alussa että heidän välinsä ex-vaimon kanssa ovat nyt hyvät ja parantuneet eron myötä. Eli toisin sanoen he olivat ystäviä. Ja mieheni kertoi että on sillä naisellakin ollut miehiä eron jälkeen.. en siis vienyt varattua miestä vaan rakastuimme vuosi heidän eronsa jälkeen!
Enkä aio olla lapsille toine näiti, vaan heidän isänsä uusi puoliso! Eikä minusta ole ollenkaan huono juttu että nämä uusioperheet joskus toimivatkinkun sattuu olemaan usein niin ettei lapset välttämättä hyväksy uusia kumppaneita vanhemmilleen tai kumppanit pidä toisen lapsista. Meillä kävi hyvin sillä minä ihastuin lapsiin ja lapset pitävät minusta! Ja ennen kuin eksä minusta sai tietää, meillä oli asiat oikein hyvin, teimme lasten kanssa kaikkea kivaa ja toimi se toisinkinpäin, ex-vaimo sai omaa aikaa ja pääsi juhlimaan yms. Mutta nyt hän tekee hallaa itselleenkin ja väsyy kun ei saa ns "omaa lomaa" ja lähettelee miehelleni viestejä kuinka pää hajoo lasten kanssa.
Niin että näinkö on hyvä? en usko että hän sitä ihan näinkään suunnitteli. Nyt olen alkanut tuntemaan inhoa kyseistä naista kohtaan, sillä hänellä on pakko olla jotain henkilökohtaista Minua vastaan, vaikkei minua tunne edes, ei muuten vo kukaan käyttäytyä noin... ja näin siis tekee pahaa kaikille.
Surullista... enkäole huora. Eipä olisi yllätys jos eksä olisi täälläkin!!;)
taatusti voi asettaa jonkun naikkosen lasten edelle. minun entinen mieheni ei ole sen jälkeen välittänyt tavata omia lapsiaan kun löysi eron jälkeen uuden naisen joka on yhden lapsen yh. uusi perhe on paljon tärkeämpi kuin omat muksut vanhasta liitosta. ja tiedän että uudella naisella ei ole mitään lapsiamme vastaan joten hän ei todellakaan ole se este isän ja lasten tapaamisille. lasten isä ei vain yksinkertaisesti välitä.
kasva sinä huorittlia aikuseksi jos et malta kunnolla edes tekstejä lukea ja sanonpa minäkin että voi mies lapsensa unohtaa eikä siihen tarvita ees naista.
Exä näyttää olevan pahasti mustasukkainen lapsistaan sinulle, kun tulet hyvin toimeen lasten kanssa. Oletti luultavasti, ettet nuoren ikäsi vuoksi kestä lapsia, etkä pärjää niitten kanssa. Ikävä kyllä tuollaisia eukkoja on aivan liian paljon ja tyhmyyttään pilaavat lastensakin elämän. Onkohan lasten hyvä olla katkeroituneen ja väsyneen äidin luona? Usko itseesi, mieheesi ja teidän rakkauteen. Voimia sinulle ja mukavaa kesää!
Voi miten kirjoituksesi kuulostikaan tutulta. Miehelläni on myös äärettömän hullu exä, joka tekee kaikkensa hankaloittaakseen elämäämme.
Mieheni ja exänsä olivat eronneet jo pari vuotta aiemmin kun minä ilmestyin kuvioihin, eli ei todellakaan pitäisi olla mistään sellaisesta katkeruudesta kysymys, että olisin vienyt hänen miehensä. Ongelma onkin luultavasti siinä, että exä sai pompotella miestäni mielin määrin siihen asti, kunnes tulin kuvioihin. Mieheni oli suoraan sanoen liian kiltti, yritti miellyttää exäänsä, ettei tulisi turhia riitoja. Hän mm. lainasi exälle rahaa, auttoi kaikissa mahdolisissa jutuissa. Exä tavallaan sai pitää miehen vielä pari vuotta eron jälkeenkin kuitenkaan ilman mitään velvollisuuksia, kätevää. Ja kun tämä mahdollisuus sitten loppui, pääsi varsinainen piru irti!
Miehelläni on epäonnekseen tietysti myös lapsi tämän hullun akan kanssa ja siitäkös ne mukavimmat kiistat nykyisin syntyvät. Lapsella on valitettavan helppo kiristää, vaikka en voi ymmärtää, että kukaan tervepäinen äiti niin tekisi. No, eiväthän nämä kyseisenlaiset exät terveitä olekaan. Oikea osoite heille olisi mielenterveystoimisto, mutta menepäs nyt sellaista ehdottamaan, siitähän olisi helppoa nostaa vaikkapa kunnianloukkausssyyte!
Että näin meillä. Parisuhteemme on todella kovilla välillä, mutta toivon, että rakkautemme avulla jaksamme taistella exää vastaan, ja että exäkin jonain päivänä löytäisi itselleen oman elämän.
Olisi kiinnostavaa tietää, sujuuko kellään uusioperheellä asiat normaalisti ja sopuisasti exän kanssa. Olen ymmärtänyt, että uusioperhe-exät, nimenomaan naispuoliset, ovat aina enemmän tai vähemmän rasittavia tapauksia. Miksi näin? Miksi on niin vaikeaa päästää miehestä irti?
hei
ei henkisille sairauksille voi mitään ulkopuolinen. tuon exän pitäisi hakeutua hoitoon mutta ei sitä todennäköisesti tee. et voi estää lasten tapaamista vaan sinun on ne kestettävä sanomisineen. exiä on tämä maailma täynnä. eronneita on joka kolmas vai onko jo joka toinen. on sinun valintasi miten elät - älä anna exän vaikuttaa. hae itsekin ammattiapua - ei sitä tarvitse olla sen pahemmin masentunut tai 'sairas' ennen kuin hakee ammattilaisen tukea vaan jo tässä vaiheessakin voi keskustelu terapeutin kanssa auttaa: se ainakin vahvistaa ja antaa perspektiiviä. älä kirjoittele, soittele tai ota yhteyttä siihen exään vaan jätä hänet totaaliseen rauhaa. keskustele sinä ensisijaisesti miehesi kanssa koska siten säilytät hänen luottamuksen.
Juuri tämän vuoksi itse sinkkuna tietoisesti vältän edes alkamasta seurustelemaan eronneiden pienten lasten isien kanssa.
Sehän on selvä, että lapset menevät aina edelle tarpeineen. Enpä olisi itsekkään lapsena ollessani tykännyt tilanteesta, johon miehesi on ryhtynyt. Traumoja olisi tullut. Jos kerran sinulla on aikuisena paha olo tilanteesta, olet uuvuksissa ym. Miten luulet miehesi lasten voivan tilanteisiin, joihin ovat tahtomattaan joutuneet?
Olen sitä mieltä, että jätä se mies, löydät varmasti perhehuolista vapaan miehen. Saat olla kuin kukka hänen kämmenellään. Omatuntokin pysyy puhtaana.
Et voi muuttaa muita, mutta itseäsi kyllä voit. Hetken se kirpaisee, mutta kannattaa. Ajattele miten ihanaa on aikanaan olla rakastettu äiti, lapset oman isän ja äidin kasvattamana. On sitä siinäkin ihan tarpeeksi haastetta elämään. Kaikkea hyvää sinulle.
Niin, viestistäsi huomaa, että taidat olla aika nuori, kun tuollaisia neuvoja annat, että jätä mies ja etsi lapseton tilalle. Tosin ketjun aloittajakin on vasta 22-vuotias, joten hänelle kenties tuo neuvo voi tuottaakin tulosta. Mutta entäs me yli kolmekymppiset? Tiedätkös millaista elämä tällä puolen kymmenlukua on? Etpä taida. Tämän ikäisiä miehiä jos on vapaita ja lapsettomia, on heissä järjestään jotain vikaa. Olen sen pitkänä sinkkuaikanani karvaasti todennut. Niinpä jouduin minäkin myöntämään, että ellen halua olla loppuikääni yksin, on vain hyväksyttävä mies, jolla on jo lapsi ennestään. Siinä kaupan päälle tietysti saa sen exän, mutta minusta se on silti pienempi paha kuin kitkuttelu niiden itsekkäiden kusipäitten kanssa, jotka eivät joko pysty lainkaan sitoutumaan tai heillä on itsensä kanssa jotain pahoja ongelmia (eli tarkoitan siis niitä lapsettomia sinkkumiehiä omassa ikäluokassani) Miehet, joilla on lapsi, ovat huomattavasti kypsempiä, vastuuntuntoisempia, paineensietokykyisempiä jne. kuin lapsettomat lajikumppaninsa. He ovat tottuneet selviytymään, eivätkä juokse pakoon ensimmäisestä ongelmasta parisuhteessa. Joten, et voi yleistää neuvojasi ainakaan meihin yli kolmekymppisiin!
Onko mies tärkeintä elämässä, määritteleekö se naisen arvoa. Kääntäen sama, mies ilman naista, arvotonko?
Jos ei ole perustanut perhettä ennen 30-40 vuotiaana, oletusarvoko ongelmallinen tai sairas?Itsekeskeisiä ym.?
Olisko mitenkään mahdollista, että se voi kertoa viisaudesta, todellisista selviytyjistä, jotka ei määrittele itseään tai muita parisuhteiden kautta tms. epäolennaisiin asioihin/tekijöihin takertuen. Kertoisiko se itsensä ja toisten arvostamisesta, vapaasta halusta olla vapaa?
Sinkuiksi lasken myös leskeksi jääneet ja eronneet lapsensa jo aikuisiksi kasvattaneet äidit tai isät. Onko tosiaan parisuhde ainut mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia tuottava, antava olotila?
Miehet, joilla on lapsi, ovatko järjestään kypsempiä, vastuunottokykyisempiä, ym hyveitä omaavia. Onko niin, että meillä kenelläkään on varaa ylpeillä ja yleistellä?
Alkuperäiselle kirjoittajalle toivotan edelleen:"Jatka eteenpäin, olet nuori, ei sinun tarvitse olla niin epätoivoinen, että läheisriippuvaisesti takertuisit ongelmiin joihin olet itse syytön."
"os ei ole perustanut perhettä ennen 30-40 vuotiaana, oletusarvoko ongelmallinen tai sairas?Itsekeskeisiä ym.?
Olisko mitenkään mahdollista, että se voi kertoa viisaudesta, todellisista selviytyjistä, jotka ei määrittele itseään tai muita parisuhteiden kautta tms. epäolennaisiin asioihin/tekijöihin takertuen. Kertoisiko se itsensä ja toisten arvostamisesta, vapaasta halusta olla vapaa? "
Vaikka yksi kymmenestä vanhasta sinkusta on sen tilanteensa valinnut, suurin osa on enemmän tai vähemmän parisuhteeseen kelpaamattomia.
Oletko koskaan kuullut rakastumisesta, tai halusta viettää elämä toisen kanssa? Ei sillä ole mitään tekemistä itsenäisyyden kanssa.
Kyllä olen ja rakastunut. Jos kuvittelet, että tunteita ei voi hallita, niin ikävä juttu. Tuli on huono isäntä.
Sanoppa, miltä itsestäsi tuntuisi jos olisit lapsi ja vanhempasi vaihtaisi kumppania tuon tuostakin. Kun ollaan niin rakastuneita että... kun nyt tuntuu siltä, niin MINÄ nyt olen oikeutettu siihen. On niin paljon, mitä mieleen tulee haluta ja saada, eikö se kuulu lapsuuteen ja lasten oikeuksiin?
Jos pitää valita, satuttaako käytöksellään ja haluamisillaan kenties lapsia, sillä on tekemistä itsenäisen ja vapaan aikuisuuden kanssa. On vapaa haluistaan ja mielijohteistaan. Ei anna toisten mielipiteiden johdattaa elämäänsä. Eikä ole läheisriippuvainen, seurauksista riippumatta.
Niin... pyytäisin sinua seuraamaan tilannetta...
älä tee vakavia päätöksiä vielä...
Nämä tällaiset riidat saattava jopa johtua siitä että miehesi käy sinun selkäsi takana "painamassa" vaimoaan... ja siksi käyttäytyy kuin jakomielitautinen...
Olen ollut jokseenkin sinun tilassasi.. ja rakkaus on joskus sokea ja sitä haluaa uskoa mitä mieheltään haluaa...
Hyvää kesää ja koita jaksaa... nää on rasittavia juttuja.... Lapset tulevat pysymään ja riidat niiden mukana....
Katsele tilannetta myös siltä kannalta, mikä on miehesi ja ex-vaimon eron syynä; taustalla voi olla paljon asioita, joita mies ei sinulle ole kertonut, ts. ex-vaimo saattaa olla syystäkin katkera (ikävä asia on tietenkin se, että hän purkaa aggressionsa sinuun).
Miehet ovat tällaisissa tilanteissa usein vaitonaisia siitä, mikä on ollut heidän oma osuutensa eroon. He saattavat jopa valehdella eronsa syyt pystyäkseen siirtymään seuraavaan suhteeseen. Olen itse ollut tilanteessa, jossa mies kielsi kaikki eroon liittyvät syyt, jota sitten tulivat myöhemmin ilmi. Nämä samat syyt yleensä johtavat sitten seuraavaankin eroon; joten tämä on se syy, miksi mielestäni sinun on hyvä rauhassa tarkkailla tilannetta ja kysellä mieheltä asioita hänen edellisestä suhteestaan. Olet vielä nuorikin, joten et ole ehkä ehtinyt vielä kovin monessa suhteessa olla, että olisit oppinut tuntemaan erilaisia 'miestyyppejä', jos näin voi sanoa.
Hei, on todella hienoa saada tukea saman tilanteen kokeneilta ihmisiltä. Toki inhottavaa ettätällaisia katkeroituneita löytyy näin paljonmutta kokemuksella voi sitten kertoa muillekin.
Tällä entisellä on myös tapana kinuta mieheltäni rahaa. Siis ymmärrän nämä elatusjutut, mutta kun kyse on siitä että tämä nainen juhlii paljon ja täten rahaa menee semmoseen. Sitten se soittelee miehelleni että anna rahaa bensaan kun käymme kummitytön luona synttäreillä, tai anna rahaa pakko saada pari siideriä.Lähettelee viestejä jossa kysyy koska sun tili tulee? Jne, siis ihan suoraan kehtaa kysyä. Itse en pyytäisi.. En tosin ole puuttunut heidän raha asioihinsa mutta tottakai surettaa että EKSÄ ruinaa rahaa kun sitä ei meillämuutenkaan ylenmäärin ole.
Ja mieheni ehdotti tälle naiselle terapiaa,mutta suuttui sitä kahta kauheammin ja minä olinkin sitten loppujen lopuksi se joka sitä hänen mielestään tarvii. Ja kohta tarvikin, ei tällaista kauan jaksa kukaan.
Naisella onmyös tapana syyllistää kokoajan miestäni ettei häntä muka kiinnosta omat lapset. Totuus on tottakai ihan muuta!!! Hän soittaa jos ei näe, lapsille jokapäivä ja ennennukkumaanmenoa hyvät yöt. Nytpä tällä lasten äidilläon tapana sulkea puhelin tai jättää vastaamatta, jottei saisi isä yhteyttä. Näin hän sitten koittaa selittää lastenvalvojalle ettei isää kiinnosta. Mieheni on kuitenkin ajatellut ottaa puheluerittelyt mukaan ensimmäiseen tapaamiseen mistä näkee että on koitettu soittaa. Nainen on päättänyt että hän voittaa taistelun ja toivoo ettei isä saisi enäälapsia. Sitten hän lähettää minulle tekstiviestiä, että: "katso kuinka viet miehen kalleimmat aarteet häneltä, OMAT LAPSET! ehkä joskus tajuat... En usko että tajuat ikinä. KaKARA."
Ajattelin itsekin säästää nämä viestit jos niistä on yleensä mitään hyötyä. On se kumma kuinka ajatellaan ettei isällä ole tunteita tai kiinnostusta lapsiinsa! Voi se olla toisinkin päin.. Luulen kuitenkin että tässä on kyse mustasukkaisuudesta ja naisen itsekkyydestä.
Kirjoituksistasi saa sen kuvan, että olet järkevä ihminen etkä ole tehnyt mitään pahaa, päinvastoin olet yrittänyt olla sopuisa ja mukava kaikille.
Mutta minulle herää silti kysymys, onko teidän suhteenne tuon kaiken arvoista? Vastaat nyt varmasti, että on...mutta kuitenkin totean, että olet hyvin nuori.
Henkisesti sairas ihminen pystyy tärvelemään lähiympäristönsä. Tämä näkyy monilla työpaikoilla ja varmasti uusioperheet ovat yksi näyttämö, missä itsekkäät ja häiriintyneet ihmiset kiusaavat toisen vaikka hengiltä, jos saavat tilaisuuden.
Ikävä uutinen on se, että useinkaan näitä taisteluita ei voi voittaa. Työyhteisössä uhri lähtee pois, koulukiusattu vaihtaa koulua, hakattu aviovaimo pakenee ja salaa tietonsa jne.jne.
Olet nyt jo rikki, enkä ihmettele sitä yhtään. Lasten äiti hallitsee rakkaasi elämää lasten kautta ja kertomasi perusteella myös suoraan. Ennen pitkää heräät vaatimaan, että hänen on tehtävä asialle jotakin konkreettista...mutta mitä, sitä sopii ihmetellä. Tästä seuraava vaihe onkin se, että teidän kahden suhteenne kiristyy. Ja raha tulee olemaan aina ongelma, sen voin luvata.
Joten mieti ainakin seuraavaa: älä hanki lasta lähiaikoina. Olet nuori, saat sellaisia myöhemminkin, jos pysytte yhdessä. Keskustele ongelmastasi ammattiauttajan kanssa. Omien ajatusten peilaaminen auttaa aina ja voit oppia uusia keinoja hallita stressiä, kun se on pahimmillaan.
Toivotan sinulle voimia...
Siis ihan kauhee narttu se pikku ex-vaimo! Sympatiat puolellasi!
Nyt parasta mitä tässä tilanteessa teet on että jaksat eteenpäin!
Älä anna sen naisen voittaa, tai todennäköisesti kadut sitä. Luulen, että ajan kanssa hänkin tylsistyy ja "hankkii oman elämän" :)
Kauheeta luettavaa toi sun tarina! HUH!
Tue miestäsi, ei oo helppoo silläkään ja yritä pysyä rauhallisena. Voisitko ottaa yhteyttä poliisiin?
Se nainen on ihan TÄYSI sekopää, yritä olla imeytymättä mukaan. Olet tosiaankin täysin syytön.
Pidä kiinni miehestäsi ja yritä jaksaa.
Minun mielestäni et ole tehnyt väärin kun käskit hankkia oman elämän. olen itsekkin 22 ja lapseton mutta silti katson olevani sen verran kypsä että voin mielipiteenäni sanoa että akka on kakara olkootkin vaikka 80 v ja sopimaton äidiksi ihan käy lapsi sääliksi tuommonen meuhkaaminen tuosta ei oo mitään iloo eikä hyötyä kellekään. piä vain puoles ja jos se äitileen valitaa ja se sulle niin sano sillekkin ihan suoraan vaan että eipä taida teijän asiat sille kuulua ja vois vähän kasvataa tätä kypsää aikuista.
Jos pitää paikkansa,että hän huoritteli sinua kaikkien kuulleen,voit vetää kunnian loukkauksesta oikeuteen..
niin kuin tuota exää ei olisikaan.
Toivottavasti miesi tukee sinua, sillä se on sen tehtävä.
Laki turvaa miehelle tapaamisoikeuden, siihen tuo exä ei pääse käsiksi.
Jos minä miehenä olisin samassa tilanteessa, kertoisin, tuolle ihmiselle, että mitä mieltä olen mokomasta häiriköinnistä.
Koitahan jaksaa, sitä exäähän tässä tuntuu vituttavan :)
Sympatiat on todellakin sun puolella!!Miten me naiset osataankin olla näin hirveitä toisiamme kohtaan?!Voimia sulle,puhu miehesi kanssa!!
Voi että pistää vihaksi tollaset akat,joilla ei tosiaan ole omaa elämää.Avioerolapsena tiedän millaista on, kun äiti aivopesee minut vihaamaan isän uutta naista(vr.sinua tässä tapauksessa).
Sitten kun tulin vanhemmaksi,tajusin että tämä uusi nainen on oikeasti hyvä ja mukava ihminen.Voi että suutuin äidilleni tästä,vuosien haukkuminen jne. purkautui siihen,että suostuin olemaan äitini kanssa tekemisissä vasta silloin,kuin hän oli pyytänyt ANTEEKSI isän naiselta ja hyväksynyt tämän OSAKSI MINUNKIN ELÄMÄÄ.Vaikeita aikoja,mutta niistä selvittiin...Sinun tapauksessasi katse tulevaisuuten(yhteiseen miehesi kanssa)ja koittakaa selvitä!!