Mitä ihmettä firmat tekevät kaikilla johtajilla. Olen työntekijä, minulla on lähiesimies, ja koko porukalla on kaikkien lähiesimiesten esimies, sitten seuraa aluejohtaja ja apulaisaluejohtaja, heillä on kaikkien alueiden johtaja ja hänellä apulaisjohtaja, ja kai siellä on joku kalifien kalifi jossakin huipulla. (Ja kaikessa tässä me kuulemma käytetään liikaa vessapaperia). Jos muutama johtajan paikka lopetettaisiin, niin saataisiin lisää työntekijöitä ettei me näännytä, ja saisi ehkä hyvällä omallatunnolla pyyhkiä peppunsa.
Mtä ihmettä
alainen
3446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
katsos, kun pomojen pomoja pitää olla, että ne voi sitten kehua kuin vähän menee vessapaperia, mut ne ei ole ottanut huomioon kuinka paljon menee hammastahnaa ja illodinia suun puhdistukseen kun menee kotio oman vaimon luo. Ja suomalaista pomoa pelottaa se häpeän tunne että jos tekee yksinään jonkun virhe arvioinin, niin ei ole ketä syyttää, mutta kun pomoja on vaikka 6 kpl niin siinä on jo ketä syyttää : )
hajoita ja hallitse = mahdotonyhtälö
vaan korkean hierarkian lieveilmiöt ovat niitä kalliiksi tulevia.
Monikerrosorganisatioon iskostuu esimiehen miellyttämisilmiö = pomolle välitetään sellaista tietoa jonka arvellaan häntä miellyttävän.
Tuon seurauksena päätöksenteon perusteet eivät välttämättä ole oikeita.
Enemmän tasoja > vahvempi suodatus > huonommat päätökset!
Lisäksi perisyntimme, uusien päätösten tekeminen vaikeutuu entisestään.
Erittäin tyypillistä sekä yritysorganisatioissa että yhteiskunnallisissa elimissä, kunnat ja valtio, hallitus ja eduskunta mukaan lukien.
Tehdään typerä ratkaisu ja vaikka nähdään että takamus ajetaan kantoon ja uuden tiedon valossa täytyisi tehdä uusia päätöksiä, ei niitä synny vaan samat tyypit ajavat härkäpäisesti typerää linjaa.
Kyse ei olisi syyllisten ja virheiden etsimisestä vaan uuden tiedon perusteella järkevämpien ratkaisujen tekemisestä!!
70-luvulla teemana oli, ainakin joissakin yrutyksissä, delegoida päätöksentekoa ja työhön liittyvää suunnitteluvastuuta lähemmäksi suoritusporrasta.
Nykyään suunta näyttää olevan päin vastainen.
1969 - 2001 toimin erilaisissa keskijohdon tehtävissä ja nykymeno kyllä ihmetyttää!
60% ikäluokasta on nykyään läpäissyt jonkinlaisen esimieskoulutuksen jossain elämänsä vaiheessa. Näille kaikille pitää löytyä johtajan homma, vaikkei olisi yhtään alaista tai muuten työntekjä lähtee ovet paukkuen. Ainakin käyntikortissa pitää olla joku johtajatitteli. Valmistuneen insinöörin on vaikea selittää omaisillensa, että insinööri on nykyään aika lähellä duunaria, kun taas insinöörin vanhempien mielikuva insinööristä on, että se on suuri herra. Esim. siskoni sanoi olevansa tuotepäällikkö. Kun sitten kysyin, kuinka monta alaista on, se sanoi pienen hiljaisuuden jälkeen, että "ei yhtään".
Työntekijäporukassa toistuu aika usein sellainen ilmiö, että kaikki höpöttävät keskenään, eikä kukaan tee mitään. Kun joku sitten luulee saavansa arvostusta sillä, että rupee töihin, se saa äkkiä monta pomoa. Vittuilu alkaa välittömästi. Kaikki yrittää tuupata hommansa sulle, jos et tee, saat kuulla olevansi yhteistyökyvytön. Jos teet, siitä kaivetaan kaikki virheet. Ja aina kun joku homma on kesken, vika ei ole siinä, että et kerkiä tekemään kaikkia muiden hommia, vaan vika on siinä, että olet laiska ja valitat aina. Eli toisin sanoen ilman työnantajan ohjausta työntekijäporukan saadessa päättää vapaasti esimiehet tai esimiehen tavoin käyttäytyvät työntekijät ovat aina enemmistössä ja töihin suostuvat alaiset vähemmistössä.
"Mitä ihmettä firmat tekevät kaikilla johtajilla".
Eivät mitään. Mutta mutta moni ihminen suuttuu, jos ei pääse johtajaksi. Johtajan tittelillä työntekijän saa halvemmalla tyytyväiseksi kuin maksamalla palkkaa enemmän.