Mitenkä on, jos pääasiallisesti ajaa taajamassakaupungissa, lähinnä pätkäajoa, kannattaako ajaa suurimmalla autolla? Auto monipisteruisku 1.6 kone, jaksaa vetää pintakaasulla 50 km/h rajoitusalueella tuolla vitosella.
Mutta kannattaako ajaa, vai ketääntyykö koneenseen karstaa ym? Ajaako esim nelosella?
Mutta kannattaako ajaa, vai ketääntyykö koneenseen karstaa ym? Ajaako esim nelosella?
Vastaukset 6
Vanhimmat
pelkästään kaupungissa niin kannattaa käyttää julkista kulkuneuvoa,meinaan auton hinnalla ajaa tavallisen monta vuotta julkisilla.
Muutenkaan ei kannata alle neljän kilsan matkan takia edes käynnistää autoa,vaan kävele tai pyöräile sekin matka.
Vaikea sanoa, mutta luulisin että 4 olis parempi vaihtoehto,en tiedä se on vaan luuloni. Luulen että isolla autolla ajaessa 5:lla moottorin vääntö on sen verran alhaalla että se aiheuttaa auton sisällä ikävän kuuloisen "melun". Tosin eihän melu aiheudu auto koosta, ääni on sama jokaisessa autossa. Kulutus riippuu hyvinkin moottorista, miten on vääntö suhteessa tehoon alhaisilla kierroksilla ja miten se liikuttaa ko. autoa. Mielestäni polttoaineen palaminen on täydellisintä kierros aluella n.1400 - 2800 nykyaikasilla autoilla.
Kannattaa verrata, aja tankillinen 5:lla ja toinen 4:lla ja vertaa kulutusta.
Bensakoneella pitää pyrkiä mahdollisimman nopeasti tietyin varauksin käyttämään suurinta vaihdetta.
Ensinnäkin kiihdytys valoista pitää hoitaa reippaasti n. 2/3 kaasulla, mutta matalilla kierroksilla eli ykkösellä vain pätkäistään auto liikkeelle. Joskus onnistuu kakkosellakin riippuen autosta tai alamäestä.
Kierroksia pitää välttää, mutta konetta pitää kuormittaa ja suurin vaihde sitten sisään kun saavutettu 50 km/h on lasissa.
Isolla vaihteella ei pidä runnoa väkisin vaan heti pienemmälle, jos tilanne vaatii. Auton pitää liikkua pintakaasulla tasaista nopeutta.
Idea nopeassa kiihdytyksessä on se, että näin saavutetaan nopeasti taloudellisin vaihde ja kiihdytys tapahtuu kunnon kuormituksella jossa bensakone toimii suurimmalla hyötysuhteella.
Suuria kierroksia vain pitää välttää.
Pikkuvaihteilla hyrryttäminen pintakaasulla, kuluttaa yllättävästi polttoainetta koska osateholla bensakone on erittäin epätaloudellinen.
(nykyiset laihaseossuoraruiskumoottorit ovat kehitetty juuri tämän ongelman ratkomiseksi)
Ennakoiminen ja pysähtymisen välttäminen säästävät bensaa. Raskaankaluston kuskit usein hissuttavat valoissa pysäyttämättä autoa kokonaan, jos piakkoin vaihtuu vihreä.
Karstoittumista ei tarvitse pelätä enää nykymoottoreilla ja -polttoaineilla.
Joskus kannattanee puhaltaa noet pois maantiellä luukuttaen.
"Ensinnäkin kiihdytys valoista pitää hoitaa reippaasti n. 2/3 kaasulla, mutta matalilla kierroksilla eli ykkösellä vain pätkäistään auto liikkeelle. Joskus onnistuu kakkosellakin riippuen autosta tai alamäestä.
Kierroksia pitää välttää, mutta konetta pitää kuormittaa ja suurin vaihde sitten sisään kun saavutettu 50 km/h on lasissa."
Tällä kelillä ei välttämättä voi täyttä (tai siis 2/3:aa) kuormitusta käyttää kierroksilla X, koska pito tiellä saattaa olla alhaisempi. Siksi ripeydestä joutuu talvisin monesti tinkimään, eikä kesäajan pihistysajon opit aivan päde. Sutimalla ei ole taloudellista lähteä eikä aivan pintakaasulla kannata kiihdyttää paljoakaan yli 2000 rpm. Siksi talvisin neuvoisin kepittämään kiihdytyksenkin aikana jopa aikaisemmin kuin kesäisin.
Koomisimpia asioita liikennekäytöksessä on se, että jotkus kiihdyttävät motarin kiihdytyskaistalla yli 4000 rpm kierroksilla ja pienellä vaihteella... käyttäen OSAKAASUA! Mielestäni tyhmempää ajotapaa on todella vaikea etsiä.
"Pikkuvaihteilla hyrryttäminen pintakaasulla, kuluttaa yllättävästi polttoainetta koska osateholla bensakone on erittäin epätaloudellinen."
Ja juuri tämän takia neuvonkin talvisin kepittämään suurempaa aikaisemmin. Tosin suurin pykälä kuten ennenkin: sitten kun ollaan tavoitenopeudessa.
"Ennakoiminen ja pysähtymisen välttäminen säästävät bensaa. Raskaankaluston kuskit usein hissuttavat valoissa pysäyttämättä autoa kokonaan, jos piakkoin vaihtuu vihreä."
Ei se kulutus ainoa ole. Luulen, että yhtä tärkeitä syitä on liikkeellelähdön hitaus ja hankaluus (tusinan verran pikkupikkuvaihteita, koska kytkintä ei saa liikkeellelähdössä paljoa luistattaa).
"Karstoittumista ei tarvitse pelätä enää nykymoottoreilla ja -polttoaineilla.
Joskus kannattanee puhaltaa noet pois maantiellä luukuttaen."
Jep. Tällöin kannattaa vaan varmistua, että moottori on kunnolla lämmennyt ja ettei kuitenkaan luukuttaessaan aiheuta muulla tavoin tarpeetonta vahinkoa moottorille.
niin.. niiden vaihteiden kanssa, että mosa vetää kevyesti, ei saa kuulua itään jurinoita, eikä saa täryttää.. menee vaihteisto paskaks ja sitä ei bensoilla takas säästellä. toiset vetää paremmin kuin toiset.
Mihin takavuosien taloudellisuusmittarit (alipainemittarit) ovat nykyautoista kadonneet?
Vaikka ne vähän epämääräisiä olivatkin antoivat ne suuntaviivoja siitä minkälainen oli moottorin toiminta kulloisellakin hetkellä.
Sääntönä oli mitä suurempi alipaine sen suurempi ilmaylimäärä moottorissa ja pienempi polttoaineen kulutus.
Taloudellisuusmittarin hyödyt tulivat esiin lähinnä matka-ajossa. Siis isommilla vaihteilla. Siitä näki miten ylämäissä kaasuläpän asento vaikutti imusarjan alipaineeseen. Monesti näki hyvin selvästi, että vaikka kaasua lisäsi vastamäessä ei vauhti siitä parantunut mutta bensan kulutus kasvoi. Ja toisaalta jos hieman hellitti kaasupoljinta mäkeä noustessa, ei vauhti sanottavasti pudonnut, mutta taloudellisuusmittarin neulan sai helposti pysymään "vihreällä".
Noista ajoista on minulle jäänyt sellainen varvastuntuma että pystyn mielestäni ajamaan taloudellisesti ilman noita "taloudellisuusmittareitakin".