Jos menetät poikuutesi elämäsi naiselle ja suhteessanne on kaikki erinomaisesti, riittääkö tämä koko loppuelämäksi. Eli onko seksin kokeminen vain yhden naisen kanssa koko elämän aikana mahdoton ajatus, vaikka ko suhde olisi kaikkea mitä olisit ikinä voinut toivoa. Johtaako tämä väistämättä pettämiseen tai jättämiseen?
Kysymys
hanna
121072
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kelata aikaa taakseppäin, menny mikä menny :)
Mutta ei se ajatuksena mahdoton olisi.
Tästä oli juuri juttua kolmosen leffassa. Sieltäkö kysymyksesi keksit? Ikään kuin tähän olisi joku universaali vastaus.
Harmi kyllä, taisin missata sen leffan. Tiedän, että yhtä oikeaa vastausta ei ole, mutta haluaisin vain kuulla mielipiteitä. Poikaystävälleni olen eka ja ollaan seurusteltu jo viisi vuotta. Hän sanoo minun riittävän. Taidan itse huolehtia enemmän...
Onnea Hanna. Olette jo noin pitkällä. Aika herkku olet, kun poikaystäväsi vielä ....
Riität aivan varmasti. Dont worry.
Muistatko, kun Pave Maijanen lauloi
Tuntunut riittävän edes alkumetreille ? Mut muuten varmasti riittäisi jos kaikki muut natsais kunnolla kohdalleen. Tilanne on kuitenkin vain yksilökohtainen ja jokainen toimii siinä omalla tavalla !
Se vähän riippuu mistä roikkuu. Onko se ensimmäinen nainen todella elämäsi nainen? En tierä..voihan se suhde onnistuakkin. :)
Tai olisi riittänyt, jos niin olisi käynyt ensimmäisen kanssa. Yksi riskitekijä kuitenkin on: sinä. Oletko kiertänyt kymmeniä sänkyjä? Oletko harrastanut ryhmäseksiä ja antanut miehille baarin vessassa? Oletko kokeillut naisiakin? Jos kyllä, niin voit olla varma, että tehtävä on miehelle paljon vaikeampi, ja se on silloin sinun syysi.
No enpä minä paljoa kokeneempi ole. Poikaystäväni lisäksi olen ollut yhden kanssa.
Kiva kuulla, että poikaystäväni sanat eivät ole välttämättä vain minun mieliksi sanottuja.
niin eipä mitään hätää. :) Itse ainakin pysyisin naiseni vierellä. Kunhan keskustelette asiat läpi niin, ettei tule mitään ikäviä yllätyksiä sen takia, että jompikumpi ei tiennyt toisen jostain ajattelutavasta tai haluista.
itse kokeneena voin sanoa että on mahdollista.
Olisin ollut ihan tyytyväinen juuri sen ensimmäsisen kanssa, itse asiassa olinkin yli kakskyt vuotta. Sitten hänelle vain ei enää riittänyt jokin minussa ja nyt olen sitten vapaa katselemaan seurani mistä parhaiten sitä löydän. Onneksi lapsetkin on jo sen verran isoja että ei ihan kamalasti harmita.
Mutta paljon on perää tuossa edellisessä. Tutustukaa hyvin ennen kuin sitoudutte todenteolla. Kovin monta perustavanlaatuista eroa ei saa olla haluissa ja elämän peruskysymyksiin suhtautumisessa. Isot asiat kuten lasten hankkiminen, asumismuoto ja rahan kanssa toimiminen pitää ainakin olla molemmilla samansuuntaisia. Muuten varmasti menee jossain vaiheessa ihan kunnolla sukset ristiin.
se on sanoa...kyllä varmasti henkilökohtaisesti alkaisi jossain vaiheessa tekee mieli jotain muuta, ku seurustelua.
Jokunen vuosi meni ihan ok, mutta lopulta oli kurkistettava aidan toiselle puolelle. Tunnen muutaman muunkin vastaavanlaisen tapauksen...
Toisinkin voi varmasti käydä, mutta taitaa olla aika harvinaista, valitettavasti.