Avioerojen räjähdys ja todellinen sinkkubuumi, silloin kun sitä ei itselleen omaehtoisesti halua, on seurausta siitä, että vauvat kiikutetaan seimeen ja tarhaan tai johonkin vieraaseen hoitopaikkaan, jossa vieraat tädit vaihtuu koko ajan ja he tekevät työnsä palkkaa vastaan ja vastaavat koko laumasta eivät yhden tai kahden lapsen tunne-elämän kehityksestä. joka
johtaa terveen omanarvontunnon kehittymiseen.Tässä selvä syy, miksi kukaan ei lopullisesti
kiinny tai rakastu kehenkään, vaan koko ajan vaihtaa kumppania ja naiset eivät anna itselleen arvoa, kun ei ole ollut vanhemmat sitä omanarvontunnetta luomassa, vaan työssä ja ylitöissä ja kaljalla etc. Asia selvä kuin pläkki!
johtaa terveen omanarvontunnon kehittymiseen.Tässä selvä syy, miksi kukaan ei lopullisesti
kiinny tai rakastu kehenkään, vaan koko ajan vaihtaa kumppania ja naiset eivät anna itselleen arvoa, kun ei ole ollut vanhemmat sitä omanarvontunnetta luomassa, vaan työssä ja ylitöissä ja kaljalla etc. Asia selvä kuin pläkki!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Haluaisin kohdistaa tämän viestin erityisesti ikäluokkaan 55-65-vuotiaat. Suuret ikäluokat tulee ensimmäisenä mieleen. Olisi mukava, kun
nuorten ihmisten vanhemmat saisivat vähän käsitystä siitä, mitä ovat aikaansaaneet ahneudessaan.
Nyt sitten matkustellaan ja tuhlataan perintörahat ja on istuttu omalla rahapallilla, kun yliopistostakin valmistuneet ja muut ovat olleet pätkätöissä. Kyllä sekin liittyy monella
juuri sinkkuuteen, kun ei ole tarpeeksi tuohta ja
avioeroihin, kun lasten tunne-elämäänei ole panostettu, koska ei olla oltu koskaan juuri paikalla, kun lapsi on ollut hereillä.
Siinä on sitten antimet elämälle. Ei ihme, jos
huono omanarvontunne ei kestä pienintäkään kolausta ja toisen ihmisen kanssa elämä on sellaista pätkäelämää.
Sama tarhabuumi jatkuu, kun se oma tunne-elämä ei ole kunnossa ja tulevan avioeron vuoksi on pakko jättää lapset ns. heitteille, henkisesti,
ja usein myös fyysisesti.
Niin, ja se, että nykyään ihmiset etsivät vain perhoset vatsassa-tunnetta ja kuvittelevat, että koko avioliiton aikana pitäisi tuntua perhosia vatsassa. Noh, tietenkin kun ei enää tunne perhosia vatsassa niin erotaan. Yksinkertaista.. Se on vasta ensimmäinen askel rakkauteen, eli ihastuminen.
Sitäpaitsi..ennen oli itsestäänselvyys että mennään naimisiin eikä sitä erottu niin helposti vaikka mies olisi ollut esim. alkoholisti.
Mutta ei sinkuissa mitään vikaa ole.. ei se aina johdu noista asioista. Itsekin olen sinkku, mutta etsin itselleni vakituista kumppania. Se on kuules vaikeaa jos toinen leikkii tunteilla...
Tunteilla leikkiminen johtuu juuri siitä, että lasta ei ole rakastettu eikä hänelle ole aikanaan ollut aikaa, jotta IHMINEN hänessä olisi päässyt rakentumaan. Ihmisen tunne-elämä rakentuu juuri lapsuudessa. Virheet ja tunteettomuus jatkuvat loppuun asti. Tekemätöntä
työtä ei enää saa tehdyksi.
Sen, joka leikkii tunteilla, voi ehdottomasti ja kylmästi jättää heti. Ei ole toisen ihmisen arvoinen.
Mutta kylä itse olen ainakin ne perhoset jo jättänyt teini-ikään ja alkanut seurustella ihan vain mukavan oloisten miesten kanssa.
Mutta ei sekään sen helpompaa ole.
Kaikenmaailman narsisteja ja huumeveikkoja on sattunut vastaan, tai sitten ei vain ole mitään yhteistä.. En silti omalla kohdalani koe vaativani liikoja, terve maalaisjärki riittää, miten sitä onkin niin vaikea löytää?