Minkä ikäisenä seurustelit ensimmäisen kerran? Ja mitä silloin hait? Miten pitkään suhde kesti?
Itse en ole seurustellut IKINÄ. Ei oo vaan tarpeeks kiinnostavaa tullu vastaan ja mitä intoa alkaa jos ei kiinnosta?? Ja sit oon vielä aika ujo..
Toisaalta kyllä haluisin tässä vakituisen miehen saamaan mut.. Eikä siitä mitään häitä tartteis seurata, kuitenki et ois tunteet kunnolla molemminpuolin pelissä. Alkaa vähän ärsyttämään kun ei ketään mukavaa tyyppiä kävele vastaan :D Mistä voi löytää mukavan miehen??
Kertokaa kokemuksianne ja ajatuksia ja kommentoikaa jos kiinnostaa. Kiitos.
Itse en ole seurustellut IKINÄ. Ei oo vaan tarpeeks kiinnostavaa tullu vastaan ja mitä intoa alkaa jos ei kiinnosta?? Ja sit oon vielä aika ujo..
Toisaalta kyllä haluisin tässä vakituisen miehen saamaan mut.. Eikä siitä mitään häitä tartteis seurata, kuitenki et ois tunteet kunnolla molemminpuolin pelissä. Alkaa vähän ärsyttämään kun ei ketään mukavaa tyyppiä kävele vastaan :D Mistä voi löytää mukavan miehen??
Kertokaa kokemuksianne ja ajatuksia ja kommentoikaa jos kiinnostaa. Kiitos.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eli ikä juuri siinä 19 ja 20 rajamailla. Rehellisesti on kyllä pakko tunnustaa, että mieskuviot ennen tuota oli vain säälittävällä tapailuasteella.
Itsellä asia aikoinaan ahdisti kovasti, mutta toisaalta kun nuorena sai rellestää sydämen kyllyydestä, sitä on nyt tyytyväinen tilaansa...
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan...
Ensimmäisen kerran seurustelin vähän sen jälkeen ku täytin 17. Suhde kesti 2 viikkoa :)
Ensimmäinen vakava (5v kestänyt) seurustelusuhde alkoi saman vuoden lopussa, vähän ennen ku täytin 18. Se meni poikki sen takia, että oltiin liian erilaiset toisillemme, ainakin mun mielestä. En ollut onnellinen vaan ahdistunut joten lähdin. Se siitä :) Siitä suhteesta alussa kyllä odotin elämän kestävää, mutta toisin kävi ja hyvä niin, koska nyt on se oikea mun rinnalla :)
Ei se oikea etsimällä löydy, se vaan sattuu kohdalle kun sitä vähiten odottaa. Niin kävi mulle ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä.
Mun ekat seurustelut sijoittui yläasteelle, mutta jotenkin ne olivat silloin vielä sellaista opettelua, eikä todellisia tunteita ollut juurikaan pelissä. Ja suhteen kestokin oli muutaman kuukauden luokkaa joten ne ei siis mitään vakavia juttuja olleet. Ensimmäinen vakavasuhde alkoi mulla 16vuotiaana ja sitä kesti 5,5vuota. Herra löysi uuden ja vaihto lennosta (ja meni kihloihin uuden kanssa muutaman kuukauden päästä... en oo katkera, en....). Nuorelle se reilu viis vuotta oli pitkä aika ja mulla jäi nuoruuden sekoilut käymättä läpi. Ja sitten 22vuotiaana sekoilin hivenen liikaakin... aika onneks parantaa haavat!
Mä hain siitä ensimmäisestä todellisesta suhteesta sinisilmäisesti elämänkumppania. Elämä opetti kantapään kautta että yksin tänne synnytään ja täältä lähdetään, ja yksin täällä eletäänkin. Miehet vain vierailevat elämässäni vaikka kuinka tahtoisin heidän jäävän. Yksin on parempi... ja mistä sitä tietää mitä huominen tuo tullessaan. Nurkan takana voi odottaa elämäsi rakkaus. Toivosta ei kannate luopu, mutta odottamaankaan ei kannate jäädä. Pitää vaan uskaltaa pistää itsensä likoon silläkin uhalla että satuttaa itsensä uudelleen ja uudelleen.... Mukavia miehiä on kaikkialla ympärilläsi, avaa silmäsi ja näe.
p.s. baari on huonoin vaihtoehto jos etsii elämänkumppania, kokemusta on.... valitettavasti
Ekan kerran seurustelin kun olin 14v suhde kesti n.6kk ja enkä kai hakenut mitään :).
Kyllä se "oikee2 jossain vaiheessa tulee kohadalla,ennemmin taikka myöhemmin. Nyt olen seurustellut 2vuotta ja muutaman vk:n ja olen kihloissa ja asutaan yhdessä.SEutustelu alkoi kun oli 14vuotta (olin täyttämässä 15... Poikakaveri oli sillonin 19vuotta..
ensimmäisen kerran aloin seurustelemaan vähän ennen kuin täytin 21, ja samassa suhteessa vieläkin. oltu nyt yhdessä 1,5 vuotta. nuorempana menin ja rellästin ja nautin yksin olosta, ja lähinnä kaikki mies juttini olikin vain "tapailua".
ensimmäisen kerran seurustelin 18-vuotiaana. toisaalta en kyllä itse silloin ajatellut suhteen olevan mitään vakavaa, eikä se sitä ollutkaan. kesän olimme yhdessä - mukavaa aikaa ja kun syksy tuli ajauduimme eroon. olemme kuitenkin vielä hyviä ystäviä. näemme kohtuu usein, ainakin kerran viikossa.
vakavan suhteen aloitin 19-vuotiaana, tosin ajattelin senkin kestävän kesän. niin sovimme. suhde kuitenkin jatkui syksystä huolimatta ja nyt nautimme toisistamme ja luultavasti jatkamme samalla tiellä koko loppuelämämme
siis olin 17 v kun alettiin seurustelemaan (poikaystävä silloin 19), noin 1,5 vuoden jälkeen mentiin naimisiin ja nyt ollaan vähän yli vuosi oltu naimisissa.
Aika varmalla ja vakaalla pohjalla meidän suhde siis on, vaikka aluksi en uskonut kyllä näin käyvän.
Ensimmäisen kerran aloin virallisesti seurustella, kun oli 17-vuotias. Tämän ihmisen kanssa olen edelleenkin, yhtä ollaan pidetty jo yli kolme vuotta. Ja yhteistä tulevaisuutta suunnitellaan :)