Työpaikallamme, uusimaalaisessa (ei kuitenkaan pk-seutu) opettajainhuoneessa, on puhjennut kevättalven aikana romanssi. Nuori nainen ja suhteellisen nuori mies, molemmat varattuja tahoillaan, ovat alkaneet viihtyä yhdessä saumattomasti.
Sängyn en ole kuullut rytisevän, mutta muuten näillä "kaveruksilla" (kuten he itse uskottelevat muille ja kai itselleenkin) on ihan selkeät pelit: aamukahvit kukonlaulun aikaan, yhteiset välituntivalvonnat, halailua käytävillä... Satuinpa olemaan eräänä päivänä lenkillä, kun näin näiden kahden suukottelevat toisiaan kauempana.
Ottamatta kantaa heidän tekonsa oikeellisuuteen - asenteeni paistaa jo rivien välistä - heidän suhteensa sotkee oikeasti työkuviot. Mielestäni ei ole sopivaa, että esimerkiksi yhteisissä tiloissa kaksi ihmistä vetäytyy aina kaksin samaan nurkkaan "juutelemaan" keskenään. Ei ole myöskään fiksua, että kauniina kevätpäivinä mennään kaksin kahvikupposen ääressä paistattelemaan päivää, olipa kuinka välitunti tahansa. Kaikkein vähiten fiksua on tulla ja lähteä aina samaan aikaan juhlista ja viettää sielläkin aikaa kaksin.
Tällä palstalla ollaan puhuttu jonkun verran näistä yllättävistä kavereista. Ihmiset, älkää pitäkö muita ihmisiä niin typerinä, että pystytte huijaamaan ilmiselvissä asioissa. Jos mies ja nainen alkavat yht'äkkiä hengailla kaksin työpaikalla, vaikka ennen on hädin tuskin tervehditty, ei kukaan usko, että kyse on pelkästä kaveruudesta. Jos siis haluatte olla uskottomia mutta ette typeryksiä, niin hoitakaa pettämiset työpaikan ulkopuolella ilman että kenenkään tarvitsee katsella sitä!
Sängyn en ole kuullut rytisevän, mutta muuten näillä "kaveruksilla" (kuten he itse uskottelevat muille ja kai itselleenkin) on ihan selkeät pelit: aamukahvit kukonlaulun aikaan, yhteiset välituntivalvonnat, halailua käytävillä... Satuinpa olemaan eräänä päivänä lenkillä, kun näin näiden kahden suukottelevat toisiaan kauempana.
Ottamatta kantaa heidän tekonsa oikeellisuuteen - asenteeni paistaa jo rivien välistä - heidän suhteensa sotkee oikeasti työkuviot. Mielestäni ei ole sopivaa, että esimerkiksi yhteisissä tiloissa kaksi ihmistä vetäytyy aina kaksin samaan nurkkaan "juutelemaan" keskenään. Ei ole myöskään fiksua, että kauniina kevätpäivinä mennään kaksin kahvikupposen ääressä paistattelemaan päivää, olipa kuinka välitunti tahansa. Kaikkein vähiten fiksua on tulla ja lähteä aina samaan aikaan juhlista ja viettää sielläkin aikaa kaksin.
Tällä palstalla ollaan puhuttu jonkun verran näistä yllättävistä kavereista. Ihmiset, älkää pitäkö muita ihmisiä niin typerinä, että pystytte huijaamaan ilmiselvissä asioissa. Jos mies ja nainen alkavat yht'äkkiä hengailla kaksin työpaikalla, vaikka ennen on hädin tuskin tervehditty, ei kukaan usko, että kyse on pelkästä kaveruudesta. Jos siis haluatte olla uskottomia mutta ette typeryksiä, niin hoitakaa pettämiset työpaikan ulkopuolella ilman että kenenkään tarvitsee katsella sitä!
Vastaukset 10
Vanhimmat
elämänkumppania, vaikkapa omasta työyhteisöstä. Kuitenkin olisi kaikkein kannalta parempi, jos olisivat vapaita. Muutoin tulevat moraaliset ja eettiset seikat liiaksi esille, ja joskus niihin on jopa puututtava. Ja yleensä tälläisissa tapauksissa se alkaa häiritsemään myös toisten työskentelyä. Eli, jos haluavat olla yhdessä, tekevät sen sitten vapaa-aikanaan, ei töissä.
Tämä on vain minun mielipiteeni.
yhtään mitään. On hienoa sinänsä että tiedostetaan tosiasiat ja jopa ajatellaan muita, mutta rajansa kaikella. Ei kaikki ole petokseen perustuvaa.
Hello hello! Viittasitko ensimmäisen keskustelun esimerkkipariskuntaan? Eiköhän siinä jo jotakin suhteen poikasta ole, jos he suutelevat ihmisten ilmoilla? Jos mieheni suutelisi toista naista, niin en häntä nyt ehkä suorilta alkaisi petturiksi huudella, mutta ei se sopivaakaan olisi.
Voi tietenkin kuullostaa vanhanaikaiselta, mutta opettajat ovat yksi niistä ammattiryhmistä, joilta vielä nykyäänkin odotetaan käyttäytymistä, joka on esimerkkinä muille. Ja etenkin lapsille. On tietenkin aivan sama (?) miten opettajan moraali asettaa rajat koulun ulkopuolisen ajan käyttäytymiselle, mutta ainakin koulupäivän aikana opettaja on opettaja ja mallina muille. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta mielestäni tuollainen käyttäytyminen on väärin, ajattelematonta ja typerää. Lapsellista jopa. Eikä varmaan mene kovin kauaa kun heidän molempien puolisot kuulevat tuosta asiasta. Kyllä opettajat ovat "silmätikkuina" myös vapaa-ajallaan, varsinkin jos on kyse pienemmästä paikkakunnasta.
Olen ikävä kyllä aivan samaa mieltä, vaikka kai minun pitäisi puolustaa ammattiryhmäni oikeuksia. Opettaja työskentelee julkisella sektorilla ja ihmiskontaktien määrä on suunnaton. Meidän koulussamme lapsetkin ovat alkaneet jo jutella, että x ja y tykkäävät toisistaan, kun ne on joka paikassa kaksin. Lapset ovat yllättävän terävänäköisiä. Tietysti lapset puhuvat paljon höpsöjäkin, mutta meidän koulun rakastavaiset eivät ole tehneet mitään hillitäkseen kiinnostuksen näkymistä.
Totta kai työpaikkaromansseja voi syntyä, ja moni on tavannut puolisonsa työpaikalla. Sehän on vain iloinen asia, jos ollaan liikkeellä puhtain perustein. En ole aikaisemmin ajatellut asiaa näin, mutta kyllä tuollaisella Uskottomuus-draamalla on tulehduttava vaikutus työsuhteisiin jos pelkästään sen takia, että siitä syntyy ikävää juoruilua. Tahtoipa tai ei.
Toisaalta, voihan puolison vaihto olla joskus paikallaan ja mikäpä tässä kukaan on muita moralisoimaan. Tietynlaista sosiaalista pelisilmää pitäisi olla erityisesti naimisissa olevilla ihmisillä, se on minun mielipiteeni. Kaikki mikä tuntuu hyvältä, ei näytä ulospäin kivalta.
Itsestään ei kannata tehdä julkisesti hölmöä; etenkään työpaikalla. Työpaikka on työpaikka eikä mikään kuhertelupaikka. Työpaikalla pitäisi mahdolliset ihastelut ja rakastumiset pitää aisoissa, vaikka molemmat olisivat vapaitakin. Sitäpaitsi voisi myös miettiä mitä sitten tapahtuu, kun mahdollinen romanssi on ohi...
PS. Kuulin juuri, että meidän työpaikaltamme herra x ja rouva y olivat menneet naimisiin.. - "Ihanko todella?" oli ensimmäinen ajatukseni - eivät edes pikkulinnut olleet piipittäneet saati visertäneet heistä yhtikäs mitään. Heidän avioliittonsa tietoisuuteen "kuin salama kirkkaalta taivaalta". Tämä on esimerkillinen toimintamalli näissä asioissa...
Kirjoituksesi oli hyvä. Vähän kolahti omaan nilkkaanikin, koska nykyinen suhteeni alkoi juuri tuolla tavalla työpaikalla. Tosin en ole opettaja. Jos kuvailemasi tapaus todella on noin avointa peliä, niin hiukan ihmettelen. Onhan se romanssin osapuolille itselleenkin ikävää, jos työpaikalla muille aiheutuu kiusallisia tilanteita ja sitten seuraa supattelua ja tarkkailua.
Mutta tällaisen suhteen salassapito voi olla yrittämisestä huolimatta hankalaa. Itse aikanani pyrin pitämään asian salassa, jottei työpaikalla tulisi puheita. Lähestulkoon välttelimme toisiamme työaikana. Mutta se ei kuitenkaan onnistunut. Asia tuli muiden tietoon lopulta yksinkertaisesti niin, että eräs kollega sattui samaan paikkaan vapaa-aikana ja veti näkemästään johtopäätökset - aivan oikeat kylläkin - ja kertoi siitä parille muulle töissä. Ja siinähän se sitten olikin.
Ihmisiähän tässä ollaan inhimillisine tunteineni. Te sentään edes yrititte pitää matalaa profiilia, ja uskon, ettei toimintanne ollut noin räikeää. Voit vain kuvitella miltä näyttää, kun kaksi opettajaa - eivät ole edes välituntivalvontavuorossa - sirkuttelevat kahvimukit kädessä kevätauringon alla. Minua ainakin hävettäisi, jos lapset puhuisivat kotona minun tehneen moista. Tuollainen peli herättää työyhteisössä monenlaisia tunteita kiukusta häpeään.
Niin, onhan tuo varmaan poikkeavaa käytöstä opettajainhuoneen arjessa varmaankin, mutta itse olen samanlaista todistanut useassakin työpaikassa.
Ikävän juoruilun aiheuttajia olette lopulta te juoruilijat itse, niinkuin sinäkin tänne kirjoittanut. Kaksi aikuista ihmistä saa vapaassa maassa toimia halutessaan noinkin ja he lopulta kantavat moraalisen vastuun toiminnastaan sekä vastaavat sen seurauksista. Sinulla ja minulla on mahdollisuus toimia omassa elämässämme toisin ja olla sitä mieltä että toisin=paremmin, mutta turha lähteä tuomitsemaan asiassa, joka ei meille edes kuulu.
Tietysti on varmaan salaa mukavaakin, kun pääsee tirkistelemään, paheksumaan ja tuomitsemaan tuollaista ihan omalla työpaikalla yhdessä muiden moraalinvartijoiden kanssa. Mutta että ihanko juotiin yhdessä kahvia kevätauringossa ja juteltiin? Voi hyvää päivää, hankkisit vaikka oman elämän!