Mun vanhemmat eros vuos sitten, enkä oo kuullut mun isästä sen jälkeen mitään :(
Äitini ei vaan tykkää siitä.
Mitä teen että näkisin isäni?
Jos vanhemmat eroavat niin missä minun paikkani on?isällä vai äidilläni?Nykyään olen kuin heittopussi jota kuljetetaan paikasta toiseen.
Olen nähnyt äitipuoleni kerran, ja se oli tarpeeksi.Emme tule toimeen keskenään, emmekä pysty olemaan hetkeäkään, ilaman että ilkumme toisiamme.Äitini ehdotti minulle että olisin aina viikon isälläni, ja viikon äidilläni.Mikä on siis se minun oma koti?
Jos joku kysyisi vaikka minulta että: "Missä asut?" niin mitä minä nyt vastaisin? "joo asun vähän sielä täällä..Kartos viikko pohjois suomessa ja sitten taas viikko toisella puolea suomea."
Minua ahdistaa hirveästi jos äitini toive toteutuu.Lisäksi minulla ei ole kavereita,siskoksia,lemmikkejä, tai mitään, tai ketään jonka kanssa voisin viettää aikaani.
en oiken tiedä mikä on paikkani.Yleensä äitini lähtee aamulla aikaisin (noin kello 6) autolla töihin..Sieltä hän palaa suunnilleen kello 10.
Eli vietän koko päivän yksin.Parhaassa tapauksessa hän joskus ehtii tehdä ruokaa ja jutella hetken minullekkin..Mutta älkää edes kuvitelko että niin kävisi usein.
Olen kysynyt äidiltäni, että miksei hän vietä kanssani yhtään aikaan ja hän vain sanoo että "kulta rakas, minulla on töitä."
Olenhan itsekkin vasta 11.
Joten voitteko jotenkin edes auttaa minua?
Kiitos jo vastanneille...
Äitini ei vaan tykkää siitä.
Mitä teen että näkisin isäni?
Jos vanhemmat eroavat niin missä minun paikkani on?isällä vai äidilläni?Nykyään olen kuin heittopussi jota kuljetetaan paikasta toiseen.
Olen nähnyt äitipuoleni kerran, ja se oli tarpeeksi.Emme tule toimeen keskenään, emmekä pysty olemaan hetkeäkään, ilaman että ilkumme toisiamme.Äitini ehdotti minulle että olisin aina viikon isälläni, ja viikon äidilläni.Mikä on siis se minun oma koti?
Jos joku kysyisi vaikka minulta että: "Missä asut?" niin mitä minä nyt vastaisin? "joo asun vähän sielä täällä..Kartos viikko pohjois suomessa ja sitten taas viikko toisella puolea suomea."
Minua ahdistaa hirveästi jos äitini toive toteutuu.Lisäksi minulla ei ole kavereita,siskoksia,lemmikkejä, tai mitään, tai ketään jonka kanssa voisin viettää aikaani.
en oiken tiedä mikä on paikkani.Yleensä äitini lähtee aamulla aikaisin (noin kello 6) autolla töihin..Sieltä hän palaa suunnilleen kello 10.
Eli vietän koko päivän yksin.Parhaassa tapauksessa hän joskus ehtii tehdä ruokaa ja jutella hetken minullekkin..Mutta älkää edes kuvitelko että niin kävisi usein.
Olen kysynyt äidiltäni, että miksei hän vietä kanssani yhtään aikaan ja hän vain sanoo että "kulta rakas, minulla on töitä."
Olenhan itsekkin vasta 11.
Joten voitteko jotenkin edes auttaa minua?
Kiitos jo vastanneille...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Todella vaikea paneutua asiaasi koska en ole kokenut samaa.Siis asiat hoituneet paremmin.
Olen itse eronnut isä eli lapseni asuvat ex-puolison eli äidin luona.Mulla on 4 tytärtä ja
vanhin juuri ikäisesi,11vee.
Itse tapaan joka toinen vkl lapsiani ja näin kesällä ovat luonani välillä pidempäänkin.Onnekseni lapsista huolehditaan ja
tulevat toimeen isäpuolensa kanssa hienosti.
Koska olet jo kouluikäinen ni voisit siellä kertoa esim terveydenhoitajalle tilanteestasi.
Minusta äitisi ei tee aivan oikein kun jättää sinut noin pitkäksi aikaa yksin.
Mites isovanhempasi? Asuvatko lähellä? Jospa voisit välillä kyläillä siellä?
Muuta en voi kuin toivottaa tsemppiä, sympatiat on Sinunkin puolella kuten kaikkien muidenkin jotka ovat yksinäisiä. Koeta kestää ja toivottavasti keksit ratkaisuja :)
On totta, että äitisi tulisi huolehtia paremmin sinun tarpeistasi. Mielestäni olisi nyt tärkeää jutella jonkun toisen luotettavan aikuisen kanssa. Onko sinulla esimerkiksi mummoa, tätiä tai jokin muu aikuinen, johon voisit ottaa yhteyttä. Voisit mielestäni rohkeasti tarttua puhelimeen ja soittaa ja kertoa että olet onneton.
Jokaisella lapsella on oikeus huolenpitoon!
Pitäähän sinulla olla jo hätätilanteiden varalle olla jokin yhteys, että saat tarvittaessa apua ja huolenpitoa. Siunausta ja jaksamista sinulle! Muista, että taivaan Isä rakastaa sinua aina, olitpa kuinka onneton tahansa.
Voit aina tarvittaessa ottaa yhteyttä lastensuojeluviranomaiseen. Se voi tuntua isolle asialle, mutta he ovat velvollisia kuuntelemaan ja auttamaan vaikeassa tilanteessa olevia lapsia. Ehkäpä se edistäisi paremman ratkaisun syntymistä.
Voimia sinulle!
>>Mun vanhemmat eros vuos sitten, enkä oo kuullut mun isästä sen jälkeen mitään :( >>
Ikävä tilanne, koeta muistaa että vanhemmat erosivat toisistaan, eivät sinusta. Se sitten miksi isästäsi ei ole kuulunut on asia mihin kenenkään täällä ajatuksiaan kertovan on mahdotonta sanoa varmaksi ... ehkä hänellä syynsä, mutta ovat ne mitkä hyvänsä, sinun syysi mikään tähän liittyvä asia ei ole.
>>Äitini ei vaan tykkää siitä.>>
Ehkä asia ei ole aivan noin yksioikoinen, ehkä äitisi ja isäsi yhdessä asuminen oli sellaista, missä kenelläkään ei ollut enään hyvä olla. Ikävä asia se tietenkin on.
>>Mitä teen että näkisin isäni?>>
Ole häneen yhteydessä, olet jo sen verran vanha .. ja kerro myös äidillesi että näin tahdot, ja järjestelyt ehkä vaativat hänen apuaan myös.
>>Jos vanhemmat eroavat niin missä minun paikkani on?isällä vai äidilläni?Nykyään olen kuin heittopussi jota kuljetetaan paikasta toiseen.>>
Nyt en aivan ymmärrä ... kerroit ettet ole tavannut isääsi vuoteen ? Niin tai näin, voit kertoa mitä tahdot tapaamisilta ja asumisjärjestelyiltä vanhemmillesi ... joko kahden kodin systeemin, jossa sinulla todella on kaksi kotia ... eli repun kanssa ei tarvitse kulkea. Pojallani on sellainen järjestely, tosin kodit 10 min. ajomatkan päässä toisistaan. Tai sitten että tapaat isääsi viikonloppuisin ... tpaaamiset ovat sinun oikeus tavata etävanhempaasi.
>>Olen nähnyt äitipuoleni kerran, ja se oli tarpeeksi.Emme tule toimeen keskenään, emmekä pysty olemaan hetkeäkään, ilaman että ilkumme toisiamme.>>
Sopeutumisen paikka, ja etenkin isäsi uudelle puolisolle ... koettakaa sovitella, vaikka vaikeata varmasti on.
>>Äitini ehdotti minulle että olisin aina viikon isälläni, ja viikon äidilläni.Mikä on siis se minun oma koti? >>
No, äitisi voi näin ehdottaa, ja isäsi varmaan toivoa ... mutta kyllä sinlla iso sananvalta järjestelyyn on. Jos tuohon kuitenkin päädytte, sinulla on kaksi kotia ... molemmat ihan omia.
>>Jos joku kysyisi vaikka minulta että: "Missä asut?" niin mitä minä nyt vastaisin? "joo asun vähän sielä täällä..Kartos viikko pohjois suomessa ja sitten taas viikko toisella puolea suomea." >>
Jos etäisyyttä kahden kodin välilläaljon, ei minusta vuoroviikoittelu voi onnistua ... ajattelepa esim. miten koulu sujuisi. Kesäloma ehkä eri asia. Mutta meillä poikani käy yhtä ala-astetta, välillä tulee toiseen kotiinsa, välillä toiseen.
>>Minua ahdistaa hirveästi jos äitini toive toteutuu.Lisäksi minulla ei ole kavereita,siskoksia,lemmikkejä, tai mitään, tai ketään jonka kanssa voisin viettää aikaani. >>
Kuten yllä sanoin, sinun mielipiteesi painaa hyvin paljon, ja käytännössä 12 vuotias voi päättää kumman vanhemman luona asuu.
>>en oiken tiedä mikä on paikkani.Yleensä äitini lähtee aamulla aikaisin (noin kello 6) autolla töihin..Sieltä hän palaa suunnilleen kello 10.
Eli vietän koko päivän yksin.Parhaassa tapauksessa hän joskus ehtii tehdä ruokaa ja jutella hetken minullekkin..Mutta älkää edes kuvitelko että niin kävisi usein. >>
Liian pitkä aika olla yksin, mutta ilmeisesti sinulla vanhempia sisaruksia, joista yllä mainitsit.
>>Olen kysynyt äidiltäni, että miksei hän vietä kanssani yhtään aikaan ja hän vain sanoo että "kulta rakas, minulla on töitä." >>
Sellaisia me aikuiset joskus olemme, emme ilkeyttämme ... juttele äidillesi lisää....
asialla. Ei vaikuta 11-vuotiaan kirjoitukselta.
Mitenniin joku nuorisoporukka?Eikä tänne saa tietääkseni kirjoittaa kuka vaan eikä vaan sinun ikäisesi?Minulla on ongelma, ja haluaisin siihen apua,.eikö se ole ihan hyvä juttu vaan.
Ihan pahaa tekee puolestasi.Jotkut aikuiset erehtyvät pitämään liian isoina sun ikäsiä."Pärjäähän se jo yksinkin,tuon ikänen...." Sitten vanhemmat hankkivat uuden puolison ja lapsen on vaan sopeuduttava,oli tilanne mikä tahansa.Koulut kun alkaa niin heti koulukuraattorin ja terkkarin juttusille.netissä on nuorille keskustelupalstoja ja olikohan mml-sivuilla esim.tietoa mihin voi ottaa yhteyttä.Laitan tännekkin kun yritän katsella,niin vinkkiä.Sun ei pitäs antaa pärjätä vielä yksin liikaa.Asutko missä päin suomea??Voimia!
Mannerheiminlastensuojeluliitonsivuilla on lasten ja nuorten-netti.Voit kirjottaa sinne ja siellä on auttavia aikuisia.Käy tsekkaamassa tolla mml-tunnuksella tai kirjota googleen: Nuorten netti ja klikkaa sit sitä ekaa mannerheimin sivua :))Etsin huomenna vaikka lisää muita sivuja.Ehdottomasti tärkeää että saat purkaa tuntojasi luotettavilel aikuislle ja ammatti-ihmisille,ilman tän palstan provo-huutelijoita!
Ei vaikuta 11-vuotiaan kirjoitukselta. Nuorisoporukkaa, tai aikuinen katkeroitunut vanhempi joka haluaa 'osoittaa' että lapset kärsivät erosta, vaikea arvioida.
Mutta tosiaan, tänne kirjoittavat kaiken ikäiset kuka milläkin motiivilla. Joskus tuntuu ettei asialliseen ongelmaan saa asiallisia vastineita. Ei vastauksia aina tarvita, mutta joitain ajatuksia. On kaikenlaista päällepäsmäriä ja nimittelijää jotka yrittävät syyllistää, ylenkatsoa tai tuputtaa feministisiä tai sovinistisia mielipiteitään.
11-vuotiaan ainoa apu tuollaisessa asiassa ovat hänen vanhempansa, eivät internetin avioeronneet hapannaamat.
Tuo ei todellakaan ole 11-vuotiaan kirjoitus. Siinä on toinenkin hassu epäkohta: vuoteen ei ole kuulunut isästä mitään ja silti hän elää heittopussina kahdessa eri paikassa? Mikä se toinen paikka on, jos toinen on äidin luona?
Lastenvalvojan luona nämä asiat sovitaan ja jos ei pystytä sopimaan, niin sitten käräjäoikeudessa. Lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan.
ainahan apua saa kysyä?
Jos et ole nähnyt isääsi vuoteen, miten olet heittopussi?Taitaa olla taas joku nuori aikuinen kokeilemassa onneaan...
Ota aluksi yhteyttä Mannerheimin lastensuojeluliittoon, yhteystietoja ja tietoa palvelusta löydät osoitteesta www.mll.fi
Heillä on myös päivystävä puhelin kaikkia lapsia varten 0800-120 400, puhelu on ilmainen. Voit jutella ihan mistä vaan ja saada oikeita neuvoja. Kesällä he ovat tavoitettavissa klo 17-20 välillä 6.8. asti tuossa numerossa.
Kuulostat todella aikuiselta ikäiseksesi. Mieti jonkun aikuisen kanssa tilannetta, jos isän tai äidin kanssa ei pysty puhumaan.
Olin kanssa aikoinani avioerolapsi. Isä ja äidit eivät välittäneet mistään mitään, mutta minulla oli veljet ja mummi. Älä jää yksin, ota aluksi yhteyttä tuonne.