Onko aina kotona maalla äitin kanssa asusteleva
keski-ikäinen (yli 40v) mies peräkammaripoika?
Mistä tunnistan peräkamaripojan?
Onko kenelläkään kokemusta suhteesta ko.
tyyppien kanssa?
Taidan olla ihastunut sellaiseen mieheen,
mutta en tiedä mitä tekisin tunteilleni,
järki käskee unohtamaan..
keski-ikäinen (yli 40v) mies peräkammaripoika?
Mistä tunnistan peräkamaripojan?
Onko kenelläkään kokemusta suhteesta ko.
tyyppien kanssa?
Taidan olla ihastunut sellaiseen mieheen,
mutta en tiedä mitä tekisin tunteilleni,
järki käskee unohtamaan..
Vastaukset 21
Vanhimmat
Peräkammarin pojan tunnistaa siitä, että hän on erityisen riippuvainen jostakin läheisestään ja tämän mielipiteestä. Tuo läheinen on useimmiten = miehen äiti, mutta hän voi yhtälailla olla myös joku muu miehen sukulainen (muita läheisiä tällä tavallisimmillaankaan ei ole).
Peräkammaripoika on yleensä erittäin tunnollinen henkilö. Hän suorittaa säännöllisesti elämässään tietyt toiminnot ( useimmiten palkkatyö), mutta muutoin hän ei ole itsenäistynyt lapsuuden perheestään/ muista kasvattaja & läheiskontakteista.
'Äipän' mielipide on udein peräkammaripojalle kaikkein tärkein, eli jos äippä näyttää punaista korttia, niin se todellakin tarkoittaa, että "ulos" (ja harvoin poika estelee).
Peräkammarinpoika voi olla kiva tyyppi, ja tod. näk. aidosti rakastuessaan uskollinenkin (= positiivista). Hän ei kuitenkaan sovi deittikumppaniksi naiselle, joka toivoisi miehenkin 'joskus vievän', koska niin ei yleensä tapahdu.
Oletusarvoisesti voisi kuitenkin esittää, että peräkammaripoikiin saattaisi kätkeytyä helmiäkin, eli tsemppiä ap:lle vainen!:)
on joka ukolle, se kaikkein tärkein. Sitä on syytä kunnioittaa, ja arvostaa, mitenkään väheksymättä. Sen mukaan ei tietenkään aina voi toimia;)
Jos vosu ei tätä asiayhteyttä jostain kumman syystä pysty sulattamaan, on syytä opetella elämään ilman miestä.
mies eikä mikään, joka ei äitiään ole taakseen jättänyt.
Jos ihminen sattuu syntymään Lapin perämaille ja saamaan vielä synnyinlahjaksi rakkauden kotiseutuunsa,eikä ole halunnut muuttaa sieltä pois..Ennen puhuttiin peräkammarin pojista,jotka jäivät kotitiluksilleen vanhempiensa kanssa..
Maataloissa,suljetuissa kyläyhteisöissä(naitiin ristiin rastiin)oli ennen aina joku "suljettu peräkammarihuone",jossa säilytettiin...Olivatko nämä peräkammarin tyttöjä ja poikia..??
Nykyään tuo käsite on vääntynyt pitkälle tuohon läheisriippuvuuteen,joka mielestäni on hieman yksipuolista tulkintaa ja virhemarginaali saattaa olla yllättävän suuri;) Hienosti olit huomioinut sen kirjoituksesi lopussa..
Annat sen miehen pitää suhteensa äitiin, ni sä saat keskittyä olemaan se prinsessa ;)
Tässä ketjussa olen puhunut lähinnä/ pääosin vertauskuvallisessa kontekstissa.
Lapista (tai mistään muistakaan maakunnista) en ole puhunut yhtään mitään. Samatenkaan en ole maininnut mitään kenestäkään henkilöstä siellä, tai missään muuallakaan.
Toivottavasti nuo aiemmat vosu- kommentit eivät olleet tarkoitettu mulle, koska siinä tapauksessa mun olis todettava, että kyllä tässä maailmassa on *aivan uskomattomia* tampioita...
Ajatukseni eivät aina näytä siirtyvän kirjoituksiin asti;..Liityn nyt siis ihan suosiolla tuohon tampioporukkaan;)vain ja ainoastaan tuon edellä mainitun syyn takia..
Ootko saanu miehen ja äidin vastakkain?
Minä en kylläkään mitenkään ilmaissut pitäväni esim. sinua 'tampiona'.;) Kuten jokainen kirjoitukseni lukeva ja fiksu henkilö huomannee, en yksilöinyt arvosteluani yhtään kehenkään. Toivoin:D ainoastaan sitä, ettei kukaan olisi kirjoittamani pohjalta niin typerä, että yksilöisi esim. "vosukirjoituksensa" juuri minuun...
Jos joku niin tekee, niin aivan vapaasti mun puolesta. Järki on silloin kirjoittajalta kuitenkin jäänyt jonnekin sinne naulakkoon, koska kirjoittamani perusteella ei sen kaltaiseen arvosteluun liene aihetta.
Tuo on mielestäni surullinen ilmiö tuo mainitsemasi Lapin miesten kotiseuturakkaus, ja se, kuinka se joutuu nykyisin *pakollakin* vastakkasin tämän ns. uuden ts. itseasiassa kolmannen kaupungistumisen kanssa.
Paljolti (tai ainakin jonkin verran) on valtiollisen tason päättäjiemme käsissä se, että millaiseksi aluepolitiikkamme muotoutuu. Tän maan budjetin priorisointi & EU: ne ovat avaintekijöinä myös maaseudun miesten kohtalon osalta, ainakin osin.;)
Tosin o niillä (peräkammari)miehillä itselläkin vaikutusvaltaa elämäänsä.;)
Kehotamme välttämään, koska näille on äiti aina nainen nro 1.
http://savonsanomat.fi/index.php?XEFTL=647eac916c37454cda2bce4f3d7d07b51&mode=module&uid=77971&top=33
Peräkammarinpojan tunnistaa siitä, että se viettää aikaansa näillä suomi24-palstoilla puhumassa 'suhteista' ja yleensä haukkumassa naisia. Kun näitä 'äijien' juttuja täällä lukee, niin ei voi muuta kuin nauraa ja olla sitä mieltä, että täällä vilisee peräkammarinpoikia mamman helmoista.
jos se peräkammarigubbe asuu aina maalla äitinsä luona niin miten olet päässyt tutustumaan siihen ...?
sieltä peräkammarista pääse poiskin, jos tulee hyvä syy lähteä.
Ihan suositeltavaa on ladata itsensä täyteen ennakkoluuloja ihan suhteen alussa...
Miten olet edes voinut ihastua moiseen luuseriin, joka ei ole irronnut napanuorasta vielä keski-ikäisenäkään! Lisäksi monet sellaiset ovat alkoholisteja.
Mitähän ystäväsikin sanoisivat, jos kertoisit kiinnostuneesi vanhasta mammanpojasta?!
Kyllä niitä miehiä riittää. Ei nyt ihan mitään rajatapauksia kannata jahdata;)
Toivottavasti et paljasta ihastumistasi sillä se voi olla shokki peräkammarin pojalle joka elää ruusulinnassaan ja on luonut oman mielikuvitus maailmansa. Ja toisekseen peräkammarin pojalla on äärettömän suuret luulot itsestään joten rima naistasossa on äärimmäisen korkea eli sellaista naista ei löydykkään joka kelpaisi tälle.. no ehkä joku elokuva tai mallimaailman täydellisyys voi kelvata, mutta sellaiseenhan peräkammarin pojalla taas ei mahiksia ja oikeastaan ei edes kaikkein alinta rimaa hipoviin naisiinkaan.
Alku meni yli odotusten..sitä huomioimista,kohteliaisuutta,kaikki oli kuin unessa.Tunsin todella tärkeäksi itseni.Kunnes..mies vei kotiinsa.Ihan ok,vanhemmat ystävällisiä jne.Pikkuhiljaa,kyläillessäni,huomasin,että talon töille on ruvettava,joka paikkaan ennätettävä,herätys seitsemältä..ei siinä mitään..mielelläni auttelin,sen minkä osasin.Mies oli äitinsä tossun alla,huomasin.Tosin mies sanoi/selitteli,että luvannut tietyt asiat vanhemmilleen.Minusta ok,mutta,se tunne joka oli alussa ollut,mies ei paljon halinut,piti lähes itsestään selvyytenä,että kaiken vapaani olin auttamassa.Tosin,kysyi,joudanko..minä auliina lupasin,kun näin miten apu tarpeen.No,lopussa olin kai enää,apulainen,en lainkaan se miehen rakastettu..jos nyt olin edes sitäkään ollut.Tuli jälkeenpäin ajatuksiin..mies taisi vetää jotain hemmetin roolia,äitinsä ja minun kanssa.Salaili tupakointinsa,menonsa,niin minulta,kuin vanhemmiltaankin.Viimein sain tarpeekseni,en halunnut olla vain joku.Sydän huusi,olin rakastunut,todella,mies ilmeisesti ei tätä edes älynnyt,vaikka kirja sivistystä yllin kyllin.Teiin sen huomion,että vanha emäntä sanoi kaiken,mitä tehtiin milloinkin.Helpompi on olla itsekseen,kuin jatkuvan silmällä pidon alla.
Olisit jäänyt, niin jonain päivänä sinä itse olisit se Niskavuoren emäntä, joka käskee miniäänsä.
..käskemään,komentamaan ketään.Toiseksi,olen lapsen teon iän ohittanut jo.Minulle riittää aiemmasta avioliitosta olevat kaksi lasta.Kaipaan,enää turvallista,vakaata,luotettavaa ihmistä,jonka kanssa jakaa ilot ja surut.Kenenkään luutturätiksi en ala enää,senkin olen kokenut,vuosien varrella.Mutta,kiitos kommentistasi.
Kyllähän se maailman meno on muuttunut, noista niskavuoren ajoista.
Tuskin kymmenen vuoden päästä löytyy montaakaan naista, jotka suostuu käskytettäviksi anopin toimesta.
Ehkä homma toimii niin, että rakennetaan oma talo viereen, niinkuin nykyään onkin jo tapana.