Miten toimii

Hmm,avoimeen yliopistoon menevät ne jotka esim eivät ole hakukelpoisia(esim ei vaadittavaa aiempaa koulutusta,tai on jossakin muualla opiskelemassa mutta haluaa täydentää opintojaan joillakin yliopistokursseilla).Avoimen yliopiston kurssit,koeosallistumiset,väitöskirjaoikeudet ym maksetaan itse,eikä muistaaksein saa opintotukea tai muuta. Yliopistoihin on yleensä haku joko keväällä,mutta joihinkin voi ilmoittautua syksyllä.Pääsykokeet on...Luennoilla ei ole pakko käydä,opiskelu ns.vapaata.Ekaksi luetaan alempi tutkinto;kandidaatti(kesto n.3v)sitten ylempi tutkinto(kesto n.2v)Esim maisteri ymymym...Kun olet suorittanut kurssit(opintopisteet)niin vissiinkin kait joutuu johonkin kokeeseen??? Hassua muuten olen selaillut noita yliopisto sivuja,mutten silti ole löytänyt tarpeeksi tietoa.Kurssit valitaan,niin että luet pääaineita ja sivuaineita,että opintopisteet täyttyvät.Valitset sitä mitä haluat lukea,kyllä siellä on paljon tarjolla.Älkääkä kuittailko kirjoitusvirheistä tai muusta,oon näkövammanen,tää on hieman hankalaa...

Tutustu eri tiedekuntien opinto-oppaisiin. Niistä saapi kaiken tiedon.
Tutustuminen kannattaisi ehkä aloittaa alasta/aineesta joka sinua kiinnostaa.

Toivottavasti osaan antaa hyviä vinkkejä:

1. Avoin yliopisto on usein oma erillinen laitoksensa yliopiston sisällä. Näin ainakin on Jyväskylässä ja Helsingissä. Joskus se kuuluu täydennyskoulutuskeskukseen, kuten Turussa ja Tampereella. Ainakin Jyväskylässä järjestetään avoimessa samat opintojaksot (tosin pääaineopiskelijaksi siirryttyään muutaman kurssin joutuu varmasti suorittamaan puuttuvina opintoina) kuin suljetunkin yliopiston puolella, kun taas Helsingissä oppiaineet ovat enemmänkin vain sivuainekokonaisuuksia.

2. Suljetun yliopiston puolella en ole itse ollut, mutta perusperiaatteet ovat tietyt:
a) Pääaineen opinnoissa auttaa mm. opintosuunnitelma. Pääaineopinnoissa on aina pakolliset opintojaksot ja aineesta riippuen mahdollisesti joitakin valinnaisia sisältöjä. Opinnot koostuvat perus-, aine- ja syventävistä opinnoista.
b) Em. seikat kuuluvat myös sivuaineopintoihin.
c) Opintoneuvojan työ on auttaa ja opastaa opiskelijaa eteenpäin. Opintoneuvojia lienee joka yliopistossa.

3. Voisit harkita jonkin kansanopiston avoimen yliopston linjaa. Siellä saa normaalin kansanopisto-opiskelijan opintotuen. Pystyt suorittamaan vuodessa esimerkiksi kaksi perusopintokokonaisuutta ja kieli- ja viestintäopintoja. Näitä linjoja on mm. Joutsenossa, Ilmajoella ja jossakin muualla. Niiltä moni on päässyt sisään.

"Siis, mitä eroa on avoimella ja normi yliopistolla?"

Avoimessa yliopistossa voi kuka tahansa aiemmasta koulutuksesta riippumatta suorittaa yliopistotasoisia opintoja, mutta avoimesta yliopistosta ei voi saada yliopistollista loppututkintoa. Jos siis haluaa yliopistollisen loppututkinnon, on hankittava opinto-oikeus varsinaiseen yliopistoon. Perinteisesti opinto-oikeus hankintaan pääsykokeessa.

Mikäli on opiskellut avoimessa yliopistossa voi nämä opinnot lukea hyväksi kun saa hankituksi opinto-oikeuden yliopistoon. Erona on myös se, että avoimen yliopiston opinnot ovat maksullisia eikä niihin voi saada opintotukea.

"miten yliopistosta valmistutaan miksikään? Miten kursseja valitaan ja mistä tietää mitä valita yms?"

Yleisesti ottaen yliopistotasoinen tutkinto jakautuu pääaineeseen, sivuaineisiin, vapaasti valittaviin opintoihin ja kieli-, viestintä-, ja metodiopintoihin (tai yleisopinnot, nimi vaihtelee hieman yliopistosta riippuen).

Opinto-oikeuden saa suomalaisissa yliopistoissa aina ylempään korkeakoulututkintoon, siis maisteritasolle asti. Eli nythän ollaan niin sanotussa kaksiportaisessa järjestelmässä: ensin kandidaatin tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto ja maisterin tutkinto eli ylempi korkeakoulututkinto

Pääaine on se oppiaine, jossa suoritetaan ensin aineopinnot ja kandidaatin tutkielma ja sitten syventävät opinnot ja pro gradu tutkielma. Nämä pääaineen opinnot jakautuvat kolmeen tasoon: perusopintoihin, aineopintoihin (joihin kuuluu kandidaatin tutkielma) ja syventäviin opintohin (joihin kuuluu myös pro gradu tutkielma).

Osa näistä kunkin "tason" opinnoista/kursseista on pakollisia, osa taas on vapaasti valittavissa. Opintoja pitää olla suoritettuna tietty vähimmäismäärä. Nämä vaatimukset selviävät aina tarkasti kunkin oppiaineen opinto-oppaasta.

Sivuaine taasen on pääaineen ohella opiskeltava oppiaine. Sivuaineita voi olla tutkinnossa useampiakin jos niin haluaa. Yleensä sivuaineesta suoritetaan vähintään perus- ja aineopinnot (mutta ei tehdä kandidaatin tutkielmaa).

Vapaasti valittavat opinnot voivat olla vähän mitä vain, esim. yksittäisiä kursseja useista eri oppiaineista.

kieli-, viestintä-, ja metodiopinnot ovat yleisopintoja ja niihin kuuluu esim. virkamiesruotsi.

Valmistuminen yliopistolta tapahtuu käytännössä niin, että kun kaikki tutmintoon vaaditut opinnot/kurssit/opintokokonaisuudet jne. on hyväksyttävästi suoritettu ja gradu on hyväksytty, täytetään tutkinnonhakulomake, joka palautetaan yliopiston kansliaan. Sieltä ne sitten lähettävät tutkintotodistuksen.

Jahka ensin löydät koulutusohjelman, joka sinua kiinnostaa, asiat selvenevät varsin hyvin. Yliopistojen nettisivuilta löydät myös tietoa eri aineista ja niiden opetussisällöistä, joten sitä kautta saat myös nyt tietoa.

Avoimessa voi opiskella monia aineita, mutta sieltä ei voi saada tutkintoa eli valmistua. Avoimessa opiskelu myös maksaa, eikä siihen saa opintotukea.

Yliopistosta valmistutaan siten, että suoritetaan tutkintoon kuuluvat opinnot. Kurssien valinta ei ole järin vaikeaa. Päästyäsi sisään johonkin pääaineeseen, suoritat ko. pääaineen opinnot. Lisäksi tutkintoon kuuluu myös muita pakollisia opintoja. Usein voit myös valita yhden tai useamman sivuaineen, joita sitten suoritat tietyn verran. Opinto-oppaista yhä edelleen tarkemmat tiedot.