Lyhesti taustoja.
Olen 31v. nainen ja aviossa, vielä ainakin toistaiseksi, lapsuudentstäväni kanssa, hän on minua vuoden vanhempi.
Avioiduimme vuonna -94, joten olimme melko nuoria siinä vaiheessa, ja aloitimme seurustelun minun ollessani vasta kolmetoista vuotias, ja noihin aikoihin myös menetin hänen kanssaan neitsyyteni.
En ole ollut kenenkään toisen miehen kanssa koko elämäni aikana, ennen kuin viime syksynä jolloin erehdyin sen ainoan kerran.
Tunnustan että tämä ajatus oli kuumentanut mieltäni jo muutaman vuoden ajan, vaikka sain mieheltänikin aivan ihanaa seksiä. Nyt jälkeen päin tiedän sen että kaikesta huolimatta TARVITSIN sen kokemuksen ihan itseni vuoksi.
Minun tuurillani kun petin sen yhden ainoan kerran, jäin niinsanotusti "rysän päältä" kiinni. Menimme tämän toisen miehen kanssa kotiimme ja mieheni tuli päivää liian aikaisin työmatkaltaan, jos nyt ei ihan juuri kesken lemmiskelyn, mutta kuitenkin.
Siitä alkoi helvetti.
Olin pettänyt rakastamani miehen luottamuksen niin totaalisesti kuin vain voi.
Sen päivän jälkeen muutui kaikki.
Mieheni ei halua keskustella tästä "erehdyksestäni" lukuisista yrityksistäni huolimatta. Hän ei oikeastaan puhu minulle mitään muutakaan kuin ihan pakolliset arkeen liittyvät asiat. Emme mene yhdessä mihinkään tilaisuuksiin, sukuloimaan tai kyläilemään, aina keksitään kutsun tullessa veruke mieheni poisjäämiselle työasioihin vedoten, oli kyse sitten kumman meistä tahansa sukulaisista.
Tätä on siis kestänyt jo liki vuoden!
Pahinta on se kun hän ei "edes vedä minua turpiin", tai raivoa tai paisko tavaroita seinille. Hän vain ON.
Tai ehkä kuitenkin kaikkein pahinta on se että hän niinsanotusti maksaa takaisin potut pottuina, kymmenkertaisesti.
Hän tekstailee, ja on muutaman kerran lirkutellut puhelimeenkin, minun läsnäollessani, aivan kuin olisi yksin jossain poikamies boksissansa.
"Parhaina" iltoina hän käy yhteydenpitoa kolmenkin eri naisen kanssa, hänellä on nykyisin oikea nais-rinki.
Saan myös estottomasti nähdäkseni hänen fritsunsa sieltä eroottiselta alueelta sun muut raapimajäljet selästänsä, hän on komea pitkä mies ja supliikkimiehenä on naisten kanssa kuin kala vedessä.
Minunkin mittani rupeaa kuitenkin olemaan pikkuhiljaa täynnä. Jos se nyt olinkin minä ketä tämän paskan polkaisi alkuun, ei mies voi noin käyttäytyä lopunelämäänsä.
Virpi
Olen 31v. nainen ja aviossa, vielä ainakin toistaiseksi, lapsuudentstäväni kanssa, hän on minua vuoden vanhempi.
Avioiduimme vuonna -94, joten olimme melko nuoria siinä vaiheessa, ja aloitimme seurustelun minun ollessani vasta kolmetoista vuotias, ja noihin aikoihin myös menetin hänen kanssaan neitsyyteni.
En ole ollut kenenkään toisen miehen kanssa koko elämäni aikana, ennen kuin viime syksynä jolloin erehdyin sen ainoan kerran.
Tunnustan että tämä ajatus oli kuumentanut mieltäni jo muutaman vuoden ajan, vaikka sain mieheltänikin aivan ihanaa seksiä. Nyt jälkeen päin tiedän sen että kaikesta huolimatta TARVITSIN sen kokemuksen ihan itseni vuoksi.
Minun tuurillani kun petin sen yhden ainoan kerran, jäin niinsanotusti "rysän päältä" kiinni. Menimme tämän toisen miehen kanssa kotiimme ja mieheni tuli päivää liian aikaisin työmatkaltaan, jos nyt ei ihan juuri kesken lemmiskelyn, mutta kuitenkin.
Siitä alkoi helvetti.
Olin pettänyt rakastamani miehen luottamuksen niin totaalisesti kuin vain voi.
Sen päivän jälkeen muutui kaikki.
Mieheni ei halua keskustella tästä "erehdyksestäni" lukuisista yrityksistäni huolimatta. Hän ei oikeastaan puhu minulle mitään muutakaan kuin ihan pakolliset arkeen liittyvät asiat. Emme mene yhdessä mihinkään tilaisuuksiin, sukuloimaan tai kyläilemään, aina keksitään kutsun tullessa veruke mieheni poisjäämiselle työasioihin vedoten, oli kyse sitten kumman meistä tahansa sukulaisista.
Tätä on siis kestänyt jo liki vuoden!
Pahinta on se kun hän ei "edes vedä minua turpiin", tai raivoa tai paisko tavaroita seinille. Hän vain ON.
Tai ehkä kuitenkin kaikkein pahinta on se että hän niinsanotusti maksaa takaisin potut pottuina, kymmenkertaisesti.
Hän tekstailee, ja on muutaman kerran lirkutellut puhelimeenkin, minun läsnäollessani, aivan kuin olisi yksin jossain poikamies boksissansa.
"Parhaina" iltoina hän käy yhteydenpitoa kolmenkin eri naisen kanssa, hänellä on nykyisin oikea nais-rinki.
Saan myös estottomasti nähdäkseni hänen fritsunsa sieltä eroottiselta alueelta sun muut raapimajäljet selästänsä, hän on komea pitkä mies ja supliikkimiehenä on naisten kanssa kuin kala vedessä.
Minunkin mittani rupeaa kuitenkin olemaan pikkuhiljaa täynnä. Jos se nyt olinkin minä ketä tämän paskan polkaisi alkuun, ei mies voi noin käyttäytyä lopunelämäänsä.
Virpi
Vastaukset 14
Vanhimmat
pois, kun sen sinne itse ensin laitoitkin ja ota ero, päästä miehesi vapaaksi hän on sen ansainnut, ei tule koskaan sinua rakastamaan, arvostamaan tai kunnioittamaan niin paljon kuin ennen typerää temppuasi....
kaksi aikuista hoitaa ongelmiaan...
Jos olet kerran sitä mieltä, että kaikesta huolimatta oikeasti itsesi takia muka tarvitsit liiton ulkopuolisen suhteen, niin miksi nyt valitat? Itse olet valintasi tehnyt siinä asiassa. Ja mitä mieheesi tulee, niin älytöntä käytöstä hänen puoleltaan.
Omasta puolestani en osaa ennustaa kuin eroa liittoonne. Kun oikein mietit, miten asiat voisvat ikinä palata edes likimain ennalleen toilailujenne jälkeen, niin ymmärtänet asian. Oma typerä temppusi ja miehesi sikamaisuus on rikkoneet välinne,eikä mikään saa asioita ennalleen. Kannattaako jäädä loukkaamaan toisiaan paskaan liittoon ja tuhlata molempien elämää?
Mutta kun yhä vaan rakastan tuota miestä.
Nytkin silti olen yksin lauantai-iltaa istumassa tässä näytön äärellä, mieheni lähti jo eilen illalla ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa hän palaa "omaan" huoneeseensa maanantai aamusella.
Tiedän että tämä kuullostaa kipeeltä, olen vain niin avuton.
Virpi
joko puhutte asiat selviksi,siis niin että ne kaivellaan siinä keskutellessa täysin läpi,sovitte ja jatkatte yhessä eteenpäin haudaten koko jutun tai eroatte..ei ole helppoo mut tajuat kai ettei tota noin voi jatkaa..se mitä teit oli väärin kuten nyt tää mitä ukkos tekee..kumpi sit parempi,kärsiä puolintoisin loppuelämä tai ottaa opikseen ja jatkaa puhtaalta pöyältä..??!!
..käyttäytyä lopunelämän vittumaisesti!Kokemusta on!!!Jopa eron jälkeenkin olen hänelle huora ja hullu ja kaikkea muutakin loukaava!Joten ero on se ainoa vaihtoehto!
Tsemppia!
Näyttää siltä, että ero on ainoa mahdollisuus. Tai sitten teidän olisi pystyttävä puhumaan asiat selviksi. Mieheesi on selvästi sattunut tosi pahasti ja hän haluaa kostaa. Mutta aika lapsellisella tavalla. Miehesi on niskan päällä ja sinä altavastaaja. Tuollaisenaan en näe liitollanne tulevaisuutta.
Olisiko joku ihminen, joka pystyisi tekemään miehellesi selväksi, että hän joko jatkaa nykyistä peliä ja eroatte tai sitten hänen on pakko puhua asiasta? Kuulostaa surulliselta.
Olen tässä taas tissutellut koko illan kuten niinmonena muunakin viikonloppuna viimeaikoina.
Saatuani nyt hieman vastauksia teiltä tarinaani koskien, syyllisyys tuntuu edes hieman helpottavan. Tiedä vaikka tässä lähtisi itsekkin vielä yötä vasten tuulettumaan.
Vaikka tiedän olevani se alkuperäinen tilanteen aiheuttaja, tarpeet ne on minullakin. En ole esimerkiksi ollut tuon tapauksen jälkeen kertaakaan miehen kanssa sängyssä, mieheni sen sijaan on hoidellut lukemattoman määrän naisia sen jälkeen.
Kukaties teen sen nyt sitten ensi yönä, ja vaikka koko sunnuntai päivän, eihän minulla tänne tyhjään kylmään asuntoon mikään kiire takaisin ole.
Virpi
Ei muuta kuin baanalle. Teillä ei ilmeisesti ole lapsia, joten mikä estää. Hyvät terassikelit ja akikki. Hauskaa yötä!
Niin. Elämässä kun ei voi saada kaikkea. Olis kannattanu miettiä tätä etukäteen, kumpi on sinulle tärkeämpää: nähdä ja kokea erilaisia sukuelimiä, vai hyvä luottamuksellinen suhde?
et voi olla tosissasi? Erilaisia sukuelimiä? Kuka nyt niiden perässä juoksee, ihan jostain muusta on tietysti kyse.
Toivon kuitenkin, että et hae niitä muita miehiä siksi, että haluat päästä tasoihin miehesi kanssa. Jos kaipaat aidosti läheisyyttä, mikäpä siinä, mutta älä alenna itseäsi miehesi tasolle. Yritä elää kaikesta huolimatta niin, että voit vielä kunnioittaa itseäsi.
Olet vielä niin nuori, että aivan varmasti löydät elämääsi vielä ihanan/ihania ihmissuhteita ja saat hellyyttä ja läheisyyttä. Puhu pahasta olosta naisystävillesi tai muille läheisille ystäville.
oli samanlainen juttu vaimo kävi vieraissa ja jäi kiinni.Minä kyllä selvitin asioita en ollut hiljaa mutta en myöskään raivonnut tai lyönyt. ex vaimo ei halunnut tai jaksanut selvittää vaan valitsi eron...
Onko avioliitto Jumalan, luonnon vai ihmisen keksintö vai sanottasko hienosti innovaatio.
Tuntisi loogiselta, että avioliittoa solmittaessa avataan ihmsen päässä luukku, käännetään vipu asentoon, jonka "ansiosta" ihminen ei tunne enää vetoa muihin kuin aviopuolisoon. No joo, ajatus tuokin.
Olisikohan elämän, käyttäisinpa sanaa, katkeria totuuksia/lainalaisuuksia se, että jokaista jossakin vaiheessa kiinnostaa ajatus "Miltähän se tuntisi jonkun toisen kanssa". Minusta näinä aikoina puheet salarakkaista on kuin lupa siihen
Sanotaan, että olisipa tuo ikä ja tämä järki. Näin ollen jos olisin n 25 vuotias ja olisin menossa naimisiin ihmisen kanssa, jolla ei ole sänkykokemuksia muiden kanssa, pitäisin sitä täysin varmana, että jonain päivänä häntä alkaa kiinnostaamaan em asia.
Luin ihan ajankuluksi kirjoituksesi ja jos siinä olisi sanottu, että mies ryyppäsi ja heitteli minua pitkin seiniä, olisi sanonut, jaha same old story. Tuossa avioliitossa on jotain todella arvokasta ja mies on syvästi loukkaantunut.
Jos olisin istunut miehesi kanssa saunanlauteilla ennen häitä ja hän olisi kertonut, että tulevalla vaimolla ei ole muita seksikokemuksia. Olisin varmuudella sanonut, että vuodet tuovat vielä tällaisen ongelman.
Tunnistan miehessäsi samoja piirteitä ja se on kumma asia. Ei voi huutaa eikä räyhätä pitää vain "kurittaa ja kurittaa". Miksi hän ei mene pois vaan kostaa siinä lähellä. Epäilen, että rakkaus ja viha käy sotaansa mutta kumpi voittaa ja milloin? Se voi olla kova hetki miehellekin, kun tuntee kurittaneensa tarpeeksi ja liikaakin.
Turha sinun on enää valittaa kun p:t on ns. housuissa. Ihmiselle on annettu sellainen ominaisuus kuin harkintakyky, sinulla se petti pahemman kerran ja tulos on käsillä. Itse kannat vastuusi siitä, ei sitä miehesi kontolle (tai muidenkaan) voi vierittää.
Vaikka miehesi käytös ei tapahtuneen jälkeen olekaan kovin aikuismaista, ymmärrän kyllä toisaalta hänen oireensa. Se on niin kova paikka saada tietää oman vaimonsa olleen toisen miehen kanssa sängyssä. Siitä ei yli niin vain päästäkään. Arvosi naisena ja vaimona on romahtanut pohjamutiin. Olisko näin, jos et olisi pettänyt, tuskinpa vain.