Koska tulos on aina 0, exääkään en olisi ilman nettiä tavannut. Mitä turhaan lähestymään kun kaikki kiinnostavimman näköiset ja oloiset kimmat on kuitenkin varattuja.
No onneksi sain kokea seurustelun edes sen yhden kerran tässä elämässä.
No onneksi sain kokea seurustelun edes sen yhden kerran tässä elämässä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei kannata luovuttaa! Niin kauan riittää toivoa, kun on uskoa..
kun yrittäminen kannattaa kun kaikki on varattuja.
löydätte naisia jotka ei ole varattuja? Mulle on usein sanottu hakiessani tanssimaan, että mulla on jo poikaystävä. Kuinka ihmeessä ne noin pitkälle ajatelevat? Vai mikä ulkonäössäni saa luulemaan että heti pitäis alkaa seurustelemaan ? Ihastun usein, mutta kun selviää että nainen onkin varattu, en meinaa sitä millään uskoa. No pari naista on takiani eronnutkin, mutta jos vielä notkutaan entisen ukon luona kuukauden,pari, intoni kyllä loppuu siihen...
Ei kaikki naiset ole varattuja.. vaikka toivoisivatkin olevansa.. *huokaus*
että se elämänkumppani monellakaan on se eka suhde. Kyllä siinä yleensä saa muutamat kokemukset (ja itkut itkeä) kokea ennenkuin se oikea löytyy. Ei se ole välttämättä niinkään helppoa löytää ihmistä, jonka kanssa jaksaa elää alkuhuuman mentyä ohitse. Mutta kokemuksien myötä alkaa vähitellen hahmottua myös se, minkälaisen ihmisen rinnalleen todella haluaa. Joten jatka sinä etsintää, ei tässä elämässä saa lannistua. Niin, eikä pidä huolia rinnalleen millaista ihmistä tahansa. Kannattaa seukata ja tutustua kunnolla, ennenkuin sitoutuu lopullisesti. Kyllä sinullekin ihan varmasti löytyy se oikea kunhan vain olet valmis etsimään. Tutustu ihmisiin ja nauti elämästäsi, sähän olet vasta nuori (siis todella!). Ei kai ole kakskymppisenä tarkotus perustaa jotain perhettä, sen ehtii myöhemminkin. Nyt on aika elää!! Nuoruus on sitä varten... Älä jää ollenkaan itkemään yhden perään. Tulithan juttuun ennen häntäkin joten nyt olet vain yhtä kokemusta rikkaampi. Vaikka se sattuiskin, niin ota se elämän kokemuksena äläkä menetyksenä. Sinulle on varmasti jossain joku vieläkin ihanampi ihminen odottamassa. Älä vaivu epätoivoon! Onnea sinulle elämääsi toivoo eräs toinenkin joskus jätetty...
turha luulla että maailman KAIKKI sun ikäiset tytöt olis varattuja ;-) Tsemppiä nyt sinne sulle tooosi paljon!!
itselleni on taasen usein käynyt niin, että esimerkiksi baarissa on tullut joku mies suorastaan rähisemään, että "mikset ole ukkosi luona". Siihen kun olen sanonut, ettei ole sellaista, kuuluu tuhahdus "älä valehtele". No mikäs siinä sitten, jatkanpa edelleen sinkkuna..
9 riviä alemapana oleva "Mitä vanhemmaksi tulen" kirjoituksen vastauskirjoitus "päinvastoin" jonka kirjoittaja on "paha setä". Siinä on järkeä!
Päinvastoin
Kirjoittanut: Paha Setä 10.7.2006 klo 10.54
Eiköhän yleisempi ongelma ole siinä että ihmisillä ei ole kykyä olla yksin. Ei osata olla itsensä kanssa, ei osata oppia tuntemaan itsensä ja omat halunsa tarpeensa. Parisuhteeseen mennään vaikka hampaat irvessä suurin odotuksin koska se on normi. Sitten kaksi toisilleen ja ennen kaikkea itselleen vierasta ihmistä kärvistelee yksinäisempänä kuin ikinä kymmenen-kaksikymmentä vuotta yhdessä kun lapset on pieniä ja asuntolainaa hirveästi. Elämätöntä elämää lähdetään sitten ottamaan takaisin jossain 35-45 ikävuoden paikkeilla avioeron jälkeen.
Minun ohjeeni kaikille sinkuille on että eläkää elämäänne vahvasti ja nauttien jokaisesta päivästä. Tutustukaa ensin itseenne ja siihen mitä te itse, ei ystävät tai sukulaiset, elämältänne haluatte oikeasti. Sen jälkeen just do it. Jos elämän varrella matkaan tarttuu elämänkumppani niin se on prosessin sivutuote, ei tavoite. Silloin te todennäköisesti olette lopun ikänne onnellisessa suhteessa.
mutta jos matkan varrella ei tartukaan itsekseen mukaan elämänkumppania, niin sinähän sitten ollaan lopun ikää onnettomasti ilman suhdetta. Pitäis vissiin vähän yrittääkin välillä...