Mies haluaisi pitää lapsen, minä haluan abortin. Mites tässä nyt näin kävi, yleensä se on toisinpäin?
Jos nyt kaikesta huolimatta teen abortin, miten luulette mieheni pitkällä aikavälillä reagoivan/ ajattelevan siitä. En itse osaa ollenkaan arvella, koska tämä on aivan uusi tilanne. Miten mies reagoi jos vaimonsa/tyttöystävänsä tekee abortin?
Jos nyt kaikesta huolimatta teen abortin, miten luulette mieheni pitkällä aikavälillä reagoivan/ ajattelevan siitä. En itse osaa ollenkaan arvella, koska tämä on aivan uusi tilanne. Miten mies reagoi jos vaimonsa/tyttöystävänsä tekee abortin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mitenkäs ulkopuolinen voisi miehesi mielipiteen tietää? Yksi voi pitää aborttia murhana toinen ehkäisyn korvikkeena ja kolmas jotain siltä väliltä.
Miehenä sitä aina toivoisi, että meilläkin olisi asiaan jotain sananvaltaa. Asia on kuitenkin mielestäni niin, että naisella on loukkaamaton oikeus omaan ruumiiseensa, joten viimekädessä vain sinä yksin päätät asiasta. Olipa ratkaisusi sitten mikä hyvänsä.
Tiukan linjan periaatteen mies saattaisi jättää abortintekijän, joku muu vain muistella mahdollista syntymätöntä lastaan. Todennäköisesti mies loukkaantuu joka tapauksessa, jos sivuutat hänen mielipiteensä.
Itse kokenut asian toisinpäin, eli mies ei lasta halunnut ja minä olisin halunnut. Ankaran painostuksen jälkeen suostuin aborttiin. Tästä seurasi, se etten enää luottanut yhteiseen tulevaisuuteemme toisen jyrkkyyden tähden ja aloin jo hautomaan mielessäni miehen jättämistä. Nyt noin 1,5 vuoden jälkeen mies on tullut katumapäälle ja sanoo, ettei aborttia olisi koskaan pitänyt tehdä. Myöhäistä, koska uskoni suhteeseemme ei koskaan palannut hänen kriisitilanne käytöksensä tähden. Lopputulos, jätin hänet.
Asia josta teidän tulee käydä pitkät keskustelut ja HARKITA vakavasti yhdessä mitä teette. Kannattaa myös keskustella esim. neuvolassa sairaanhoitajan tms. kanssa sekä muiden ulkopuolisten, puolueettomien ihmisten kanssa jos mahdollista.
Abortti voi olla traumaattisempi kokemus kuin uskotkaan. Vaikka asenteesi olisi kuinka järkevä tahansa, uskon että harva pystyy suhtautumaan siihen vain "operaationa".
Mikset sitten pitäisi lasta ?
jos ero tulee niin lapsi jää sinun hoidettavaksi oli se sitten 1, 8 tai 15 jne... ainahan on riski että suhde ei kestä, mutta kun asetelma se että sinä (pahimmassa tapauksessa tuleva yh) et lasta nyt halua niin ei kannata...
t abortin tehnyt nainen joka ollut sinun tilanteessa (mies halusi lapsen, minä en koska opiskelut kesken, eikä olisi ollut mitään tarjota lapselle). Suhteemme ei kestänyt koska abortin jälkeen en kestänyt nähdä miestä.
Sanoisimpa, että jos näin isosta asiasta pitää olla kovin kiivaasti eri mieltä, niin paras ratkaisu on erota.
vaikka sitten yksin! Se on naisen yksinoikeus! Tietysti mies voi mielipiteensä sanoa, mutta ei vaatia mitään, kumpaankaa suuntaan!
Tämä on siis mun oma mielipide.
Mies reagoi kuten mies reagoi. Toiset suuttuu silmittömästi ja toisille se on aivan sama? Jospa kysyisit asiaa suoraan?
Tapahtui n.8v sitten ex.ni kanssa.Tulin raskaaksi ja mies olisi halunut pitää lapsen.Keskustelua käytiin ja minä totesin etten ole vielä valmis.Minä se kuitenkin kannan lapsen 9kk ja hoidan suurimmaksi osaksi 9kk syntymän jälkeenkin.Sanoin hänelle että lähtee poikien kassa kaljalle puhumaan asiasta.Oli hieman myöntämielisempi sen jälkeen.Olin sillon 18v enkä mitenkään valmis äidiksi.Sanoin sen suoraa hänelle, hän kunnioitti päätöstäni.Ei ketään voi pakottaa vanhemmaksi.Nyt olen 27 ja kohta 3kk ikäisen pojan äiti.Mies on eri mutta kun kerroin rakskaudestani hän kysyi mitä minä haluan ja asiasta keskusteltiin.Kyllä tää on sellanen aihe ettei ketään voi pakottaa.