väkivaltaisessa suhteessa kun en uskaltanut lähteä...pelkäsin että elämäni loppuu siihen. Menetin suhteen aikana itsetuntoni,lapseni, ystäväni ja paljon muuta. Kadun sitä suhdetta elämäni loppuun asti,en ikinä toivu siitä. Kaikki olisi toisin kun olisin heti tajunnut lähteä. En ikinä saa lastani ja ystäviäni takaisin,en myöskään itsetuntoani. Nykyään pelkään kaikkea,pidän itseäni niin huonona etten halua olla osa sosiaalista elämää vaan olen mielummin piilossa maailmalta ja ihmisten katseilta. Halusin kertoa tämän siksi että joku ehkä ottaisi oppia tästä...itse en voinut kuvitella mitä kaikkea tulen menettämään kun siinä suhteessa elin. Ja mitään menetettyä en takaisin saa. Älkää jääkö enää odottamaan että tuleekohan se seuraava lyönti vai ei, se tulee! Ja yht´äkkiä huomaat että sinulta on viety koko elämäsi tarkoitus,ja pahimmassa tapauksessa(niin kun minulle kävi) myös joku tai useampi rakas ihminen.
Olin
4vuotta
1362
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minä olin vastaavanlaisessa suhteessa 6 v. Suhde päättyi kaksi vuotta sitten, seurauksena masennus. Vieläkään en ole suhteen yli. Olen kuitenkin alkanut vihata miestä. Ensimmäistä kertaa kunnolla. Hullua, se tekee hyvää. Suhde murensi itsetuntoni niin että en osannut tuntea vihaa vaan koin että olen itse syyllinen kaikkeen, ja minusta tuli läheisriippuvainen. Väkivaltainen suhde on helvetti.