Haluaisin lisätä erään näkökohdan tuohon alempana riehuvaan keskusteluun jota siinä ei juuri ole käsitelty. Enempää en halua "elvi"-keskusteluun sotkeutua, asialla ei sinänsä ole merkitystä jos "elviä" tarkastellaan vain osana koko autoveroa.
EYT on kuitenkin päätöksessään määrännyt että autoveroa kokonaisuutena, veronimikkeistä riippumatta, ei saa periä maahantuotaessa enempää kuin vastaavassa kotimaisessa hyödykkeessä on jäljellä.
Nyt Suomi on Komissiolle osoittamassaan kirjeessä myöntänyt että suomalaisen käytetyn auton arvoon ei tätä autoveron lisäosaa sisälly vähennysoikeudesta johtuen.
Tämä siis tarkoittaisi että auton arvoon sisältyy vain varsinainen autoveron osuus sekä sen lisäosan suuruinen määrä varsinaista arvonlisäveroa. Nyt kuitenkin Tanskan päätöksessä on vallitsevaksi saatettu kanta että autoverosta ei saa varsinaista arvonlisäveroa periä.
Mielestäni tiukkapipoisesti asiaa tulkitessa (maalaisjärjellä, en ole lainoppinut) tämä tarkoittaa ettei yksityistuojilta autoveron lisäosan periminen ole ollut sallittua koska sitä ei valtion oman tulkinnan mukaan kotimaisen käytetyn arvoon sisälly, eikä myöskään vastaavaa varsinaista arvonlisäveroa saa periä koska sitä ei autoveron osalta saa periä.
Neutraliteetin kannaltahan tilanne on ollut oikein mutta teknisesti ollaan jouduttu "hankalaan rakoon."
EYT on kuitenkin päätöksessään määrännyt että autoveroa kokonaisuutena, veronimikkeistä riippumatta, ei saa periä maahantuotaessa enempää kuin vastaavassa kotimaisessa hyödykkeessä on jäljellä.
Nyt Suomi on Komissiolle osoittamassaan kirjeessä myöntänyt että suomalaisen käytetyn auton arvoon ei tätä autoveron lisäosaa sisälly vähennysoikeudesta johtuen.
Tämä siis tarkoittaisi että auton arvoon sisältyy vain varsinainen autoveron osuus sekä sen lisäosan suuruinen määrä varsinaista arvonlisäveroa. Nyt kuitenkin Tanskan päätöksessä on vallitsevaksi saatettu kanta että autoverosta ei saa varsinaista arvonlisäveroa periä.
Mielestäni tiukkapipoisesti asiaa tulkitessa (maalaisjärjellä, en ole lainoppinut) tämä tarkoittaa ettei yksityistuojilta autoveron lisäosan periminen ole ollut sallittua koska sitä ei valtion oman tulkinnan mukaan kotimaisen käytetyn arvoon sisälly, eikä myöskään vastaavaa varsinaista arvonlisäveroa saa periä koska sitä ei autoveron osalta saa periä.
Neutraliteetin kannaltahan tilanne on ollut oikein mutta teknisesti ollaan jouduttu "hankalaan rakoon."
Vastaukset 134
Vanhimmat
>>Neutraliteetin kannaltahan tilanne on ollut oikein mutta teknisesti ollaan jouduttu "hankalaan rakoon."
Alkuperäinen kirjoittahan kysyi selvän kysymyksen:
Hallitus vastauksessaan myönsi, että elviä ei Suomen markkinoilla olevassa autossa enää ole. Kuika on mahdollista, että sen sitä peritään yksityistuojilta, jos vaatimuksena on periä tuodusta autosta veroa täsmälleen sama määrä kuin täällä jo olevassa on _jäljellä_.
En viitsi enää toistaa samoja juttuja, jotka ovat moneen kertaan kirjoitettuina tuolla pitkässä ketjussa. Voidaan tietenkin kysyä, mihin se elvi, jonka jok`ikinen rekisteröitäväksi tuotavan auton tuoja maksaa tulliin, voisi hävitä, ellei autoverosta alviakaan saa periä, joksi sen on väitetty mystisesti muuttuvan?
Tuollaiset selittelyt tuskin kelpaavat oikeudelle:
Sanooko Suomen valtio EYT:ssäkin perusteluiksi lakia rikkoville touhuilleen, että "en viitsi enää toistaa samoja juttuja, jotka ovat moneen kertaan kirjoitettuina tuolla pitkässä ketjussa..."!?
Tuomari: Kiistääkö vai myöntääkö Arska lyöneensä Reiskaa pullolla päähän?
Arska: "en viitsi enää toistaa samoja juttuja, jotka ovat moneen kertaan kirjoitettuina tuolla esitutkintapöytäkirjoissa..."
Edelleen tiedustelen, mikä merkitys on sillä, että hallitus vastauksessaan on myöntänyt elvin hävinneen auton hinnasta?
Et vastannut kysymykseen, koska itsekin tiedät, komissio tietää ja hallitus tietää, että elvi on hävinnyt ja siksi sitä ei saisi käytettyinä tuotavista autoista enää periä, jos ei haluta rikkoa EY90-artiklaa. Kauppateiden väitetty neutraalisuusvaatimus on alisteinen tälle.
>>Tuollaiset selittelyt tuskin kelpaavat oikeudelle
>> .... tietää, että elvi on hävinnyt
kK:
”Voidaan tietenkin kysyä, mihin se elvi, jonka jok`ikinen rekisteröitäväksi tuotavan auton tuoja maksaa tulliin, voisi hävitä, ellei autoverosta alviakaan saa periä, joksi sen on väitetty mystisesti muuttuvan?”
HAO:n päätös 05/1850/1:
” Kun uusi auto on myyty, arvonlisäverolain mukainen vero on korvannut autoverolain perusteella määrätyn arvonlisäveron.”
Elevi:
Siis jäljelle jää arvonlisäverolain mukainen vero.
kK:
”minä kysyn Miten se on hävinnyt muuten kuin veronmaksajan pussista?”
Elevi:
Vastaus löytyy tästä samasta artikkelista, jota päivittäin tai ainakin viikoittain ”vastaväittelet”. Ehkä sinun pitäisi tyrmätä tämä artikkeli esim. Verotus-lehdessä, että saisit uskottavuutta teorioillesi.
http://autovero.fi/artikkeli.php?aid=21
kK:
” Alv-direktiivi ja neutraliteetti ovat näyttäneet tähän saakka olevan autoveron kohdalla sovittamattomassa ristiriidassa. EYT laukaisi tilanteen hyvin järkeenkäyvällä tavalla.
Autoveromaat pääsivät nyt siitä "hankalasta raosta" pois.”
Elevi:
Kyllä. Tanskan syrjimätön järjestelmä ikään kuin kompensoi Suomen syrjivän järjestelmän.
kK:
”Suomen järjestelmän 2 virhettä ovat kompensoineet toisensa.”
Elevi:
Kyllä. Yksityisen tuojan TAPPIOKSI tehty virhe on korjaantunut kaupallisen tuojan EDUKSI tehdyllä virheellä.
LadaSamara1.6GLI:
”Et vastannut kysymykseen”
Elevi:
kK on vastannut kysymykseen jo ennen Suomen vastausta.
Kirjoittanut: kylmäKalle 23.1.2006 klo 15.39:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Komission ja Suomen erimielisyys on loppunut, mutta selitykset eivät.
saako elviä periä? eikös nyt oo siitä kysymys?
HAO:n päätös 05/1850/1:
”Autoverolain 5 §:ssä tarkoitetun veron kantaminen autoverolain 6 a §:ssä tarkoitetusta autoverosta ei ole syrjivää, sillä vastaava arvonlisävero on sisältynyt samanlaisten ajoneuvojen yleisiin vähittäismyyntiarvoihin, kun ajoneuvot ovat olleet uusia. Kun uusi auto on myyty, arvonlisäverolain mukainen vero on korvannut autoverolain perusteella määrätyn arvonlisä- veron. Tätä vero-osuutta vastaavan autoverolain mukaisen arvonlisäveron periminen käytettynä verotettavasta autosta ei ole syrjivää.
Haettu muutosta”
Ja KHO on jo yli kahdeksan kuukautta miettinyt pelkästään valitusluvan myöntämistä. Todennäköisesti KHO:ssa luetaan tällä hetkellä komission rikkomusmenettelyn toisen vaiheen perusteltua lausuntoa.
Toivottavasti perusteltu lausunto tulisi pian julkisuuteen.
Erikoistahan tässä on se, että kylmäKalle ja HAO perustelevat elvin syrjimättömäksi täysin päinvastaisilla teorioilla.
Miksi sitten komissio pörrää tämän elvin kimpussa, jos se kerran on loppuunkaluttu luu?
Vastauksen tiedät itsekin: viimeistä sanaa ei ole sanottu. Voit toki nimimerkillä kirjoittaa näille palstoille miten paljon tahansa, mutta et pysty asia-argumentein kiistämään Turusen-Rotherin laskelmia. EYT:n case-law -ratkaisua ei ole vielä nimenomaisesti Suomen elvi-järjestelmästä, jonka komissio sinne arvattavasti vie.
Eikö muuten EYT päätöksissä ole loppujen lopuksi ollut kyse siitä, ettei yksityisen tuoman tuontiauton rekisteröintivero ole suurempi kuin vastaavassa Suomalaisessa ajoneuvossa jäljellä oleva REKISTERÖINTIVERO? (Rekisteröintiin tai auton luovutukseen liittyvä vero.)
Eli toisin sanoen suomalaisen kaupan portaan aiheuttamaa ALV:tä ei pitäisi huomioida ollenkaan liittyen käytettyjen autojen tuontiinn? Ostajahan maksaa sen "saman" ALV:n jo Saksaan ostaessaan käytetyn auton sieltä. Ja ostaessaan auton Suomesta, maksaa hän ALV:n Suomeen.
Toisin sanoen, koska autoverosta ei saa kantaa arvonlisäveroa, joka on sitä paitsi aiemminkin vähennetty autoliikkeen toimesta, on Suomesta ostetussa autossa ollut jäljellä rekisteröintiverona ainoastaan varsinainen autovero? Tämän on myös Suomen valtio myöntänyt vastineessaan Komissiolle. ALV:han on kaupantekoon liittyvä vero, eikä auton rekisteröintiin liittyvä vero.
Siinä mielessä näkisin, että elviä ei saa periä myöskään ulkomailta tuodusta käytetystä autosta, koska sitä osuutta rekisteröintiverossa ei ole olemassa.
Loogista?
Kerropa, mihin se elv häviää, kun suomalainen autonostaja ostaa uuden auton autokaupasta Suomessa ? Yritätkö väittää, että ko. veroa ei koskaan tilitetä valtiolle ?
Laskeskelija:
”Neutraliteetin kannaltahan tilanne on ollut oikein mutta teknisesti ollaan jouduttu "hankalaan rakoon."”
Elevi:
Niin. Vaikka yrittäjiltä peritään enemmän arvonlisäveroa, yhteisön oikeus ei hyväksy sitä, että yksityisiltä tuojilta peritään enemmän autoveroa.
Komission kirje:
”EYT totesi asiassa C-387/01, Weigel, antamansa tuomion perustelujen 87 kohdassa, että vero, jonka tarkoituksena on poistaa maahantuotavilla tuotteilla kotimaisiin tuotteisiin nähden oleva kilpailuetu, joka johtuu siitä, että tuontituotteista ei ole maksettava alv:tä, on SELVÄSTI EY 90 artiklan vastainen. Olisi syytä huomata, että Weigel-asiassa oli kyse lisämaksusta, joka vastasi 20 prosenttia Itävallan ajoneuvojen rekisteröintiverosta tapauksissa, joissa itävaltalainen rekisteröintivero ei sisältynyt alv:n perusteeseen. Näin ollen Itävallan lisämaksulla oli sama tavoite kuin Suomen elv:llä.”
http://autovero.fi/uutinen.php?uid=35
Se on kun uskoo saavansa elvin takaisin. Asiaa on vatvottu kaikenmaailman käräjillä melkein 10 vuotta ja joka ainut kerta on tullut turpiin. Valittajat ei oo saanu vähäistäkään erävoittoa. Ei voi kuvitella enää katteettomampaa optimismia.
juujuu,
tällä kertaa kuitenkin asialla on EYT eikä suomen omat oikeusasteet. Taitaa siis kerrankin käydä niin että suomalaiset saa oikeutta - kiitos EU:n ja EYT:n. Omissa oikeusasteissa ei kansa saa oikeutta... Aika surullista.
Ei optimismismin huippu - vaan EU realismia !!!
Sen takia, että insinöörikin ymmärtää lopettaa. Sama tarkoitus on näillä oikeuden päätöksillä, joita nyt on olemassa joka portaasta. Tie on jo aika päivät sitten kuljettu loppuun. Jokainen valituksenne kuluttaa meidän veronmaksajien rahoja ja se alkaa jo v******! Miksi ei panna kunnon kuluja turhille valitukseille?
Ehdottomasti kunnon kulut turhille valittajille, mutta myös kunnon korvaukset liikaa peritystä autoverosta. Korkoineen!! Taisi muuten olla 9%, jokin aika sitten.
Stop turhille valituksille!
Se kävisi parhaiten niin, että tuomioistuimet junttaisivat lopultakin sellaiset ennakkopäätökset, ettei kukaan vikise.
Jos kerran asia on täysin selvä, niin..
*Miksi Komissio nosti asian jälleen esille?
*Miksi KHO ei pysty ratkaisemaan yksinkertaista valituslupahakemusta?
*Miksi hallinto-oikeudessa makaa röykkiöittäin valituksia?
*Miksi tulli panttaa vuosikausia valituksia itsellään?
Jos asia kerran on päivänselvä, niin miksi?
Jos kaikki valitukset ovat täysin perusteettomia, niin nehän nopeasti käsitelty. Vaatimukset hylätään ja sillä siisti. Käsittelyyn ei pitkää aikaa mene!
kävisi siten, että 2000 euroa kuluja aina hävitystä jutusta puolin ja toisin. Jo alkaisi turha valittaminen loppua. Typerää pyörittää tällaista rulettia rehellisten veronmaksajien rahoilla.
Suuri valitusrumbahan on vasta edessä. Koska nyt joulukuun lopussa umpeutuu uuden 2003 voimaan tulleen aikaisen autoverolain mukaan tuotujen tuontiautojen valitusaika. Itsellä olisi neljän autonn valitukset tuossa pyötälaatikossa. Valitukset odottelee josko syksyn aikana tulisi ennakkopäätöksiä joihin voisi vedota.
Tosiaan eiköhän noista veronpalautuksista saa premman koron kuin mitä tällä hetkellä suomi autoverolaissa sanoo. EU/EYT kyykyttää kyllä tässäkin asiassa suomea. Taitaa tosiasia olla normaali viivästyskorko...
reksa:
” *Miksi Komissio nosti asian jälleen esille?”
Elevi:
Elvi asia on vanha-asia, mutta tokihan komissio nosti lisäksi myös uusia asioita esille. Komissio esitti virallisessa huomautuksessaan joulukuussa 2002 selkeän ” vaatimuksen selvittää, mikä on käytettynä Suomeen tuotua autoa vastaavassa identtisessä Suomessa olevassa autossa JÄLJELLÄ OLEVA AUTOVERON MÄÄRÄ JA TÄLLE MÄÄRÄTYN ARVONLISÄVERON JÄLJELLÄ OLEVA MÄÄRÄ.”
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=105384
Komission ja Suomen yli kolme vuotta kestäneen kirjeenvaihdon jälkeen Suomi suostui vihdoin vastaamaan helmikuussa 2006, ettei autoverolle määrättävää arvonlisäveroa (elv) ole yhtään jäljellä Suomeen tuotua vastaavassa identtisessä autossa.
Eli tämä asia liittyy vielä täysin EYT:n ja KHO:n Siilin päätöksiin.
Se miksi Suomi antoi vastauksen tähän selkeään kysymykseen vasta kolmen vuoden kuluttua sen esittämisestä ja KHO on miettinyt yli kahdeksan kuukautta pelkän valitusluvan myöntämistä, voi jokainen tehdä ihan omat optimistiset tai pessimistiset johtopäätöksensä.
Joka tapauksessa tälläkin kolmen vuoden vastausajalla on käytettyjen autojen tuontia saatu rajoitettua. Lisäksi yksi pessimistin tärkeä tehtävähän on pyrkiä saamaan elvistä valittajien määrää mahdollisimman pieneksi.
>>Miksi Komissio nosti asian jälleen esille?
Voisitko sitten selvittää kotimaan viranomaisten sekoilua?
*Miksi valitukset makaavat tullissa ja hao:ssa?
*Miksi uusia mallikohtaisia prosentteja julkaista?
*Miksi eri automerkkejä kohdellaan eri tavoin?
*Miksi eräille merkeille on julkaistu monia päällekkäisiä prosentteja?
*Mitä niistä päällekkäisistä oikein sovelletaan?
*Kannattaako valittaa, jos on käytetty korkeampaa kuin mallisarjan alhaisinta prosenttia?
*Mitä tehdään niille autoille, joita ei ole uutena tuotu lainkaan Suomeen?
Esim. Fordit verotetaan koko mallisarjan alhaisimmalla prosentilla, kun taas Mersuissa uskomaton viidakko erilaisia prosentteja.
että Fordit verotetaan koko mallisarjan alhaisimmalla prosentilla? Tullihan ei avoimuudessaan ole vielä kyennyt/halunnut perustella yhtäkään julkaisemaansa prosenttia:(
En todellakaan ole varma.
En hämmästyisi, jos loppuvuodesta taulukkoon tulisi Fordille rinnakkaiset prosentit. Niistä ei sitten kukaan tiedä, jotta mitä prosentteja käytetään..
Koko vuosim 2002 ja vanhempien käytettyjen prosenttihäslinki on heti lähtökohtaisesti väärin. Kaikilla autoilla (uudet ja käytetyt) pitäisi AINA olla yksi ja sama prosentti ja mieluummin vielä ilman mitään euromääräisiä vähennyksiä.
Mikäli veroprosenttia alennetaan tai korotetaan, sen pitäisi koskea välittömästi kaikkia autoja samalla tavalla. Eduskunta ei halunnut v. 2003 näin tehdä ja kusessa ollaan ja pahasti. Käytettyjen tuonnin estäminen tätä kautta tuotti paljon odotettua suurempia vaikeuksia.
Ja nyt kun on otettu tämä "historiallisten prosenttien" linja, on siitä kaiken lisäksi hyvin hankala siirtyä tuohon oikeaan yhden ja saman prosentin käytäntöön, koska samalla tavallaan tunnustettaisiin nykyisen järjestelmän virhe.
En osaa muuta tuohon asiaan sanoa, enkä tiedä miten tuomioistuimet lopulta näitä prosentteja tulkitsevat. Vaikeahan niitä on todistaa vääriksi ja yhtä vaikea on todistaa oikeiksi nykyisestä lähtökohdasta, että prosentti perustuu siihen tilanteeseen kun tuotu auton on ollut uusi. 2003 ja uudempien kohdalla tietysti jo prosentti on selvä, mutta mikäli seuraavassa veronlennuksessa säilytetään ajalta ennen 1.1.2003 -> veronalennus rekisteröidyille autoille nykyinen 28% ollaan taas pielessä, vaikkakin ilman laskentaongelmia.
>>mutta mikäli seuraavassa veronlennuksessa säilytetään ajalta ennen 1.1.2003 -> veronalennus
Nyt puhutaan asiaa!
kK: "Koko vuosim 2002 ja vanhempien käytettyjen prosenttihäslinki on heti lähtökohtaisesti väärin."
"Käytettyjen tuonnin estäminen tätä kautta tuotti paljon odotettua suurempia vaikeuksia."
Mitä tuumaat, mihin tämä kaikki tulee vielä päättymään? Kymmenien tuhansien veropäätösten avaamiseen? Koko autoveron kaatumiseen?
>>Mitä tuumaat, mihin tämä kaikki tulee vielä päättymään? Kymmenien tuhansien veropäätösten avaamiseen? Koko autoveron kaatumiseen?
Mielestäni on vahvat perusteet valittaa sillä perusteella, että tulli ei ole kohdellut asiakkaita tasavertaisesti julkaisemalla ja käyttämällä vain osaa sen hallussa olevista yksilöllisistä prosenteista.
Esimerkiksi Nissanin tai Toyotan tuoja pääsee nauttimaan alhaisemmista prosenteista, mutta Mazdan tai Mitsubishin tuojaa verotetaan keskimääräisen prosentin mukaan.
Ei oikein taivu autoverotuksessakin noudatettaviin hallinnon yleisiin oikeusperiaatteisiin. Loukataan siinä samalla myöskin perustuslain säännöksiä.
Jos kansallisen oikeuden loukkaamisesta ei välitetä, niin sitten tulee eteen yhteisöoikeudellinen puoli. Kuten varmasti muistamme, Eyt linjasi Siilin-tapauksessa, että autoveroa ei voida YKSITTÄIStapauksessakaan kantaa enempää kuin vastaavassa maassa jo olevassa autossa sitä on jäljellä.
Mielestäni ei tullilla ole mitään muuta mahdollisuutta kuin selvittää Mazdankin prosentit pikavauhtia.
Herää vain epäilys siitä, että tullissakaan ei uskota veroprosenttien selvittämiseen ja tämä turhana välivaiheena pidettävä työ on pysähdyksissä juuri siitä johtuen..
Tätä laajaa kokonaisuutta on nyt turha lähteä tässä ruotimaan.
>>autoveroa ei voida YKSITTÄIStapauksessakaan kantaa enempää kuin vastaavassa maassa jo olevassa autossa sitä on jäljellä.
Noin etevä oikeustieteilijä, etkä silti esitä ensimmäistäkään analyysia tilanteesta hallinto-oikeuden yleisten oppien kannalta.
Onko asia liian selvä? Et keksi vastaansanomista ja tulet samalla tunnustaneeksi, että kymmenet tuhannet verovelvolliset tulevat saamaan merkittäviä veronpalautuksia.
Yksinkertainen kysymyksiä:
Onko sinun mielestäsi verovelvollisen syytä valittaa, mikäli hänen tuomansa auton prosentteja ei ole julkaistu?
Entäpä jo aiemmin esitetty kysymys niistä autoista, joille on julkaistu useita eri prosentteja moottorintilavuuden ym. mukaisesti. Miten niiden prosentti suhtautuu esimerkiksi mainittuun Fordiin, jolla vain yksi prosentti / kuukausi / malli. Kannattaako valittaa ja vaatia yhdenvertaista kohtelua?
Eikä sotketa tähän mitään harvinaisia yksittäiskappalein tuotuja autoja.
kylmäkalle:
"Koko vuosim 2002 ja vanhempien käytettyjen prosenttihäslinki on heti lähtökohtaisesti väärin. Kaikilla autoilla (uudet ja käytetyt) pitäisi AINA olla yksi ja sama prosentti ja mieluummin vielä ilman mitään euromääräisiä vähennyksiä. "
wifferi:
Näin juuri pitäisi olla, mikäli yleensä mitään autoveroa rekisteröinnin yhteydessä täytyy kerätä.
Kansalaisille ja EYT:lle riittäisi, että prosentiksi määriteltäisiin riittävän pieni luku siten, että taataan EYT:n vaatimus ettei YHDESSÄKÄÄN TAPAUKSESSA (järjestelmän luonnolliset likimääräisyydet huomioon ottaen) verotus muodostu syrjiväksi.
Olisiko sopiva arvo kenties 13 prosenttia, mikä on käsittääkseni alin julkistettu verotusarvo vastaavalle Suomessa myydylle autolle, vai 28 prosenttia (liekö keskiarvo vai mikä?). Taitaa prosentin määrittelemisessä olla se suurin vaikeus.
Käytännössä pitäisi siis määrittää miten toteutetaan vaatimukset
a) yhdessäkään tapauksessa ei syrjivä
b) poikkeuksena yhden prosentin järjestelmään luonnollisesti kuuluva likimääräisyys.
Onko sallittu likimääräisyys esimerkiksi joka kymmenes verotettu tapaus vai kenties pienempi? Jos on kyseessä 25 prosenttia tapauksista, ei mielestäni kohdan 'a' vaatimus toteudu. Ei se kyllä toteudu mainitsemassani 'kymmenessä prosentissakaan tapauksista', mutta on se nyt selvästi vähemmän kuin joka neljäs.
Joka tapauksessa kaikille yhteinen 28 prosenttia on suuressa osassa tapauksia syrjivä, joten sitä ei ainakaan voisi käyttää.
Elvi voidaan teilata kahdella tapaa. Tai yrittää teilata.
Jos se katsotaan autoveron lisäosaksi, niin se on tällä perusteella syrjivä, koska se maksetaan vain yksityisessä maahantuonnissa. Syrjivyys johtuu siitä, että vain yksi taho maksaa autoveron lisäosan. Muut kuin yksityinen maahantuoja eivät maksa.
Jos se katsotaan alviksi, niin se on Tanskan tapauksen perusteella laiton arvonlisävero. Autoverolain 5 § on kumottava lainvastaiena, vai pitäisikö sanoa EU-oikeuden vastaisena. Esko Linnakangas esitti jo vuonna 2000, että arvonlisäveron perimisestä tulee luopua siltä osin kuin kyse on ulkomailta tuoduista autoista, koska tällä perimisellä saatetaan arvonlisäverotuksen alaiseksi sellaiset toimet, jotka muutoin välttyisivät arvonlisäverolta.
Elvi tai alvi, aina virheellinen.
Ja korostan vielä sitä, että Tanskan tapaus asettaa autoverolain viidennen pykälän varsin outoon valoon. Siis jos pidetään tiukasti kiinni lainkohdan sanamuodosta.
Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että nuo lainsäätäjät eivät ole tienneet mitä tekivät.
Yksityinen ja kaupallinen maahantuoja maksavat samanlaisesta ja samanhintaisesta autosta täsmälleen saman verran veroa.
Esimerkiksi 25000 euron hintainen auto, kaupallinen tuonti: autovero 5986, elv 1317, alv ilman elvin vähennystä 4508. Verot yhteensä ennen elvin vähentämistä 11811 euroa ja elvin vähentämisen jälkeen 10494 euroa. Auton veroton hinta 14506 euroa.
Yksityinen tuonti: veroton hinta 14506, autovero 5986, elv 1317, uuden kuljetusvälineen alv 3191. Verot yhteensä 10494 euroa. Yllättäen täsmälleen saman verran kuin kaupallisella tuojalla. Mikä tässä voi olla syrjivää ?
Ilmeisesti elvin syrjivyydestä puhuville ei ole mennyt jakeluun, mitä elvin vähennysoikeus oikeasti käytännössä tarkoittaa. Se ei tarkoita etteikö kaupallinen tuoja joutuisi maksamaan autoveron osuudesta alv:n suuruista veroa. Ilman vähennysoikeutta ko. vero menisi kahteen kertaan ja järjestelmä olisi kaupallisia tuojia syrjivä.
Itse asia on lapsellisen yksinkertainen. Ja Tanskan juttu pudotti pohjan väkisin väännetyiltä spekulaatioilta. Mutta - jälleen kerran - ymmärtämisen ja ymmärtämättömyyden rajaa on mahdotonta ylittää. Se on realiteetti täällä. Vaikka isä jumala tulisi sanomaan, että elvi on OK, muistavat tietyt henkilöt vielä kuolinvuoteellaankin vannoa elvin syrjivyyden nimiin.
Käytä vertauksissasi pienempiä kavereita.. Ei nämä nyt uskonasioita ole vaikket uskokkaan mihinkään.
Jaska2:
"Ilmeisesti elvin syrjivyydestä puhuville ei ole mennyt jakeluun, mitä elvin vähennysoikeus oikeasti käytännössä tarkoittaa. Se ei tarkoita etteikö kaupallinen tuoja joutuisi maksamaan autoveron osuudesta alv:n suuruista veroa. Ilman vähennysoikeutta ko. vero menisi kahteen kertaan ja järjestelmä olisi kaupallisia tuojia syrjivä."
wifferi:
Totta kai kaupallinen tuoja joutuu lisäämään tuotteelle myydessään ALV:n. Hänhän on ostanut auton mydäkseen sen edelleen ja tehdäkseen sillä voittoa! Josta hän siis joutuu maksamaan niin sanotun arvonlisäveron (auton arvo on lisääntynyt, koska siihen on lisätty kaupan kate).
Yksityinen tuoja taas tuo auton itselleen. Ainakin periaatteessa. Ei siis tehdäkseen sillä voittoa. Yksityinen tuoja ei sitäpaitsi ole arvonlisäverovelvollinen, kuten kaupallinen tuoja on.
Käsittääkseni Komissio on ollut kiinnostunut nimen omaan auton rekisteröintiin liittyvästä verosta. Rekisteröintiinhän liittyy kaupallisella tuojalla ainoastaan autovero, mutta yksistisellä tuojalla autoveron lisäksi autoveron arvonlisävero. Periaatteessa kaupallisella tuojallakin on ollut velvollisuus maksaa niin sanottu autoveron arvonlisävero eli ei-arvonlisävero eli elvi, mutta toisaalta hänellä on ollut oikeus sen vähentämiseen, jolloin sitä ei auton hinnassa ole enää jäljellä.
Jaska: Se ei tarkoita etteikö kaupallinen tuoja joutuisi maksamaan AUTOVERON OSUUDESTA alv:n suuruista veroa.
kK: Jaska puhui asian yksinkertaistamiseksi ja selventämiseksi pelkästään autoveron osuudesta menevästä alvista. Tottakai voittomarginaalin alvi on lisäksi. Vaikka miten yksinkertaistetaan, ei vaan asia selviä. Todella käsittämätön juttu.
Taidat sinäkin kuulua niihin, joille elvin vähennysoikeus ei ole mennyt jakeluun. Asiasta tietenkin tulee helposti sellainen mielikuva, että kaupallinen tuoja ei joutuisi maksamaan elviä lainkaan, koska hänellä on vähennysoikeus. Sanana vähennysoikeus on niin voimakas ja mieleenpainuva, että kaikki muu hämärtyy sen jälkeen. Jos asiaan ei paneudu tarkemmin, jää helposti sellainen kuva, että toinen maksaa vähemmän veroa kuin toinen juuri vähennysoikeuden takia. Asia ei kuitenkaan ole niin.
Kun kaupallinen tuoja myy auton kuluttajalle, lasketaan arvonlisävero 22 % auton myyntihinnasta, joka sisältää siis myös autoveron ja elvin. Tällöin ilman elvin vähennysoikeutta, tulisi autoverosta maksettua 22 % vero kahteen kertaan. Sen takia vähennysoikeus on olemassa.
Kun yksityinen tuoja tuo auton Suomeen, hän ei maksa arvonlisäveroa vastaavan auton myyntihinnasta vaan hän maksaa uuden kuljetusvälineen arvonlisäveron auton todellisesta hankintahinnasta. Jos hankintahinta on sama kuin kaupallisen tuojan hinta ilman veroja, on kaikkien veroja määrä yhteensä täsmälleen sama kuin kaupallisella tuojalla.
Asian ymmärtämiseksi kannattaa tehdä laskuharjoitus ja laskea, miten verot oikeasti muodostuvat. Sen kun tekee, voi unohtaa puheet syrjivyydestä.
Joku voi tietenkin takertua lakitekstien koukeroihin ja väittää tuomioistuimille lain kirjaimen olevan väärän ja EU-säädösten vastaisen - nimenomaan alv:n takia, mutta joka tapauksessa lopputuloksena on sekä kaupallisten että yksityisten tuojien kannalta järjestelmä, joka ei syrji ketään. Toisin sanoen tulipalo on ehkä väärin sammutettu, mutta sammutettu se joka tapauksessa on ja lopputulos on oikea.
mutta, mutta... kun Tanska tuomion mukaan autoveron osuudesta EI SAA PERIÄ ALVIA.
Siilin keissin mukaan saa kyllä periä elviä tai minkä nimistä tahansa autoveron lisäosaa, on se sitten vaikka arvonlisäveron (22%) suuruinen lisäosa. Valtiolla on täysi valta päättää lähes mistä tahansa verosta kansalaisille, kunhan se ei ole EU kaupankäyntiä syrjivää. Siis kunhan autoveron lisäosa peritään käytettyjen auton tuojien tapauksessa sekä yksityiseltä tuojalta että kaupalliselta tuojalta.
Kaupan portaaltahan tätä ALVIN SUURUISTA AUTOVERON LISÄOSAA ei peritä vähennysoikeuden vuoksi.
Sen sijään kaupalliselta tuojalta peritään myyntivoitosta arvonlisävero, jonka kauppa taas velottaa loppuasiakkaalta. Tämä kuuluu normaaliinkaupankäyntiin, eikö?
kk:
"Tottakai voittomarginaalin alvi on lisäksi. Vaikka miten yksinkertaistetaan, ei vaan asia selviä. Todella käsittämätön juttu."
Ai niin, niinhän sinä myönnätkin. Olemme siis samaa mieltä asiasta.
Mitäpä, jos esittäisit laskelman, mikä todistaa sen ettei elviä peritä kaupalliselta tuojalta. Osaatko tehdä sellaisen laskelman ? Minä en osaa.
Unohda hetkeksi sana vähennysoikeus ja käytä laskinta ja mieti miten asiat oikeasti menevät. Silloin voi vahingossa selvitä, miksi vähennysoikeus on olemassa ja mitä se oikeasti tarkoittaa.
kK: Koska Santtu Turunen lienee jonkinlainen auktoriteetti täällä kirjoittelevien silmissä, lienee parasta lainata hänen ja alvista väitelleen tohtori Eila Rotherin artikkelia.
S.T: "Laskelmat osoittavat auton tuonnin olevan jakelutieneutraali edellyttäen, että sekä tukkuhinta että kaupan kulut ja kate ovat samansuuruiset."
kK: Tässä Turunen sanoo, että verot ovat kaikille samat. Siitä ei siis olekaan kiistaa eikä kysymys.
S-T: Sen sijaan laskelmat eivät osoita, että elvin periminen yksityisen kuluttajan tuomasta autosta ei olisi syrjivää. Vähittäiskauppaa koskevassa laskelmassa 2 syrjimättömyyden katsotaan perustuvan siihen, että vähittäiskaupan vähentämä elv palaa alvina kuluttajan vähittäiskaupasta ostaman auton hintaan, kun ALVIN VERON PERUSTE NOUSEE AUTOVERON määrällä."
kK: EYT on nyt kuitenkin vahvistanut, ettei autovero kuulu alvin veron perusteeseen. Shakki ja matti.
kK: EYT on nyt kuitenkin vahvistanut, ettei autovero kuulu alvin veron perusteeseen. Shakki ja matti.
Minä: On siis todennut että Tanskassa se ei kuulu ja näin on hyvä vaikka DBI oli sitä mieltä että sen pitäisi kuulua. Suomessahan tilanne juuri on siten että autovero kuuluu alvin perusteisiin ja näin ei pitäisi olla. Hahmottamisvaikeutesi tekee ajatuksistasi täysin epäloogisia.
Väität siis, ettei EYT:n yleinen tulkinta alv-direktiivistä koske lainkaan Suomea vaan pelkästään Tanskaa? Kaikenlaisia väitteitä!
Ko. artikkelissa sanotaan myös näin:
"Elvin ja alvin erottaminen ja käsitteleminen eri veroina on välttämätöntä sen ymmärtämiseksi, miksi elviä ei saisi periä yksityisiltä autontuojilta."
Ilman tätä erottelua on mahdotonta osoittaa minkäänlaista syrjivyyttä puoleen tai toiseen. Kun erottelu tehdään, voidaan väittää, että elvi häviää vaikka tilalle tuleekin täsmälleen samansuuruinen alv. Se asia mainitaan artikkelissa kierrellen ja kaarrellen niin, ettei satunnainen lukija sitä takuulla ymmärrä. Mieleen jää vain vähennysoikeus ja mielikuva siitä, että toinen maksaa vähemmän veroja kuin toinen.
Tässä on kyse vain ja ainoastaan porsaanreiän etsimisestä laista. Lain ja sen tulkinnan lopputuloksena on kuitenkin koko ajan ollut, että kaupallinen ja yksityinen tuoja maksavat täsmälleen yhtä paljon veroja. Aika moni varmaan kuvittelee, että vähennysoikeuden takia kaupallinen tuoja ei joutuisi maksamaan autoverosta arvonlisäveron suuruista veroa lainkaan. Sehän ei pidä paikkaansa. Kaupallinen tuoja ei ehkä maksa sitä elviä vaan alvina, mutta euroina määrä on sama.
t.h.
” eivät tiedä mitä tekivät”
Elevi:
Kyllä tiesivät. Ainakin Kuitunen. En tiedä moniko kansanedustajista tiesi mitä tuli päätetyksi?
Komission ensimmäinen kirje joulukuussa 2002:
”5. Autoverolain 5 §:ssä tarkoitettu arvonlisävero
Autoverolain 5 §:n 1 momentissa säädetään. ”Se, joka on velvollinen suorittamaan autoveron, on velvollinen myös suorittamaan autoverosta arvonlisäveroa sen määräisenä kuin arvonlisäverolaissa (1501/93) säädetään.” Autoveron kantava viranomainen maksuunpanee tämän arvonlisäveron autoveron kantamisen yhteydessä.
Tätä autoverolle määrättävää arvonlisäveroa ei voida pitää jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17. päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 17 mukaisena arvonlisäverona. 18
Suomen hallitus on perustellut autoverolain 5 §:n arvonlisäveroa neutraalisuusyillä antaessaan 30.11.1994 eduskunnalle ehdotuksen kyseiseksi laiksi (HE 322/1994 vp) ja todennut: Kauppateiden uudelleen järjestely verotuksellisista syistä voisi vaikuttaa arvonlisäveron tuottoon ENIMMILLÄÄN USEITA SATOJA MILJOONIA MARKKOJA.” Näitä laskelmia ei ole tarkemmin eritelty eduskunta-asiakirjoissa eikä niitä ole myöhemminkään julkistettu.
SUOMEN HALLITUS PYRKII EDUSKUNNALLE ESITTÄMIENSÄ PERUSTELUIDEN MUKAAN VAIKUTTAMAAN SIIHEN, ETTÄ TÄLLÄ AUTOVEROLLE MAKSUUN PANTAVALLE ARVONLISÄVEROLLA VÄLTETTÄISIIN ”KAUPPATEIDEN UUDELLEEN JÄRJESTELY”. TÄMÄ ANTAA VAIKUTELMAN ETTÄ NIMENOMAAN ON PYRITTY SUOSIMAAN KOTIMAISTA AUTOKAUPPAA TAI SYRJIMÄÄN TOISISSA JÄSENVALTIOISSA TOIMIVIA LIIKKEENHARJOITTAJIA. MYÖS ILMEISTÄ SYRJINTÄÄ ON KOHDISTETTU YKSITYISIIN KULUTTAJIIN, JOTKA OSTAVAT TOISESTA JÄSENVALTIOSTA UUDEN AJONEUVON. KUN AUTOVERO ON ERISUURUINEN, KUTEN 2.1 KOHDASSA ON TODETTU, JOHTAA TÄMÄ SIIHEN, ETTÄ AUTOVEROLAIN 5 §:SSÄ TARKOITETTU ARVONLISÄVERO ON MYÖS ERISUURUINEN.”
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=auto_ja_verotus&article=105505&page=7
Elevi:
TÄMÄ KAUPPATEIDEN UUDELLEEN JÄRJESTELY TARKOITTAA NIMENOMAAN TÄTÄ TANSKAN JÄRJESTELMÄÄ.
Tämä selvittää myös sen, miksi kK on jo pitkään pyrkinyt sumuttamaan Tanskan järjestelmää vääräksi. Kysymys ei ole siitä, etteikö kK ole tiennyt sen oikeellisuutta jo vuonna 1994.
t.h.
” Ja korostan vielä sitä, että Tanskan tapaus asettaa autoverolain viidennen pykälän varsin outoon valoon. Siis jos pidetään tiukasti kiinni lainkohdan sanamuodosta.”
Elevi:
Nimenomaan näin. Tämä on juuri se syy, miksi komissio viittaa kirjeessään Tanskan tapaukseen.
Komission Suomea vastaan aloittaman rikkomusmenettelyn kohta 1.3 Arvonlisävero (alv) s. 2:
”Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä : yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY, jäljempänä ”kuudes alv-direktiivi”, 11 artiklan A kohdan 2 kohdan a alakohta ymmärretään Suomessa siten, että maksettu autovero sisältyy verotettavaan arvonlisäveroon, jos autovero sisältyy ajoneuvon myyntihintaan. Tämän tulkinnan oikeellisuus on parhaillaan yhteisöjen tuomioistuimen käsittelyssä asiassa C-98/05, joka koskee tanskalaista järjestelmää, jossa rekisteröintivero ei sisälly verotettavan arvonlisäveron määrään.”
Elevi alemmassa keskustelussa:
” Asiahan voisi selvitä jopa niin yksinkertaisella tavalla, että Suomenkin autovero tuomitaan arvonlisäveronperusteeseen kuulumattomaksi ja näin ollen koko autoverolain 5§ tuomitaan Eurooppa-oikeuden vastaisena, sekä 5§ mukaisesti perityt verot palautetaan. Niin no tietysti pelkästään niille, joille niitä ei ole vielä palautettu, eli yksityisille tuojille.”
Santtu Turusen nettipalstalta copsattua.
"Jos elv-veroa ei perittäisi yksityisestä tuonnista enempää kuin sitä on jäljellä kaupallisesti tuotujen maassa olevien autojen arvossa, Suomen nykyinen arvonlisäverojärjestelmä johtaisi siihen, että kaupallisen tuonnin asema muodostuisi heikommaksi kuin yksityisen tuonnin."
Santtu Turunen: "Kysymys siitä, voidaanko elv-veroa periä ei kuitenkaan liene ratkaistavissa yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen perusteella: esimerkiksi ARVONLISÄVERODIREKTIIVI PERUSTUU yksityisen käytetyn auton tuojan ja uuden auton kauppiaan asettamiseen ”epäyhdenvertaiseen” asemaan siinä mielessä, että toisen täytyy maksaa arvonlisäveroa Suomeen ja toisen ei.
Kk: Yhdenvertainen kohtelu = verotuksen neutraalisuus
Vertaa julkisasiamies (Tanska): "47. Arvonlisäveron neutraalisuuden periaatteen ytimenä on, että toisiaan vastaavia liiketoimia on myös verotettava samalla tavalla. Jos tässä yhdyttäisiin DBI:n kantaan, suoritukset eivät olisi .... Tämän takia ARVONLISÄVERON NEUTRAALISUUDEN PERIAATTEEN KANSSA sopusoinnussa ei olisi se, että sellaisia samanlaisia liiketoimia VEROTETAAN ERI TAVALLA SEN MUKAAN, onko autokauppias ilmoittanut auton rekisteröitäväksi ennen auton luovutusta vai onko asiakas ilmoittanut auton rekisteröitäväksi luovutuksen jälkeen."
kK: Viimeksimainittuhan tarkoittaa kaupallisen tuonnin (rek. ennen luovutusta) ja yksityistuonnin (asiakas ilm. rek.) vertailua. Ja niiden alvissa ja muissa veroissa ei saa olla eroja. Verojärjestelmä ei saa olla millään tavalla syrjivä! EYT ei sisällyttänyt tätä julkisasimiehen tekstiä perusteluihinsa, koska itse EYT:n päätös itsessään perustuu ja kuvastaa nimenomaan tätä asiaa.
S.T. jatkuu: "Asiassa on kysymys verotuksen syrjimättömyydestä tilanteessa, jossa kaupanporrasajattelua eli kaupallisen tuojan maksamaa autoveroa korkeamman autoveron perimistä kuluttajalta ei hyväksytä autoverotuksessa, mutta jossa arvonlisäverotus toisaalta perustuu ajatukseen, että veronmaksuvelvollisuudessa on eroja ja veron määrä määräytyy eri verovelvollisilla eri perusteiden mukaan.
kK: S.T:n teorian perusta oli tästä syystä väärä.
Minusta kaikkien järki pitäisi sanoa, että sillon ei ole syrjintää, kun kaikkien verot on samat ja silloin on kun ne ovat eri.
Vierasmaalaisiahan syrjitään, jos vain osa finskeistä saa heiltä ostaa pienemmällä verolla. Eiköhän nyt jo kaikki ymmärrä lopettaa ..... jankkaamisen.
Jos kauppias ostaa 14.506 euron hintaisen auton ulkomailta, niin arvonlisävero on 22 % x 14.506 e eli 3.191,32 e.
25.000 e x 0,1803 on toki 4.508 e mutta kun sen pitää olla 3.191,32 e.
Mitä oikein yrität sanoa ?
todistit juuri elvin syrjiväksi...
"Kaupallinen tuoja ei ehkä maksa sitä elviä vaan alvina, mutta euroina määrä on sama."
Jos kauppias tuo auton maahan vaikkapa Saksasta, ja auto maksoi siellä 14.506 e verottomana, niin kauppiaalle jää yhteisöhankinnan arvonlisäverovelkaa tuo 22 prossaa x 14.506 e eli 3.191,32 e. Ainakin luulisin sen menevän näin. Alvi maksetaan Suomeen.
Yksityistuoja taas maksaa alvin Saksaan. Tässä vertailussa käytetään alviprosenttia 22 % vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi.
"Ainakin luulisin sen menevän näin. Alvi maksetaan Suomeen."
Kukas se siellä nyt häiriköi ?
Kauppias maksaa alv:n Suomeen, kun auto myydään kuluttajalle. Veron määrä lasketaan myyntihinnasta, mikä oli esimerkissä 25000 euroa. Tällöin alv:n määrä on 4508 euroa. Kauppias saa vähentää siitä maksamansa elv:n määrän 1317 euroa, jolloin maksettavaa jää 3191 euroa. Se on täsmälleen sama summa, minkä yksityinen tuoja maksaa uuden kuljetusvälineen arvonlisäveroa tuotuaan 14506 euroa maksaneen auton Suomeen.
Elvin vähennysoikeus ei tarkoita sitä, että kaupallinen tuoja saisi jättää elvin maksamatta vaan se tarkoittaa sitä, että hän saa vähentää maksamansa elvin määrän arvonlisäveron määrästä. Muuten kaupallinen tuoja joutuisi maksamaan elvin kahteen kertaan, koska alv lasketaan myyntihinnasta eikä autoverottomasta hinnasta.
Siis sekä kaupallinen että yksityinen tuoja maksavat autoveron lisäksi alv:a ja elviä yhteensä 3191 1317 = 4508 euroa. En tiedä, millä nimikkeillä ko. verot kummassakin tapauksessa kulkevat ja mitä kautta ne käytännössä tilitetään, mutta lopputuloksena on, että molemmat maksavat tässä tapauksessa 4508 euroa alvia ja elviä yhteensä.
Väitteet elvin syrjivyydestä perustuvat vain ja ainoastaan siihen, että laissa verojen nimikkeet voivat olla ristiriitaisia ja raha voi kiertää eri tavalla kaupallisen ja yksityisen tapauksessa. Joka tapauksessa molemmat maksavat saman summan eli syrjivyysväitteet eivät perustu lainkaan siihen, että toinen joutuisi maksamaan veroja vähemmän tai enemmän kuin toinen.
Tuo 14506 euroa on summa, mikä jää kaikkien verojen jälkeen jäljelle 25000 euroa maksavasta autosta.
Jaska2:
"Kauppias maksaa alv:n Suomeen, kun auto myydään kuluttajalle. Veron määrä lasketaan myyntihinnasta, mikä oli esimerkissä 25000 euroa. Tällöin alv:n määrä on 4508 euroa. Kauppias saa vähentää siitä maksamansa elv:n määrän 1317 euroa, jolloin maksettavaa jää 3191 euroa. Se on täsmälleen sama summa, minkä yksityinen tuoja maksaa uuden kuljetusvälineen arvonlisäveroa tuotuaan 14506 euroa maksaneen auton Suomeen. "
epä_tietoinen:
Eli tässä Jaska toteaa että autoliike "maksaa" eli välittää valtiolle vain ALV:n-elvillä vähennettynä. Siis valtio saa esimerkin mukaan 3191 euroa. Asiakkaalta hän sen sijaan velottaa ALV:n elvin eli 4508 euroa. Ymmärsinkö oikein?
Jaska2:
"iis sekä kaupallinen että yksityinen tuoja maksavat autoveron lisäksi alv:a ja elviä yhteensä 3191 1317 = 4508 euroa. En tiedä, millä nimikkeillä ko. verot kummassakin tapauksessa kulkevat ja mitä kautta ne käytännössä tilitetään, mutta lopputuloksena on, että molemmat maksavat tässä tapauksessa 4508 euroa alvia ja elviä yhteensä."
epä_tietoinen:
Siis miten se nyt on. Tulottaako autoliike valtiolle 3191 euroa vai tulottaako hän valtiolle asiakkaan maksamat 3191 1317 = 4508 euroa?
Jos hän tulottaa valtiolle vain 3191 euroa, hän ikään kuin kerää asiakkaalta liikaa rahaa itselleen (jättää välittämättä asiakkaan maksamat verot valtiolle). Jos taas hän tulottaa valtiolle koko summan 4508 euroa, ei mitään vähennysoikeutta ole käytetty eikä mitään ongelmaa asiassa olekaan?
Mitän tää ny on, kertokaa viisaammat? Tässä menee ihan sekaisin (mikä on tarkoituskin ilmeisesti).
epä_tietoinen:
Mitän tää ny on, kertokaa viisaammat?
Elevi:
Mikäli täällä tarvitaan voimaa ja järkiä, niin kertokaa vaan minulle, niin minä lähden hommaamaan. Tämä artikkeli on selkeä, eikä kovin pitkäkään.
http://www.autovero.fi/artikkeli.php?aid=24
epä_tietoinen:
Tässä menee ihan sekaisin (mikä on tarkoituskin ilmeisesti).
Elevi:
Kyllä. Olet ymmärtänyt asian ihan oikein.
Lopputulos on, että sekä kaupallinen tuoja että ykstyinen tuoja molemmat tilittävät valtiolle tässä tapauksessa saman summan eli 4508 euroa.
En tiedä, mitä kautta raha kummassakin tapauksessa kiertää ja millaisilla lippusilla ja lappusilla se käytännössä hoidetaan, mutta summa on tuo edellä mainittu molemmissa tapauksissa.
Yksityinen maksaa autoveron elvin (1317) sekä alvin (3191), alv ja elv yhteensä 4508 euroa.
En tiedä, miten autokauppa maksunsa käytännössä hoitaa, mutta kuvittelisin, että autoveron maksun yhteydessä maksetaan elv. Kun auto myydään kuluttajalle, maksetaan alv (4508), mistä kuitenkin vähennetään jo aiemmin maksettu elv (1317), jolloin jäljelle jää sama 3191 kuin mitä yksityinenkin maksaa. Eli myös kaupallinen tuoja maksaa loppujen lopuksi saman 4508 euroa kuin yksityinenkin. Joku paremmin tietävä voi korjata käytännön maksukuvion, jos olen väärässä.
Siitä olen satavarma, että elv ja alv yhteensä ovat euroina saman verran riippumatta siitä, onko tuoja yksityinen vaiko kaupallinen.
Tuo artikkeli on laadittu tarkoitushakuisesti yrityksenä osoittaa elvin syrjivyys. Siinä ei ole suoraan sanottu, että sekä kaupallisen että yksityisen tuoman auton alv ja elv ovat yhteensä aina saman suuruiset. Laskelmista se käy kyllä selville, kun paneutuu asiaan.
Artikkelin tarkoituksena on yrittää osoittaa elvin syrjivyys ja yrittää osoittaa elvin perimisen laittomuus käytettyjen tuontiautojen kohdalla. Tavoitteessa onnistumisesta en olisi kovinkaan varma.
Yhdessä asiassa artikkelin kirjoittajat ovat onnistuneet: he ovat luoneet ainakin tämän palstan viestien mukaan mielikuvan siitä, että elvin joutuvat maksamaan vain yksityiset ihmiset. Autokauppiaat selviävät muka pienemmillä maksuilla. Näin ei kuitenkaan ole vaan tuo mielikuva on väärä.
Sekaisin menee nimenomaan tuon artikkelin takia eikä niinkään asian vaikeuden takia.
Jaska2 "Siitä olen satavarma, että elv ja alv yhteensä ovat euroina saman verran riippumatta siitä, onko tuoja yksityinen vaiko kaupallinen."
Ajatellaanpa kaksi tuontiautoa. Toisen tuonut yksityishenkilö ja toisen alv-velvollinen firma.
Tulli verottaa autot ja määrittää verotusarvoksi 20.000 euroa. Autoveropäätös sisältää elviä x euroa.
Yksityinen tuoja maksaa kaikki verot.
Firma saa vähentää elvin alvi tilityksistään. Auto seisoo myyntirivissä ja ikkunassa on hintana 15.000 euroa, joka on auton oikea käypä arvo. Tullin määrittämällä verotusarvollahan ei yksittäistapauksessa ole mitään tekemistä todellisen kauppahinnan kanssa.
Autosta tehdään kaupat 15.000 tonnin hinnalla ja myyjä tilittää alvin KAUPPAHINNAN mukaisesti.
Lopputuloksena on kaksi identtistä autoa, joista on maksettu varsinaista autoveroa sentilleen yhtä paljon, mutta elviä/alvia toisessa autossa huomattavasti vähemmän.
Ja lisää eroa syntyy siitä, että autoliike tekee valituksen, jossa vaaditaan autoveron oikaisemista todellisen kauppahinnan mukaiseksi. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perusteella se on mahdollista, mikäli näytetään, että autoa on myyty vapailla markkinoilla ja myyjällä ja ostajalla ei ole mitään yhteyksiä.
Niin paljonko autoliikkeen tuomassa autossa on autoveroa ja elviä vähemmän kuin yksityisen tuomassa?
Käyttämässäni esimerkissä oli kyse uusista autoista. Käytetyt ovat eri asia.
>>Artikkelin tarkoituksena on yrittää osoittaa elvin syrjivyys ja yrittää osoittaa elvin perimisen laittomuus käytettyjen tuontiautojen kohdalla. Tavoitteessa onnistumisesta en olisi kovinkaan varma.
Mitenkäs se nyt on? Erotteliko Eyt Siilin-casessa uudet ja käytetyt autot?
Minä olen ollut siinä uskossa, että asia koskee sekä uusia että käytettyjä autoja.
Voitko perustella kantasi?
Itse asia varmaan koskee sekä uusia että käytettyjä, mutta tässä keskustelussa käytetyssä esimerkissä oli kyse uudesta autosta.
Jep, kyse on ennen kaikkea asenteesta. Sille, joka on tyhmä, on asia myös vaikea. Asia ei ole vaikea, jos ei ole tyhmä, mutta se voi olla vaikea, jos asenne estää paneutumasta asiaan riittävästi. On tyhmää, jos asenne estää paneutumasta asiaan, joka ei siis ole vaikea. Silloin on tyhmä asenne vaikkei itse tyhmä olisikaan.
Keskustelua voinee muuttaa myös käytettyihin ulottuvaksi. Eihän uusia autoja ole tuotu yksityisten toimesta kuin todella pieni osuus.
Myönnätkö esittämäni "laskelman" paikkaansapitävyyden?
Että semmoista.
te olette älyllisesti niin ylivertaisia. Kyllä vanhempanne voivat olla teistä ylpeitä. Toivoivatko he teistä virkamiehiä vai eikö yksityissektorilla ollut täydellisydellenne käyttöä?
PS: HUHHUH! Koulukiusatut ovat aina pahimpia...
Tässä sinun mieliksi esimerkkinä käytetty auto, jonka verotusarvo on 20000 euroa ja minkä autoliike myy 15000 eurolla:
Oletetaan, että auton ostohinta on 7000 euroa, veroprosentti 28.
Yksityinen maksaa autoveroa 5110 euroa ja elviä 1124 euroa. Alvia hän ei joudu maksamaan. Auton hinnaksi tulee siis 13234 euroa.
Autoliike maksaa autoveroa 5110 euroa ja elviä 1124 euroa. Kun liike myy auton 15000 eurolla, maksetaan alvia myynti- ja ostohintojen erotuksesta, mikä on 8000 euroa. Siitä alv:n osuus on 1443 euroa. Myyjä saa vähentää tästä summasta jo maksamansa elvin 1124 euroa, jolloin alvia jää elvin lisäksi maksettavaksi 319 euroa. Ilman elvin vähennysoikeutta liike joutuisi maksamaan elvin kahteen kertaan, koska alv lasketaan myyntivoitosta, mikä sisältää myös autoveron ja elvin. Autoliikkeen kulut yhteensä 13553 eli 319 euroa yksityistä enemmän. Tuo 319 euroa on sama summa, mikä on alv:n osuus myyjälle jäävästä katteesta autoveron ja elv:n maksun jälkeen.
Eli toisin sanoen, jos autoliike ostaa käytetyn auton Suomesta samaan hintaan kuin mitä yksityinen siitä on maksanut Suomeen tuodessaan (13234 euroa) ja myy sen samalla 15000 euron hinnalla jää katetta 1766 euroa. Tuosta katteesta maksetaan alv:n täsmälleen saman verran kuin esimerkin tuontiautosta eli 319 euroa.
Vaikka näitä lukuja yrittä pyöritellä miten päin vaan, kaikki maksavat lopulta saman verran. Pitää vain ymmärtää, miten maksut muodostuvat eikä takertua sanaan vähennysoikeus. Se tarkoittaa aivan jotain muuta kuin mitä monet tuntuvat kuvittelevan.
Elv:n vähentäminen ei tarkoita etteikö elviä joutuisi maksamaan, vaan se tarkoittaa, että alvista, joka lasketaan autoveron sisältävästä hinnasta, saa vähentää elvin, koska se on jo maksettu eikä sitä tarvitse maksaa toiseen kertaan.
Samaan lopputulokseen päästäisiin, jos vähennysoikeudesta luovuttaisiin ja alv laskettaisiin hinnasta, joka ei sisällä autoveroa ja elviä. Koska alv tällä hetkellä lasketaan autoveron ja elvin sisältämästä hinnasta, pitää vähennysoikeuden olla olemassa, jotta veron määrä olisi kaikille sama.
Elvi ei muodostu autokaupan kuluksi. Tajuat varmaan sen, että kun elvi voidaan vähentää, niin sitä ei enää voida poistaa kirjanpidossa poistoina. Poistoina voidaan käsitellä vain varsinainen autovero. Vähennysoikeudesta siis seuraa, ettei elvi ole autokaupan varsinainen kulu niin kuin autovero on.
En ymmärrä miksi tätä asiaa on niin vaikea käsittää.
Koska tilanne on täysin sama kuin aina ennenkin = asiaa ymmärtävien piiri ei tippaakaan laajene, päätän lähetykseni tältä osin tähän.
Jotenkin tuntuu, että välttelet vastaamasta esittämiini kysymyksiin. Miksi?
Siinä olen samaa mieltä, että ei tätä keskustelua vapaa-ajalla viitsi käydä, joten jatketaan aamulla virka-ajan puitteissa.
Mikäli vastaa kaikille ja kaikkiin juttuihin ihmetellään kenen palkkalistoilla kirjoittee ja uhataan selvittää kuka on juttujen takana. Silloin kun lopettaa johonkin, sanotaan että eipä osannut vastata.
Sinulle vastasin jo, että kysymys on todennäköisyyksistä. Tullin kulloinkin voimassaoleva prosenttitaulukko ja yleisprosentit 29/30 ovat lain mukaisia lähtökohtia. Mikäli käytetään yleisprosenttia ja yksilöllinen myöhemmin löytyy, palautetaan liikaa peritty automaattisesti, mutta mikäli % on suurempi, ylimääräistä ei peritä.
Oikea prosentti on tavoite, mutta useimmiten se ei ole tiedossa ja silloin tietnkin käytetään noita laissa säädettyjä taulukoita ja 29/30. Mikäli tullin käyttämiä väittää vääräksi, on perusteltava väittämänsä tietynasteisin todennäköisyystodistein. Eihän tuossa muuta ole. En ole milloinkaan mitenkään puolustanut noita taulukoita, koska niitä ei edes pitäisi olla olemassa. Pitäisi olla vain yksi ja sama prosentti kaikille.
Jaahas, kellokortti leimattu puoli kahdeksalta ja jälleen napsahti puoli tuntia työaikapankkiin.
Ei kai tähän mitään todennäköisyyksiä kannata sotkea. Kyse on ennemmin normihierarkiasta.
Yleisprosentit 29/30 tulevat autoverolaista, jota ei ymmärtääkseni ole säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Vielä vähemmän autoverolaki on Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen tasoinen säädös.
Perusoikeuksiin ja hyvän hallinnon edellytyksiin kuuluu tasavertainen kohtelu viranomaisessa.
Miten tämä prosentti hässäkkä täyttää vaatimuksen? Tulli on julkaissut prosentit aivan sattumanvaraisista merkeistä ja uudet prosentit lävähtävät nettiin aivan yllättäen.
Ei siinä valituksessa tarvitse mitään todennäköisyyksiä esittää sille, että tullilla on tiedossaan esim. Mazda 626:n prosentit. Se nyt lienee päivänselvää, koska niitä on aikoinaan myyty tuhansia ja taas tuhansia.
Toinen kysymys tasavertaisuuden toteutumisesta on erot prosenttien julkaisemisessa. Kuten jo aiemmin esitin, on kestämätöntä, että joidenkin merkkien mallit yksilöity kymmeniin mallivariaatioihin ja joidenkin taas ainoastaan yhteen.
Tulli ei ole esittänyt mitään perustetta menettelylleen. Ei puhettakaan kansalaisten tasavertaisuudesta.
Euroopan yhteisön tuomioistuin on ymmärtääkseni linjannut, että yksittäistapauksessakaan ei veroa saa kantaa enempää kuin vastaavassa maassa jo olevassa autossa sitä on jäljellä.
Nyt sinä sitten väität, että yleisprosentin käyttäminen on aivan ok. Sitä se ei todellakaan ole.
On aivan perusteltua olettaa, että myös julkaisemattomissa automerkeissä ja -malleissa on huomattava osuus yleisprosentin alittavia tapauksia.
Haluaisin kuulla mielipiteesi siitä, että onko mainittuihin seikkoihin vetoava valittaja mielestäsi valittamassa aiheetta? Ja onko valitus jo ennalta tuomittu kaatumaan?
hallinton: Ei kai tähän mitään todennäköisyyksiä kannata sotkea. Kyse on ennemmin normihierarkiasta.
kK: Veroa on peritty esim. 10.000e ja tähän määrään on päästy käyttämällä prosenttia x ja verotusarvoa y. Vertailtavanahan ovat vero 10.000 euroa ja se verosta jäljellä oleva määrä joka sisältyy samanlaisen käytetyn auton aurvoon.
Mikäli valittaja katsoo, ettei jäljellä oleva määrä ole 10 tonnia, olisi perusteluna tiedettävä kumpi on väärä x vai y, vaiko molemmat. Yleensä verovelvollinen ei pysty yksiselitteisesti todistamaan kumpaakaan vääräksi, koska hän ei tiedä, mikä samanlaisen auton exakti arvo on.
Hän saattaa toki tietää, että sellaisia autoja on myytävänä 35.000 - 40.000 euron pyyntihinnoilla, mutta yleisiä kauppahintoja ei ole tiedossa ja todennäköisesti kaikkia samanlaisia autojakaan ei todellisuudessa myydä samalla hinnalla.
Vielä vähemmän hän tietää sitä, mikä on ollut vertailuauton CIF-hinta, jonka pohjalta oikea veroprosentti syntyy. Ellei tullikaan ole veroprosenttia selvittänyt, ei ole mitenkään mahdollista saada selville sitä jäljellä olevaa veroa.
Tullilla on kuitenkin velvollisyys tehdä veropäätös ja he tekevät sen siten kuin laki edellyttää. Valittajalle ei jää mitään muuta mahdollisuutta, kuin vedota todennäköisyyteen liian korkeasta verosta. Miten muuten voisi tehdä?
hallinton: Yleisprosentit 29/30 tulevat autoverolaista, jota ei ymmärtääkseni ole säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Vielä vähemmän autoverolaki on Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen tasoinen säädös.
kK: Verolaki ei vaadi perustuslain säätämisjärjestystä. Autoverolaki ei saa olla ristiriidassa EU:n säännösten kanssa.
hallinton: Perusoikeuksiin ja hyvän hallinnon edellytyksiin kuuluu tasavertainen kohtelu viranomaisessa.
kK: Näin on.
hallinton: Miten tämä prosentti hässäkkä täyttää vaatimuksen?
kK: Erittäin huonosti.
hallinton: Tulli on julkaissut prosentit aivan sattumanvaraisista merkeistä ja uudet prosentit lävähtävät nettiin aivan yllättäen.
kK: Merkit eivät sinänsä ole sattumanvaraisia, vaan ne kattavat suurimman osan tuotavista autoista. Prosenttejahan on selvästi pyritty julkaisemaan siinä järjestyksessä, miten paljon mitäkin merkkiä tuodaan. Myös esim. Chryslerin ja Volvon aikainen julkaiseminen viittaisi siihen, että ne merkit, joissa on paljon pieniä prosentteja olisivas olleet etusijalla.
hallinton: Ei siinä valituksessa tarvitse mitään todennäköisyyksiä esittää sille, että tullilla on tiedossaan esim. Mazda 626:n prosentit. Se nyt lienee päivänselvää, koska niitä on aikoinaan myyty tuhansia ja taas tuhansia.
kK: Tullilla on lain mukaan velvollisuus julkaista prosentit ja vasta julkaistut kelpaavat veron perusteeksi. Käytäntö on ettei niitä lähdetä yksittäin selvittämään.
hallinton: Toinen kysymys tasavertaisuuden toteutumisesta on erot prosenttien julkaisemisessa. Kuten jo aiemmin esitin, on kestämätöntä, että joidenkin merkkien mallit yksilöity kymmeniin mallivariaatioihin ja joidenkin taas ainoastaan yhteen.
kK: Ei hyvä. Tämä muutos näytti johtuvan HAO:n ratkaisusta, jossa yleisprosenttia ei hyväksytty, mikäli vastaavasta mallista oli prosentti julkaistu.
hallinton: Tulli ei ole esittänyt mitään perustetta menettelylleen. Ei puhettakaan kansalaisten tasavertaisuudesta.
kK: Eihän koko prosenttisysteemissä ole kyse tasavertaisuudesta. Vain sama prosentti kaikille autoille oli tasavertainen.
hallinton: Euroopan yhteisön tuomioistuin on ymmärtääkseni linjannut, että yksittäistapauksessakaan ei veroa saa kantaa enempää kuin vastaavassa maassa jo olevassa autossa sitä on jäljellä.
kK: Tästähän nimenomaan koko asiassa on kysymys, kaikki muu on pelkastää sitä, millä keinoin tähän pyritään.
hallinton: Nyt sinä sitten väität, että yleisprosentin käyttäminen on aivan ok. Sitä se ei todellakaan ole.
kK: En väitä niin, vaan olen selvästi sanonut, ettei asia ole järjestettävissä tällä "historiallisten prosenttien" periaatteella Suomen tilanteessa, jossa verotusarvo muutettiin hankintahinnasta yleiseen vähittäismyyntihintaan. Mahdoton mikä mahdoton.
hallinton: On aivan perusteltua olettaa, että myös julkaisemattomissa automerkeissä ja -malleissa on huomattava osuus yleisprosentin alittavia tapauksia.
kK: Totta
hallinton: Haluaisin kuulla mielipiteesi siitä, että onko mainittuihin seikkoihin vetoava valittaja mielestäsi valittamassa aiheetta? Ja onko valitus jo ennalta tuomittu kaatumaan?
kK: Sillä perusteella ei ole aiheeton, että veroprosentti pitäisi olla yksiselitteinen, eli tällä hetkellä myös 2002 ja vanhemmille autoille sama 28% kuin 2003 ja uudemmille. Koska KHO on Siilin-jutussa perustanut päätöksensä historiallisiin prosentteihin ja autoverolaki on sen mukaan säädetty, 28%:n periaatteeseen perustuva valitus tulee tuskin menestymään. Ei menestynyt ainakaan HAO:ssa.
Voiko sellainen valitus menestyä, että väittää tullilla olevan arkistoistaan mahdollisuus selvittää julkaisematon prosentti? Tuskin laista löytyy sille perustetta. Mikäli tulli on laiminlyönyt tehtävänsä julkaista prosentteja, on kysymys kanteluasiasta. Kanteluita lienee tehty.
Sama koskee noita eri tarkkuuksilla laadittuja taulukoita ja taspuolisuuden vaatimusta yleensäkin.
Menestymiskelpoinen valitus siis edellyttää todisteet veroprosentin virheellisyyden riittävän asteisesta todennäköisyydestä. Esimerkkinähän nyt ovat nuo HAO:n tapaukset, joissa tietystä moottori tai varusteversiosta Volvon 850 mallissa on julkaistu prosentti 23%, mutta toisesta 850-versioista ei. HAO piti todennäköisempänä sitä, että myös sen verotetun 850-version prosentti on 23% kuin että se olisi yleisprosentti 30%, jolla verotus oli toimitettu. Tällä periaatteella tässä suossa tarvotaan.
Veroprosentista löytyy oikeustieteellistä tekstiä:
Defensor Legis N:o 5/2003 Matti Heimonen
KUINKA LASKETAAN KÄYTETYN HENKILÖAUTON AUTOVEROSTA
JÄLJELLÄ OLEVA MÄÄRÄ SYRJIMÄTTÖMÄSTI ? (Wie wird die noch vorhandene Steuer eines Gebrauchtwagens
ohne Diskriminierung vermittelt?)
Tuontiautoverolakihan koostuu pääasiallisesti kahdesta pääasiasta, verotusarvosta ja veroprosentista. Myönnät siis että ainakin puolet lain perusteista ei ole hyväksyttäviä? Miten siis voit puolustaa kyseistä hallintoalamaisten perusoikeuksia halventavaa tekelettä? Jo se, että Suomessa todistustaakka verottajan edessä on verotettavalla on täysin käsittämätön asia, autoverotuksessa tämä yhtälö korostuu raadollisuudessaan koska yksilölle tulli ei anna edes mahdollisuutta selvittää asian oikeellisuutta.
kK:
”Valittajalle ei jää mitään muuta mahdollisuutta, kuin vedota todennäköisyyteen liian korkeasta verosta. Miten muuten voisi tehdä?”
Elevi:
Vähennät tullin verotusarvosta, tullin määräämät verot. Mikäli jäljelle jäävä verotonarvo on suurempi, kuin autosta maksamasi veroton kauppahinta, on tulli tällöin määrittänyt liian korkean verotusarvon. Vetoat valituksessa niin sanottuun ”takaisinlaskentaan” ja esität perusteluina tämän kauppahintaasi perustuvan takaisinlaskennan.
KHO:2002:85, Siilin päätöksen esittelijäneuvos Marina Äimä Verotus-lehti 2/2003 s.127:
”Sekä KHO että EYT tuomiossaan pitävät lähtökohtana todellista kauppahintatasoa eikä mitään tilastollisesti tai muulla menetelmällä laskettuja keskiarvoja.”
”Jos veron määräämisessä lähdetään muusta kuin tosiasiallisesta kauppahinnasta, pysytään EYT:n tuomion vaatiman syrjimättömyyden piirissä vain sillä edellytyksellä, että verotuksen tosiasiallinen taso jää niin alhaiseksi, ettei vero muodostu syrjiväksi. Syrjintää ei saa ilmetä yhdessäkään tapauksessa.”
Elevi:
HAO on toteuttanut juuri tätä Marina Äimän verotuslehdestä lainaamaani kommenttia tuoreessa päätöksessään. Termit eivät ole vaikeita ymmärtää. Termi KAUPPAHINTA on edelleenkin käytössä.
Helsingin hallinto-oikeuden päätös 05/1852/1:
”Hallinto- oikeus toteaa, että tilastolliseen arvonmääritykseen perustuvaa hinta- arviota voidaan käyttää ennusteena auton markkinahinnasta, mutta hintahajonnan vuoksi yksiselitteisen oikeita arvoja ei voida määritellä. Tässä tapauksessa auton toteutunut kauppahinta on ollut ALEMPI kuin tilastolliseen arvonmääritykseen perustunut verotusarvo. Kauppahinta ei kuitenkaan ole poikennut tilastollisesta hinta-arviosta merkittävästi keskimääräistä hintahajontaa enempää eikä asiassa muutoinkaan ole ilmennyt, ettei kyseistä kauppaa olisi tehty normaalien markkinaehtojen vallitessa. Tähän nähden hallinto-oikeus katsoo, että valittajan ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo on veropäivänä 22.5.2003 kyseisen kauppahinnan ja autoon tehtyjen korjausten perusteella arvioituna 39 000 euroa.”
Elevi:
Tilastollisesti määritelty verotusarvo olisi ollut hyväksyttävissä vain siinä tapauksessa, että se olisi ollut ALEMPI, kuin todellinen kauppahinta, kuten Marina Äimäkin kirjoittaa.
Koska useimmilla ei liene tuota julkaisua käytettävissä ja vaikka ei olisikaan, useimmat eivät pysty tulkitsemaan oikeustieteellistä tekstiä, laitan kirjoittajan loppukommentin:
"Kun autoverot määrätään autoverolain mukaan
verollisten vähittäishintojen pohjalta, verotus
muuttuu selkeäksi ja yksinkertaiseksi veroprosenttien
suhteen sekä syrjimättömäksi, kunhan
laista poistetaan ennen vuotta 2003 valmistettujen
autojen erikoiskohtelu, eli ryhdytään käyttämään
myöskin näiden käytettyjen autojen verotuksessa
käytetyn auton maahantuonnin aikaisia
uuden auton veroprosentteja."
Tarkemmat perustelut siis Defensor Legis-julkaisun numerossa 5/2003. Kirjoittajan esittämiä muutoksia lakiin ei ole tehty, eli kusessa ollaan.
valmis hyväksymään verotuksen selkeyttämiseksi liian korkeat veroprosentit kun ne kerätään yksityiseltä kansalaiselta? Virallisten maahantuojien VM:n hiljaisella hyväksynnällä tehtyjä veronkiertoja ei siis ole tarvetta tuomita yksityisen kuluttajan eduksi. Nykyinen autoverolaki joka verotusarvon määrittelyssä lähtee virallisen maahantuojan keksimästä määrästä ei ainoastaan sodi oikeuskäsitystä vastaan vaan on virallisen autokaupan härskiä protektionismiä, joka ei kuulu valtiovallan tehtäviin. Vaikkakin maan tavalla on pitkät lähes historialliset perinteet.
Oliko artikkelissa paljonkin tutustumisen arvoista sisältöä?
Pohdin vain, että pitääkö suunnata oikeuslähteille Fabianinkadulle tai Caloniaan.
http://www.edilex.fi/lakikirjasto/1058.pdf
Artikkelissa on melko tyhjentävästi esitetty ongelma, sen syyt ja ratkaisu. Mutta edellyttää autoverotuksen hyvää tuntemusta ja valmiutta lukea juridista tekstiä.
Edilexiin päässee (ehkä) kirjaston nettipäätteeltä? Jos siis ei kiinnosta NIIN paljon, että hankkisi yksityishenkilönä tunnukset tai ellei itse ole oikeudet omaava virkamies...
Seitsemän sivua täyttä tekstiä. Täytyy tulostaa ja tutustua tarkemmin.
Kiitokset.
Edellä hallinto-oikeus oli ottanut kantaa auton verotusarvon määrittämiseen.
Teem vastaselitystä tullille autosta, jolle ei varmasti löydy veroprosenttia, koska ko autoa ei ole tuoto ko vuonna Suomeen.
Onko hallinto-oikeus tehnyt päätökiä prosentista tässä tapauksessa?
Minulla vaatimus on pienin löytyvä eli 13% koska:
"Jos Tulli ei pysty kiistattomasti selvittämään edellä kuvattua yksilöllistä veroprosenttia, KHO:n päätöksen lausuman mukaisesti toissijaisesti verotuksessa on käytettävä alinta tiedossa olevaa prosenttia, jonka maahantuodut henkilöautot ovat sisältäneet veroa. Vain näin voidaan tarkemman selvityksen puuttuessa varmistua siitä, että veroa ei yhdessäkään yksittäisessä tapauksessa kanneta liikaa."
Edellä hallinto-oikeus oli ottanut kantaa auton verotusarvon määrittämiseen.
Teem vastaselitystä tullille autosta, jolle ei varmasti löydy veroprosenttia, koska ko autoa ei ole tuoto ko vuonna Suomeen.
Onko hallinto-oikeus tehnyt päätökiä prosentista tässä tapauksessa?
Minulla vaatimus on pienin löytyvä eli 13% koska:
"Jos Tulli ei pysty kiistattomasti selvittämään edellä kuvattua yksilöllistä veroprosenttia, KHO:n päätöksen lausuman mukaisesti toissijaisesti verotuksessa on käytettävä alinta tiedossa olevaa prosenttia, jonka maahantuodut henkilöautot ovat sisältäneet veroa. Vain näin voidaan tarkemman selvityksen puuttuessa varmistua siitä, että veroa ei yhdessäkään yksittäisessä tapauksessa kanneta liikaa."
Olen valmis jatkamaan keskustelua kanssasi fakta- ja asiapohjalta (mm. tuo DL:n artikkeli). Tulostin sen itsekin. En ole vuosiin sitä lukenut.
Pääsääntöisestihän täällä ei valitettavasti hyödyllistä keskustelua synny, koska lähes kaikilta puuttuvat lähes kaikki alkeistedot asioista. Tiedon murusia on monella, mutta ei ole kykyä hahmottaa kokonaisuuksia tai sitten todella suuri syy on se, ettei yleensäkään pysty lukemaan esim. oikeuden päätöksiä, lakitekstiä jne. Myös asennevammaisuus on säännönmukainen vaiva.
Autoverossa olisi kuitenkin paljon mielenkiintoisia juttuja ruodittavaksi, johon paremman foorumin puuttuessa tällainenkin palsta voisi soveltua. Väistämättä näillä nimettömänä kirjoittelevien palstoilla on taipumus muodostuvat pelkäksi pas**n jauhannaksi, mutta kun taas rekisteröitymistä vaativille palstoille ei kirjoita kukaan.
Siis lukekaamme Matin teksti!
KK:"...mutta ei ole kykyä hahmottaa kokonaisuuksia tai sitten todella suuri syy on se, ettei yleensäkään pysty lukemaan esim. oikeuden päätöksiä, lakitekstiä jne. "
Tästä tuli mieleen, että:
Eikö mielestä lait ja asetukset tulisi laatia ja kirjoittaa siten, että ns. maallikkokin ne ymmärtäisi, eikä vain pieni lakitieteen asiantuntijoiden joukko? Eikö se edistäisi luottamusta valtioon, lainsäätäjiin, ja tuomioistuimiin? Ei tarvitsisi tällaisia tulkintoja vatvoa vuosikausia.
Ei kai se nyt niin mahdoton tehtävä ole laatia lait ilman hirvittäviä koukeroita ja kirjoittaa ne selkeään muotoon? Onko kansanedustajilla riittävät kyvyt ja valmiudet lakien laatimiseen, monasti tuntuu ettei ole.
insinööri: "Onko kansanedustajilla riittävät kyvyt ja valmiudet lakien laatimiseen, monasti tuntuu ettei ole."
Ei ole!
Kansanedustajat eivät oikeasti laadi (kirjoita) lakeja. Lakitekstit tulevat ministeriöiden syövereistä virkamiesten tuottamina.
Näiden tuotoksien kritisoiminen on muotia ja monilta osin kritiikki pitääkin paikkansa.
Autoverolakia säädettäessä ei kansanedustajilla ole ollut mitään käsitystä säätämänsä lain sisällöstä.
Autoverolaki tarvitsee pikaisesti tuekseen hyviä oikeustapauksia, mieluiten KHO:n ennakkoratkaisuja. Tarvetta niille on, vaikka elvi jätettäisiinkin rauhaan.
Eivät ne insinöörit sen parempia lainlaatijoita kuitenkaan ole. Tutustu vaikkapa ajoneuvolakiin, joka säätelee autojen teknisistä vaatimuksista. On sellaista tekstiä, että ei ihan heti aukea tavalliselle kansalaiselle. Ja se on hyvin pitkälle insinöörien käsialaa..
Auton sähkökaavio pitäisi laatia siten, että maallikkokin sen ymmärtää. Hyvä tavoite, mutta vaikea toteuttaa. Suomessa ja Ruotsissa lienevät maailman selkeimmät lakitekstit. Esim. Ranskassa, josta EU:n hallintokultturi paljolti juontaa juurensa, ei tavallisella pulliaisella ole mittän toivoa saada lakitkstistä selvää.
Olen käyttänyt usein esimerkkinä tuota - täälläkin viime keskusteluissa esillä olleen - kuudennen alv-direktiivin alkutekstiä:
EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 99 ja 100 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, ottaa huomioon edustajakokouksen lausunnon (EYVL N:o C 40, 8.4.1974, s. 25), ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EYVL N:o C 139, 12.11.1974, s. 15), sekä katsoo, että kaikki jäsenvaltiot ovat jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta 11 päivänä huhtikuuta 1967 annettujen neuvoston ensimmäisen ja toisen direktiivin (EYVL N:o 71, 14.4.1967, s. 1301/67) mukaisesti ottaneet käyttöön arvonlisäverojärjestelmän,
jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien korvaamisesta yhteisöjen omin varoin 21 päivänä huhtikuuta 1970 tehdyn päätöksen (EYVL N:o L 94, 28.4.1970, s. 19) mukaan yhteisöjen talousarvio olisi muista tuloista riippumatta rahoitettava kokonaan yhteisöjen omin varoin; näihin varoihin sisältyvät muun muassa arvonlisäverosta kertyvät varat, jotka saadaan soveltamalla yhteistä verokantaa yhtenäisesti määrätyn arviointiperusteen mukaan yhteisön säännösten mukaisesti, olisi edistettävä henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien liikkumisen todellista vapauttamista ja kansantalouksien keskinäistä vuorovaikutusta, olisi kiinnitettävä huomiota tavoitteeseen, joka koskee maahantuonnin verollisuuden ja viennin verottomuuden lakkauttamista jäsenvaltioiden välisessä kaupassa, sekä yhteisen liikevaihtoverojärjestelmän tasapuolisuuteen suhteessa tavaroiden ja palvelujen alkuperään, jotta voitaisiin toteuttaa lopultakin todellisten sisämarkkinoiden kaltaiset yhteismarkkinat, joilla harjoitetaan tasapuolista kilpailua,
verovelvollisen käsitettä olisi täsmennettävä siten, että verotuksen tasapuolisuuden tehostamiseksi jäsenvaltiot voisivat ulottaa sen koskemaan myös satunnaisia liiketoimia suorittavia henkilöitä, verollisen liiketoimen käsite on johtanut hankaluuksiin erityisesti verollisiin liiketoimiin rinnastettavien liiketoimien osalta, minkä vuoksi näiden käsitteiden selventäminen on välttämätöntä, verollisen liiketoimen suorituspaikan määritteleminen on johtanut jäsenvaltioiden välisiin toimivaltakiistoihin, jotka koskevat erityisesti tavaroiden luovutusta asennuksineen sekä palvelujen suoritusta; vaikka palvelun suorituspaikaksi periaatteessa olisi määriteltävä suorittajan pääasiallinen toimipaikka, suorituspaikka olisikin määriteltävä sijaitsevaksi vastaanottajan maassa, erityisesti eräiden sellaisten palvelujen osalta, jotka suoritetaan verovelvollisten välillä ja joissa palvelujen kustannukset sisältyvät tavaroiden hintaan, verotettavan tapahtuman ja verosaatavan syntymisen käsitteitä olisi yhdenmukaistettava, jotta yhteisön verokannan käyttöönotto sekä siihen myöhemmin tehtävät muutokset tulisivat samanaikaisesti voimaan kaikissa jäsenvaltioissa,
veron peruste on yhdenmukaistettava, jotta yhteisön verokannan soveltaminen verollisiin liiketoimiin johtaisi vertailukelpoisiin tuloksiin kaikissa jäsenvaltioissa, jäsenvaltioiden soveltamien verokantojen on mahdollistettava edellisessä vaiheessa kannetun veron tavanomainen vähentäminen, olisi laadittava yhteinen luettelo verovapautuksista, jotta omien varojen kanto tapahtuisi yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, vähennysjärjestelmää olisi yhdenmukaistettava, siltä osin kuin sillä on vaikutusta kannon todelliseen kertymään, ja vähennyksen suhdeluku olisi laskettava samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa, olisi täsmennettävä, ketkä ovat veronmaksuvelvollisia erityisesti sellaisten palvelujen osalta, joiden suorittaja on sijoittautunut ulkomaille, veronmaksuvelvollisen velvoitteita on mahdollisimman suuressa määrin yhdenmukaistettava yhtenäisen veronkannon varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa; veronmaksuvelvollisten olisi tehtävä määräajoin ilmoitus liiketoimiensa panosten ja tuotosten kokonaismäärästä, jos tämä vaikuttaa tarpeelliselta omien varojen määräytymisperusteen toteamiseksi ja valvomiseksi, voimassa olevia erilaisia erityisjärjestelmiä olisi yhdenmukaistettava; pienien yritysten osalta on kuitenkin tärkeätä antaa jäsenvaltioiden pysyttää voimassa erityisjärjestelmiään yhteisten säännösten mukaisesti ja pyrkien laajempaan yhdenmukaisuuteen; jäsenvaltioille olisi jätettävä mahdollisuus vapauttaa sellaiset maataloustuottajat, joihin tavanomaista järjestelmää ei sovelleta, tuotantopanoshankinnoista maksettavasta arvonlisäverosta vähennysoikeuden avulla; olisi tärkeätä määritellä tämän erityisjärjestelmän perusperiaatteet sekä päättää yhteisestä menetelmästä näiden maataloustuottajien arvonlisän laskemiseksi omien varojen kannon tarpeita varten, tämän direktiivin säännösten yhdenmukainen soveltaminen olisi varmistettava, ja tätä tarkoitusta varten olisi säädettävä yhteisön neuvottelumenettelystä; arvonlisäverokomitean asettaminen mahdollistaisi jäsenvaltioiden ja komission välisen läheisen yhteistyön, jäsenvaltioiden olisi tietyin rajoituksin ja edellytyksin voitava toteuttaa tai pysyttää voimassa tästä direktiivistä poikkeavia erityistoimenpiteitä veronkantamisen yksinkertaistamiseksi taikka tietyntyyppisten veropetosten tai veron kiertämisen estämiseksi,
saattaa osoittautua tarkoituksenmukaiseksi antaa jäsenvaltioille lupa tehdä kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa sopimuksia, jotka sisältävät poikkeuksia tästä direktiivistä, ja on välttämätöntä säätää siirtymäkaudesta kansallisten lainsäädäntöjen asteittaisen mukauttamisen mahdollistamiseksi määrätyillä aloilla, ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
Huh huh...
Tuon, kuudennen alv-direktiivin tekstin, kirjoittajilla on ollut vahvat lääkkeet loppu ja kauan.
Ei hitto, ei tuollaista. Ei ei ei. Ihan kaameata jargonia. Pimeää keskiaikaa. Varmaankin vain siksi ettei asiantuntijoilta ja tuomareilta koskaan työt loppuisi.
>>Varmaankin vain siksi ettei asiantuntijoilta ja tuomareilta koskaan työt loppuisi.
se semmoinen on, jossa toinen osapuoli hyväksyy vain omat mielipiteensä absoluuttisiksi totuuksiksi??? Perusta vain oma sivustosi esimerkiksi w w w.valtioolenmina.fi. Voit vaikka kertoa sivuston olevan autoveromyönteinen foorumi josta ymmärtämättömät kansalaiset jotka eivät tajua autoveron oikeudenmukaisuutta ja virkamiesten virheettömyyttä saavat absoluuttisen faktan mikäli vain haluavat ymmärtää.
Henkka:
”KHO:n päätöksen lausuman mukaisesti”
Elevi:
Vaatimuksesi on KHO:n päätöksen kohdasta
7. ASIANOSAISTEN KUULEMINEN
Eli se on Siilinin esittävä vaatimus. Mutta sitä vaatimuksen kohtaahan on hyvä käyttää hyväksi muodostaessa omaa yksilöllistä vaatimusta, kuten olet tehnytkin. Tässä myös pari mallia.
”Tulli ei ole julkaissut autotyyppini yksilöllistä veroprosenttia. Veron määräämisessä käytetty vertailuveron %-luku perustuu tullin sisäisen tutkimukseen autovero-osuuden määrästä uusien autojen hinnoissa. Tulli on itse ilmoittanut kirjeellään (24.10.2002) tämän vero-osuuden vaihtelevan. Tullin tutkimuksessa matalin bensiiniautolle määrätty vero oli 13 %. Tulli määräsi vertailuprosentiksi 29 %, joka on Tullin itsensä antamien tietojen perusteella syrjimättömyyden varmistamiseksi liian korkea.”
”Verovelvollisia, joille todellisuudessa ei löydy yksilöllistä mallikohtaista veroprosenttia, ei kohdella myöskään yhdenvertaisesti. Vertaa mm. ”Muu NEON-sarjan” veroprosenttiluku 13. Katson että niille verovelvollisille, joille ei todellisuudessa löydy yksilöllistä veroprosenttia, tulee ensiksikin syrjimättömyyden varmistamiseksi käyttää pienintä tiedossa olevaa bensiinikäyttöisten autojen veroprosenttia, joka tämän hetken tiedon mukaan on 13 %. Toiseksi katson että näitä verovelvollisia on kohdeltava myös yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisessa verotuksessa on käytettävä samaa alinta tiedossa olevaa prosenttilukua 13. Kolmanneksi katson, että muuta korkeampaa veroprosenttia voidaan käyttää vain siinä tapauksessa, jolloin pystytään takaamaan ja perustelemaan, ettei tämä veroprosentti ole tässä yksittäisessä tapauksessakaan syrjivä. Neljänneksi katson, että syrjimättömyyttä ei takaa se, ettei Tulli pysty määrittämään yksilöllistä veroprosenttia, vaan syrjimättömyyden takaamiseksi on valittava alhaisin tiedossa oleva bensiinikäyttöisten autojen tiedossa oleva prosentti. Viidenneksi katson, että EYT:n asiassa C-101/00 ja KHO:2002:85 perusteluvaatimukset eivät tarkoita sitä, että näyttövelvollisuus mahdollisesta syrjivyydestä voidaan tällaisessa tapauksessa siirtää verovelvolliselle. Kuudenneksi katson, että syrjimättömyydenvaatimus ja perusteluvaatimus tarkoittavat sitä, että Tullin on pystyttävä takaamaan ja perustelemaan käyttämänsä veroprosentti, mikäli sitä käytetään veropäätöksessä.”
Kiitos. Hyödynnän tekstisi vastaselityksessäni.
DL:n artikkeli oli täyttä asiaa, jossa oli onnistuttu lähestymään asiaa kiihkotta.
Erityisen kiinnostava oli analyysi historiallisten prosenttien syrjivyydestä/syrjimättömyydestä talouden näkökulmasta.
Siihen yhdyn täysin, että markkinataloudessa autojen hintoihin ei muinaisella veroprosentilla ole enää vaikutusta. Valtio on valinnut millimetrioikeudenmukaisuuden linjan ja se taitaa kaatua omaan mahdottomuuteensa.
Kuten aiemmin sanottua, kansalaisten tasavertaisen kohtelun varmistaminen on melkein mahdotonta ja tämä on se seikka jonka uskon johtavan todelliseen kriisiin. Näin siis mikäli tuomioistuimet ottavat tosissaan verovelvollisen perusoikeudet. Tulli ei pysty mitenkään perustelemaan toimintansa käänteistä johtuvia prosenttisekoiluja.
Elvi aihe on mielestäni kaluttu loppuun, eikä siitä ole esittää uusia argumentteja ennen kuin asiasta saadaan ratkaisuja.
En halua laittaa rahojani likoon väittelyn kummankaan osapuolen puolesta. Sinun argumenttisi pitää paikkaansa jos ajatellaan, että tavoitteena on kerätä euromääräisesti yhtä paljon veroa. Sen voi jokainen testata Matchbox-autojen ja monopolin rahojen avulla.
Mutta kun en ole varma, että onko se edes tavoitteena. Yhteisöoikeuden kannalta ei kaiketi ole estettä sille, että kansallisessa lainsäädännössä asetettaisiin kotimaiset autokauppiaat huonompaan asemaan. Silloin en pysty sanomaan Turusen & co esittämiä väitteitä ja laskelmia vääriksi.
Se lienee selvää, että autoverolaissa ja avl:ssa on tälläkin palstalla moneen kertaan esitetyt virheet.
Sitäkään en täysin hyväksy, että esität virheiden korjaamiseksi riittävän sen, että vastaisuudessa asiat hoidetaan yhteisöoikeuden mukaisiksi. Miksi sitten aiemminkaan on liikaa perittyjä veroja palautettu?
Elvin sijaan tai lisäksi autoveron kaatumiseen johtavia ongelmia on lukuisia.
Jos lähdetään siitä, että elviä voidaan periä, niin vähennysoikeudesta johtuen autoliikkeiden tuomissa autoissa e/alvin määrä vaihtelee joka tapauksessa. Koska valtiolle tilitettävä alvi lasketaan todellisesta myyntihinnasta eli jos auto myydään tullin määrittämää verotusarvoa alemmalla hinnalla, ei alv-velkaa kerry yhtä paljoa kuin vähennetty elvi on ollut.
Elinkeinonharjoittajalla on lisäksi mahdollista valittaa autoverosta todellisen toteutuneen kauppahinnan perusteella. Mikäli huhu pitää paikkaansa, että tavarantarkastajan lausuntoja ei ole hyväksytty, ei tavallisella kuluttajalla ole käytännössä mahdollisuutta riitauttaa auton verotusarvoa.. Tämä todellisen myyntihinnan käyttäminen on tosin vasta hallinto-oikeuden ratkaisu.
Jos ostan ulkomailta halvalla uuden auton, niin miksi ihmeessä minua verotetaan suomalaisen virallisen maahantuojan ohjehintojen perusteella? Miksi verotusta ei suoriteta kauppakirjaan merkityn hinnan perusteella?
Entäpä jos tuon vaikkapa Chrysler Voyagerin, joita eräs autoliike "harmaatuo" maahan ja myy tasan 10 tonnia halvemmalla kuin Aro-yhtymä. Miksi autovero lasketaan siltikin Aron hintojen mukaan?
Eikö tämä nimenomaan estä tavaroiden vapaata liikkumista?
"Eikö tämä nimenomaan estä tavaroiden vapaata liikkumista?"
Kyllä! Ja tästä on autokaupan ja sen kätyrinä toimivan Kuitusen intressissä vaijeta visusti.
Mikäli uusien autojen tuonnista tulisi koko kansan huvia, olisi se sellainen skenaario jota ei autokauppa uskalla edes ajatella..
EU:n kilpailukyvyn heikkoutena on nimenomaan todellisiin yhteismarkkinoihin siirtymisen hitaus. Autokaupan saamat siirtymäajat on kutakuinkin käytetty, mutta muutokset ovat kuin surullisenkuuluisassa rekkojen kaventamisjutussa.
Meiltä puuttuu edelleen ensimmäinenkin autoalan Lidl.
Kansanedustajillemme saattui todella paha virhe, kun he hylkäsivät kuittiin perustuvan todellisen ostohinnan käytön veroperusteena. Kuitit hyväksytään kaikkialla muualla. Miksi ihmeessä autonostokuitti olisi poikkeus ? Autokauppiaat ovat poikkeuksellisen epäluotettavia? Ymmärtääkseni se samainen autonostokuitti kuitenkin kelpaa yritysten kirjanpitoon ja siten yritysverotuksen perusteeksi.
h: Siihen yhdyn täysin, että markkinataloudessa autojen hintoihin ei muinaisella veroprosentilla ole enää vaikutusta.
kK: Tämähän on päivänselvää.
h: Kuten aiemmin sanottua, kansalaisten tasavertaisen kohtelun varmistaminen on melkein mahdotonta ja tämä on se seikka jonka uskon johtavan todelliseen kriisiin.
kK: Autoveroahan on alennettu 80-luvulta lähtien muistaakseni 7 kertaa. 2003 alennus ei ollut viimeinen. Mikäli asiaan aiotaan saada tolkkua, on seuraavan veronalennuksen yhteydessä luovuttava prosenttitaulukoista siirryttävä yhden ja saman prosentin malliin.
h: Elvi aihe on mielestäni kaluttu loppuun, eikä siitä ole esittää uusia argumentteja ennen kuin asiasta saadaan ratkaisuja.
kK: Loppun kaluttu on joo. Uusista ratkaisuista sen verran, ettei mitään uutta voi enää olla odotettavissa, kun huomioidaan, että asia on vedetty täydellisen oikeusprosessin läpi. Vain tuomioistuimet voivat asian ratkaista tais sitten eduskunta voi hallituksen (VM) esityksestä muuttaa lakia. Sehän ei ole uutta, että vähennysoikeus tullaan poistamaan, mutta sillä kun ei ole merkitystä.
h: Sinun argumenttisi pitää paikkaansa jos ajatellaan, että tavoitteena on kerätä euromääräisesti yhtä paljon veroa. Sen voi jokainen testata Matchbox-autojen ja monopolin rahojen avulla.
kK: Tuostahan ei ole mitään kiistaa ollutkaan (paitsi täällä kirjoituksisssa, joka taas johtuu .....) Jo talonpoikaisjärki sanoo, ettei kaikille samat vero voi olla syrjiviä. Mm. tuosta Heimosen DL artikkelista se on luettavissa, vaikka siinä ei elviä käsiteltykään.
h: Mutta kun en ole varma, että onko se edes tavoitteena. Yhteisöoikeuden kannalta ei kaiketi ole estettä sille, että kansallisessa lainsäädännössä asetettaisiin huonompaan asemaan.
kK: On ja ei. Myös yhteisöoikeuden tarkoitus on nimenomaan verotuksen neutraalisuus myös kansallisesti. Tämähän on mm. alv-direktiivin peruslähtökohtia. Mikäli tuontiauton rekisteröinnistä peritään eri asemassa olevilta eri suuruisia veroja, haittaa se tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Saksalainen auton myyjä ei voi myydä autoaan kaikille suomalaisille samoin verovaikutuksin. Sillä haitataan vapaata liikkuvuutta ja syrjitään saksalaista myyjää.
h: Se lienee selvää, että autoverolaissa ja avl:ssa on tälläkin palstalla moneen kertaan esitetyt virheet.
kK: Kyllä. Autoverolain virhe on tuo prosenttihäslinki ja alv-laissa vähennysoikeus.
h: Sitäkään en täysin hyväksy, että esität virheiden korjaamiseksi riittävän sen, että vastaisuudessa asiat hoidetaan yhteisöoikeuden mukaisiksi.
kK: Yli 28:n olevat prosentit ovat mm. oikeustaloustieteen (kansantalous) professori Heimosen käsityksen mukaan virheellisiä, vaikkakaan eivät Suomen autoverolain vastaisia. HAO ei ole pitänyt autoverolakia tältä osin yhteisöoikeuden vastaisena. Myös KHO:n kanta on, että historiallisia prosentteja voidaan käyttää.
Näin ollen tähän ei liene oikeusteitse tulevan muutosta. Vain eduskunta voi asian korjata.
Elvissä on lopputulos oikea virheellisestä vähennyoikeudesta huolimatta (tai tarkemmin sanottuna siitä johtuen). Mitään takautuvasti korjattavaa ei näinollen näyttäisi olevan. Mikäli sellaista olisi, muutettaisiin systeemiä nopeasti.
h: Miksi sitten aiemminkaan on liikaa perittyjä veroja palautettu?
kK: Vanhan lain aikaisessa verotuksessa ei varmistettu, ettei vero ollut suurempi kuin jäljellä oleva määrä. Veron määrät olivat säännönmukaisesti ja yksiselitteisesti liian suuria.
h:Elvin sijaan tai lisäksi autoveron kaatumiseen johtavia ongelmia on lukuisia. Jos lähdetään siitä, että elviä voidaan periä, niin vähennysoikeudesta johtuen autoliikkeiden tuomissa autoissa e/alvin määrä vaihtelee joka tapauksessa. Koska valtiolle tilitettävä alvi lasketaan todellisesta myyntihinnasta eli jos auto myydään tullin määrittämää verotusarvoa alemmalla hinnalla, ei alv-velkaa kerry yhtä paljoa kuin vähennetty elvi on ollut.
kK: En ymmärrä mitä tarkoitat.
h: Elinkeinonharjoittajalla on lisäksi mahdollista valittaa autoverosta todellisen toteutuneen kauppahinnan perusteella.
kK: Mistä tiedät. Näin ei tietenkään saa olla.
h: Mikäli huhu pitää paikkaansa, että tavarantarkastajan lausuntoja ei ole hyväksytty, ei tavallisella kuluttajalla ole käytännössä mahdollisuutta riitauttaa auton verotusarvoa..
kK: Vaikeaa on.
h: Tämä todellisen myyntihinnan käyttäminen on tosin vasta hallinto-oikeuden ratkaisu.
kK: Eikä tapaus koskenut autoliikkeen tuomaa autoa.
h: Jos ostan ulkomailta halvalla uuden auton, niin miksi ihmeessä minua verotetaan suomalaisen virallisen maahantuojan ohjehintojen perusteella?
kK: Koska se yleensä on yleinen vähittäismyyntiarvo, jota käytetään verotusarvona.
h: Miksi verotusta ei suoriteta kauppakirjaan merkityn hinnan perusteella?
kK: Koska juuri siihen perustuvan verotuarvon käyttäminen todettiin EYT:ssä (Siilin) syrjiväksi. Vanhan lain mukainen verotus perustui ostohintaan.
h: Entäpä jos tuon vaikkapa Chrysler Voyagerin, joita eräs autoliike "harmaatuo" maahan ja myy tasan 10 tonnia halvemmalla kuin Aro-yhtymä. Miksi autovero lasketaan siltikin Aron hintojen mukaan?
kK: Mikäli harmaatuotuja on markkinoilla niin paljon, että ne vaikuttavat yleiseen vähittäismyyntiarvoon, on harmaatuodut otettava huomioon verotusarvoa määrättäessä. Yksittäiskappaleiden hinnat eivät tietenkään muodosta yleistä hintatasoa.
h: Eikö tämä nimenomaan estä tavaroiden vapaata liikkumista?
kK: Periaatteessa ei, koska kaikilla on sama vero. Vero liittyy rekisteröintiin, ei auton ostamiseen. Lähtökohtaisesti auton ostohinta ulkomailla ja myyjän kate ovat merkityksellisiä hintakilpailussa. Kilpailua ei voida perustaa eri suuruisiin veroihin sen mukaan, millä hinnalla kukin auton ostaa. Vero ei siis liity kauppaan vaan rekisteröintiin. Tämähän nyt oli vahvasti esillä tuossa Tanskan alv-direktiiviä koskevassa tulkinnassa.
>>kK: Yli 28:n olevat prosentit ovat mm. oikeustaloustieteen (kansantalous) professori Heimosen käsityksen mukaan virheellisiä ....
"Vero ei siis liity kauppaan vaan rekisteröintiin".
Vero liittyy nimenomaan kauppaan, koska veron maksaa loppupeleissä aina kuluttaja. Sillä että autoverolaissa mainitaan kauppias verovelvolliseksi ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kukaan kauppias ei rekisteröi myytävää autoa ennen ostositoutumista eli koko autohinnan saamista. Tämän tiedät myös sinäkin.
Koko tilanne, että verot eli loppupäässä kokonaishinnat määräytyvät yhden kilpailijan tahdon mukaan on täysin absurdi.
Kertoisitko vielä perustellusti, miksi autojen verotusta ei muka voisi toimittaa ostohinnasta?
kK: Periaatteessa ei, koska kaikilla on sama vero. Vero liittyy rekisteröintiin, ei auton ostamiseen. Lähtökohtaisesti auton ostohinta ulkomailla ja myyjän kate ovat merkityksellisiä hintakilpailussa. Kilpailua ei voida perustaa eri suuruisiin veroihin sen mukaan, millä hinnalla kukin auton ostaa. Vero ei siis liity kauppaan vaan rekisteröintiin. Tämähän nyt oli vahvasti esillä tuossa Tanskan alv-direktiiviä koskevassa tulkinnassa.
Ottooo: Olen jyrkästi eri mieltä kanssasi kylmis. Jos Aro nostaa omia hintoja eli ns. korottaa myyntikatetta, nousee myös harmaatuojien rekisteröintiverot; ja harmaatuojien kate pienenee. Aron verot liittyy hyvin vahvasti muiden tuojien kauppaan.
Voi hyvä isä teidän logiikkaanne!
Ottooo: Olen jyrkästi eri mieltä kanssasi kylmis. Jos Aro nostaa omia hintoja eli ns. korottaa myyntikatetta, nousee myös harmaatuojien rekisteröintiverot; ja harmaatuojien kate pienenee. Aron verot liittyy hyvin vahvasti muiden tuojien kauppaan.
kK: Vastaavasti, mikäli harmaatuojan hinta katsotaan yleiseksi vähittäismyyntiarvoksi, eli he alentavat myyntikatetta (tai ostavat halvemmalla), alenee vastaavasti myös Aron rekisteröintiverot; ja Aron kate suurenee. Harmaatuojan verot liittyy hyvin vahvasti muiden tuojien kauppaan. Autovero ei liity kauppaan vaan rekisteröintiin. Autoa ei ole mikään pakko ostaa rekisteröitynä ja verot maksettuna.
kK:
"Vastaavasti, mikäli harmaatuojan hinta katsotaan yleiseksi vähittäismyyntiarvoksi, eli he alentavat myyntikatetta (tai ostavat halvemmalla), alenee vastaavasti myös Aron rekisteröintiverot; ja Aron kate suurenee. Harmaatuojan verot liittyy hyvin vahvasti muiden tuojien kauppaan. Autovero ei liity kauppaan vaan rekisteröintiin. Autoa ei ole mikään pakko ostaa rekisteröitynä ja verot maksettuna."
epä_tietoinen:
"Mikäli tädillä olisi munat se olisi setä." Harmaatuotujen hinta pitäisi ilman muuta ottaa huomioon niin sanotussa "yleisessä vähittäismyyntihinnassa". Muuten on kyseessä ilmiselvä protektionismi.
Itse asiassa yleisenä vähittäismyyntihintana tulisi pitää halvinta maahantuontihintaa, koska silloin se edistäisi kilpailua. Se joka toimii tehokkaimmin, määrittelee markkinoiden toiminnan ja hintatason. Suurempien pitäisi sitten osallistua kilpailuun ja määritellä katteet sen mukaan että kilpailussa pärjää.
Tämä olisi kuluttajan ja siten markkinatalouden kannalta paras ratkaisu.
mutta verotuksen ei pitäisi MISSÄÄN TAPAUKSESSA saisi perustua "naapurin" ilmoittamaan arvoon. Markkinataloudella ei ole mitään tekemistä nykyisen tlanteen kanssa.
Kilpailuvirasto huhuu! No vitsi vitsinä, siis kilpailuvirasto.
Mielenkiintoinen kysymys on myös ko. Chryslerin tuominen vähän käytettynä Suomeen. Onko verotusarvo silloin Aro-yhtymän hinta vai Sports Car Centerin hinta ? Millä perusteella ?
Käytännössä käytetyn hinnan pitäisi muodostua vastaavan käytetyn hinnan perusteella ja se hinta on markkinatalouden sääntöjen mukaan vähän alle Sports Car Centerin hinnan. Silloin tulee tilanne, jossa vähän käytetystä maksettavaksi tuleva vero on selvästi pienempi kuin uuden auton vero, joka siis on määräytynyt Aro-yhtymän hintojan mukaan ja joka on maksettu myös Sports Car Centerin tuomista autoista.
Koska Sports Car Center tuskin myy autoja tappiolla vaan ihan hyvällä katteella, voidaan olettaa, että vähän käytettykin on saatavissa kohtuullisella hinnalla. Sellaisen tuominen voi silloin tulla hyvinkin kannattavaksi, koska Sports Car Centerin tuomista autoista on jouduttu maksamaan "yliveroa" ja silti tuonti kannattaa. Käytetystä maksettavaksi tuleva vero tulee silloin selvästi tavallista enemmän pienemmäksi kuin uuden auton vero.
Laskuesimerkki:
Uusi Chysler Voyager 2.8 CRD aut. Aro-yhtymä 45700, autovero + elv yhteensä 14301 euroa.
Sama auto, Sports Car Center, hinta 37500 euroa, verot samat.
Noin vuoden käytetty Voyager, hinta (oletettavasti) pudonnut 10 % eli verot lasketaan 33750 euron verotusarvon mukaan. Tällöin verot yhteensä 10696 euroa. Pudotusta veroissa uuteen verrattuna 3605 euroa.
Jos auton hinta olisi myös Aro-yhtymällä 37500 euroa, olisivat uuden auton autovero ja elv yhteensä 11612 euroa. Silloin veroissa erotusta vuoden vanhaan käytettyyn verrattuna olisi vain noin tuhat euroa.
Noin vuoden vanhan käytetyn tuoja voittaa siis veroissa noin 2600 euroa, koska Sports Car Centerin hinnat painavat myös käytettyjen hintoja alaspäin.
Näin käy tietenkin vain, jos volyymit ovat riittävän suuret eikä Aro-yhtymä korjaa hinnoitteluaan.
>>Itse asiassa yleisenä vähittäismyyntihintana tulisi pitää halvinta maahantuontihintaa, koska silloin se edistäisi kilpailua.
Jatketaan vielä vähän.
Jos jokin maahantuoja pyytää autoistaan selvää ylihintaa ja markkinoille ilmestyy harmaatuoja myyden autoja selvästi edullisemmin, on siitä seurauksena kalliimmalta myyjältä autonsa ostaneille auton arvon todellinen romahdus. Sitä he tuskin katsovat hyvällä ja todennäköisesti seuraavalla kerralla auto ostetaan jostain muualta. Käytännössä tällainen pakottaa myös kalliimman myyjän laskemaan hintoja - muuten markkinat ovat menetetyt. Siinä mielessä kilpailun pitäisi purra vaikka veron määrä lasketaankin kalliimman, virallisen tuojan hintojen mukaan.
Vielä tuosta kilpailuasetelmasta. Merkkimaahantuojan ovh, josta määräytyy verotusarvo, on tietenkin merkityksellinen merkkien ja mallien välillä, vaikka samanlaisen auton myyjien välillä sillä ei olekaan merkitystä.
Aina jos maahantuoja pitää liian korkeaa hintaa, se heikentää automallin markkina-asemaa kilpailevien merkkien ja mallien suhteen ja mikäli hinta on vedetty kireälle, tapahtuu tietenkin päinvastoin. Mallikohtaisen hinnan perusteella määräytyvä autovero aiheuttaa tietyn vipuvaikutuksen.
markkinatalous riittää tässä vaiheessa meille typerille Suomalaisille.
Huomaa kyllä, ettei herra/rouva ole ollut tekemisissä kaupanalan kanssa, sen verran outoja ajatuksia markkinoiden toimivuudesta tulee suollettua.
h: Elinkeinonharjoittajalla on lisäksi mahdollista valittaa autoverosta todellisen toteutuneen kauppahinnan perusteella.
kK: Mistä tiedät. Näin ei tietenkään saa olla.
Helsingin hallinto-oikeus 05/1852/1
"Tässä tapauksessa auton toteutunut kauppahinta oli ollut alempi kuin tilastolliseen arvonmääritykseen perustunut verotusarvo. Kauppahinta ... eikä asiassa muutoinkaan ole ilmennyt, ettei kyseistä kauppaa olisi tehty normaalien markkinaehtojen vallitessa."
Verotusarvo putosi 47.317 eurosta 39.000 euroon.
Autoliikkeet tuovat autonsa poikkeuksetta myyntitarkoituksella, jolloin niille avautuu mahdollisuus vaatia verotuksen muuttamista todelliseen kauppahintaa pohjautuvaksi.
Yksityishenkilöt tuonevat auton yleensä normaaleiksi käyttöautoiksi, jolloin heiltä useimmiten puuttuu mahdollisuus näyttää verotusarvon olleen virheellinen.
h: Mikäli huhu pitää paikkaansa, että tavarantarkastajan lausuntoja ei ole hyväksytty, ei tavallisella kuluttajalla ole käytännössä mahdollisuutta riitauttaa auton verotusarvoa.
kK: Vaikeaa on.
Helsingin hallinto-oikeus 05/1854/1
"Lunastusarvo ei kuitenkaan ollut poikennut tilastollisesta hinta-arviosta merkittävästi keskimääräistä hintahajontaa enempää. Asiassa ei ollut ilmennyt, että käyvän arvon määrittelyyn ja lunastukseen olisi liittynyt poikkeuksellisia seikkoja. Tähän nähden hallinto-oikeus katsoi, että valittajan ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo oli veropäivänä 17.9.2003 kyseisen laskelman perusteella 13 100 euroa."
Verotusarvo putosi 15.140 eurosta 13.100 euroon.
Päätökseen on haettu muutosta.
Tässä tullaan siihen tavarantarkastajan lausuntoon. Jos kerran vakuutusyhtiön lunastuksessa määrittelemä hinta on hyväksytty näytöksi oikeasta verotusarvosta, niin miksei sitten tavarantarkatajan lausuntoa?
Tällä palstalla liikkuneiden huhujen mukaan hao olisi hylännyt tavarantarkajien lausuntoihin perustuneita valituksia. Mikäli näin olisi aivan menetelty täysin kategorisesti, niin ihmetyttää, että millä perusteella. Tavarantarkastajat kun monesti ovat samoja henkilöitä, jotka arvioivat ajoneuvojen käypiä arvoja vakuutusyhtiöille. Muussa lainkäytössä tavarantarkasjien lausunnoilla on usein merkittävä painoarvo.
Edellä kerrotun perusteella en tällä hetkellä pidä tavarantarkastajan lausunnon käyttämistä mitenkään huonona ideana. Jos sitä vastaan puhuvia ratkaisuja on todella tehty, olisi viranomaisten syytä julkaista niitä pikaisesti.
Sitten hypättiin uusien autojen pariin.
h: Miksi verotusta ei suoriteta kauppakirjaan merkityn hinnan perusteella?
kK: Koska juuri siihen perustuvan verotuarvon käyttäminen todettiin EYT:ssä (Siilin) syrjiväksi. Vanhan lain mukainen verotus perustui ostohintaan.
Asiahan oli niin, että ennen Siilinin tapausta ulkomaille maksetulla hankintahinnalla tai kotimaisella senhetkisellä käyvällä arvolla ei ollut mitään tekemistä auton verotusarvoa määritettäessä.
Vanhassa autoverolaissa verotus tapahtui vastaavan uuden auton ohjehintaan. Siitä sitten laskettiin tietty kuukausittainen prosentuaalinen alenema. Nimenomaan ajatus siitä lineaarisesti laskevasta auton käyvästä arvosta todettiin yhteisöoikeuden vastaiseksi. Vastaavaa laskelmaa käytetään edelleenkin apuvälineenä käytetyn pakettiauton verotusarvoa määritettäessä.
En tunne Siilinin tapausta tarkkaan, mutta lausuttiinko todellakin jotain uusien autojen verotusarvoista?
h: Entäpä jos tuon vaikkapa Chrysler Voyagerin, joita eräs autoliike "harmaatuo" maahan ja myy tasan 10 tonnia halvemmalla kuin Aro-yhtymä. Miksi autovero lasketaan siltikin Aron hintojen mukaan?
kK: Mikäli harmaatuotuja on markkinoilla niin paljon, että ne vaikuttavat yleiseen vähittäis-myyntiarvoon, on harmaatuodut otettava huomioon verotusarvoa määrättäessä. Yksittäiskappaleiden hinnat eivät tietenkään muodosta yleistä hintatasoa.
Nyt puhutaan siis edelleenkin uusista autoista. Niiden kohdalla verotusarvo katsotaan käytännössä virallisen maahantuojan listahinnasta.
Mikähän on näiden Sports car centerin tuomien autojen verotusarvo? Verotetaanko nekin Aro-yhtymän ilmoittamalla hinnalla.
Entäpä jos Aro-yhtymä ostaa erän uusia autoja Daimler-Chrysler Gmbh:n sijaan joltakin tukkurilta. Mikä niiden verotusarvo olisi?
Miten tilanne eroaa siitä, että kylmäKallen firma ostaisi auto samaiselta tukkurilta? No, kallen firma maksaisi autoverot kuitenkin Aro-yhtymän hinnaston perusteella. Ei sovi minun ajatuksiin tällainen kilpailun estäminen.
Tiettävästi P. Snell on ottanut toimeksiannon tällaisessa asiassa. Aika näyttää.
http://www.sportscarcenter.fi/uudetautot_info.asp?try_id=0&tuo_id=60
Ilmoituksessa ei mainita, että kyseessä olisi pieni rajoitettu erä. Periaatteessa tämä ilmoitus vastaa täysin Aron ja muiden Chrysler merkkiliikkeiden ilmoituksia eli kyseessä ei ole mikään pieni tiukasti rajattu erä.
Voidaan myös kysyä, että kuinka paljon niitä autoja pitäisi olla tarjolla, jotta kelpaisi tullille. Esimerkiksi Skoda Octavia TDI:tä saa jonottaa vähintään neljä kuukautta. Tällä hetkellä myydään jo loppuvuodelle ei oota.
Asiaa tuntemattomasta voi tuntua hullulta miksi joku Aro tai vastaava virallinen maahantuoja rajoittaisi omaa uusien myyntiään pitämällä hinnastossa järjettömän korkeita hintoja. Tälläiselle toiminnalle voi kuitenkin löytyä järjellinen selitys. Esimerkiksi pitämällä jonkin erikoismallin hinnan poskettoman kalliina voidaan varmistaa ettei niitä tule huolto-organisaation riesaksi. Jos Aro tietää ettei pysty myymään Suomen kokoiseen maahan kun muutama kymmenen autoa vuodessa ei tätä kannata välttämättä vaivautua tekemään ollenkaan jos laskee kaikki tuonnista aiheutuvat kulut. Pahimmassa tapauksessa pitää kouluttaa satoja huoltomiehiä ympäri maata ja hankkia kalliita erikoistyökaluja jotta on valmiudet hoitaa muutama korjaus vuodessa. Laittamalla katteeksi ja tätä kautta listahinnaksi jotain älytöntä estetään tehokkaasti myös pieniä kilpailijoita tuomasta näitä autoja. Sama merkkihuolto joutuu kuitenkin nekin hoitamaan. Pieni kulunsa hyvin optimoiva yritys pystyisi myymään muutaman kymmenen autoa sopivalla katteella jos virallinen tuoja ei tätä estäisi hinnoittelullaan. Tekemällä automalli rinnakkaistuojillekin kalliiksi voi siis verotuksen avulla vaikuttaa suoraan kilpailevan liikeyrityksen toimintaan. Tässä liikutaan alueella jolla ei ole enää paljoakaan tekemistä markkinatalouden kanssa.
Tuulilasi-lehdessä oli keväällä artikkeli, jossa pohdittiin tätä "merkkimaahantuojan" asemaa.
Oletetaan, että merkkimaahantuoja tuo uusia autoja Suomeen 40 kpl. Sitten ilmaantuu rinnakkaistuoja, joka tuo samaisia autoja 50 kpl. Kumman julkaiseman hinnaston mukaan autovero määrätään?
Tuulilasi-lehden verkkosivuilla oli keväällä pieni uutinen, että jollekin yritykselle oli tulli mahdollistanut heidän käyttämänsä vähittäishinnan käytön maahantuotujen uusien autojen autoveroa määrättäessä. Yritin etsiä juttua Tuulilasin sivuila, mutta en enää sitä löytänyt.
h: Autoliikkeet tuovat autonsa poikkeuksetta myyntitarkoituksella, jolloin niille avautuu mahdollisuus vaatia verotuksen muuttamista todelliseen kauppahintaa pohjautuvaksi.
kK: Aivan oikein. Ne voivat kyllä sitä vaatia, mikäli ovat myyneet verotusarvoa halvemmalla. Juuri tästä näkökulmasta tuo HAO:n päätös oli perin ongelmallinen. Milloin tuota periaatetta voidaan soveltaa autokauppiaaseen? Mikäli sitä sovelletaan säännönmukaisesti, avautuu autokauppiaalle mahdollisuus spekuloida esim. vaihtoauton hinnalla. HAO:n kanta on noin teoriatasolla täysin ymmärrettävä ja perusteltu, mutta käytännössä hyvin hankala.
h: Yksityishenkilöt tuonevat auton yleensä normaaleiksi käyttöautoiksi, jolloin heiltä useimmiten puuttuu mahdollisuus näyttää verotusarvon olleen virheellinen.
kK: Juuri näin.
h: Tässä tullaan siihen tavarantarkastajan lausuntoon. Jos kerran vakuutusyhtiön lunastuksessa määrittelemä hinta on hyväksytty näytöksi oikeasta verotusarvosta, niin miksei sitten tavarantarkatajan lausuntoa?
kK: Ymmärrän niin, että kun on kyseessä todellinen kauppa/vakuutuslunastus, jossa raha liikkuu puhutaan auton todellisesta arvosta. Hinta on siis faktisesti todellinen, toisin kuin erilaiset arviot, joita voidaan tehdä eri metodeilla. Mm. kuluttajaviraston teettämään tutkimukseen viitaten HAO on todennut, ettei AHTI-tietokannan antamat arviot hinnoista ole sen huonompia kuin muullakaan menetelmällä hankitut arviot, eli se täyttä autoverolain vaatimuksen.
h: Tällä palstalla liikkuneiden huhujen mukaan hao olisi hylännyt tavarantarkajien lausuntoihin perustuneita valituksia.
kK: Tämä ei ole huhu, vaan näin on tullin johtaja sanonut.
h: Edellä kerrotun perusteella en tällä hetkellä pidä tavarantarkastajan lausunnon käyttämistä mitenkään huonona ideana. Jos sitä vastaan puhuvia ratkaisuja on todella tehty, olisi viranomaisten syytä julkaista niitä pikaisesti.
kK: Oleellista on se, minkälaisen lausunnon/arvion tavarantarkastaja antaa. Autoverolain kirjaimen tulkinta on tarkastajalla oltava hyvin hallinnassa, koska hänen on annettava näyttöä siitä, ettei tullin hyväksyttävä arvonmääritystapa ole antanut oikeaa tulosta. Ei siis riitä, että lausuu: Arvioin tämän auton hinnaksi tässä kunnossa ja näillä varusteilla xxxx euroa.
Sitten hypättiin uusien autojen pariin.
h: Miksi verotusta ei suoriteta kauppakirjaan merkityn hinnan perusteella?
h: Asiahan oli niin, että ennen Siilinin tapausta ulkomaille maksetulla hankintahinnalla tai kotimaisella senhetkisellä käyvällä arvolla ei ollut mitään tekemistä auton verotusarvoa määritettäessä.
kK: Uusi auto ???? Käytetyn kohdalla oli näin.
h: Vanhassa autoverolaissa verotus tapahtui vastaavan uuden auton ohjehintaan. Siitä sitten laskettiin tietty kuukausittainen prosentuaalinen alenema. Nimenomaan ajatus siitä lineaarisesti laskevasta auton käyvästä arvosta todettiin yhteisöoikeuden vastaiseksi.
kK: Itse lineaarinen arvonlalennuskaava ei ollut syrjivä, vaan se, ettei laissa ollut taetta siitä, ettei kaavamainen arvonalennuslaskenta tuota syrjimätöntä tulosta.
h: En tunne Siilinin tapausta tarkkaan, mutta lausuttiinko todellakin jotain uusien autojen verotusarvoista?
kK: Siilin-jutussa ei ollut suoraan kyse uusista autoista, mutta ns. kaupanporrasvaikutus, joka todettiin syrjiväksi, sisältyy sinänsä aivan samoin uusiin kuin käytettyihinkin autoihin. Kysymys on siitä, etteivät eri asemassa olevien tuojien verotusarvot muodostu samanlaisiksi sen vuoksi, että liiketoiminnassa uudet autot ostetaan tehtaalta nettohintaan ja yksityinen ostaa vähittäismyyjän katteella lisättyyn hintaan.
EYT totesi, ettei veron perusteissa saa olla eroja.
h: Nyt puhutaan siis edelleenkin uusista autoista. Niiden kohdalla verotusarvo katsotaan käytännössä virallisen maahantuojan listahinnasta.
kK: Tosi on, koska jostakin yleisestä ja julkisesta markkinahinnasta se pitää katsoa ja veron peruste on oltava kaikilla sama. Muuta lähtökohtaahan tässä suhteessa ei voi olla kuin uusien autojen ovh:t Suomessa, kun otetaan huomioon läpinäkyvyys- ym. vaatimukset.
h: Mikähän on näiden Sports car centerin tuomien autojen verotusarvo? Verotetaanko nekin Aro-yhtymän ilmoittamalla hinnalla.
kK: Yleinen vähittäismyyntiarvo. Todennäköisesti Aron hinta on yleisempi. Mikäli SCC myy jotain tyyppiä lähelle Aron lukuja ja tkuvasti kiinteään alempaan hintaan, on SCC:n hinta huomioitava yleistä vähittäismyyntiarvoa määriteltäessä.
h: Entäpä jos Aro-yhtymä ostaa erän uusia autoja Daimler-Chrysler Gmbh:n sijaan joltakin tukkurilta. Mikä niiden verotusarvo olisi?
kK: Tietenkin edelleen yleinen vähittäismyyntiarvo. Eihän sillä ole merkitystä mitä auto on maksanut, mistä se on ostettu ja kuka sen on maahan tuonut. Olennaista on se, että EYT:n vaatimus samasta veron perusteesta täyttyy.
>>Pieni kulunsa hyvin optimoiva yritys pystyisi myymään muutaman kymmenen autoa sopivalla katteella jos virallinen tuoja ei tätä estäisi hinnoittelullaan.
Todellinen veroprosenttihan on aivan jotain muuta kuin tuo 28% kiinteän vähennyksen takia.
Kiinteä vähennys on 450 € verosta diesel käyttöisille autoille ja 650 muille kuin diesel käyttöisille autoille.
Todellinen veroprosentti pyöristyy vasta 28% kalliissa autoissa.
Bensakäyttöisessä verotusarvon on oltava 130 000 euroa ja dieselkäyttöisessä 90000 euroa, jotta todellinen veroprosentti olisi tuo 28%
Jos uuden (bensa) auton verotusarvo on 10000€, niin siitä maksetaan autoveroa 2150€. Tällöin todellinen veroprosentti on pyoristettynä 22%.
Jos joku tuo vastaavanlaisen auton käytettynä maahan ja sille todetaan verotusarvoksi 9000€, niin 28% mukaan autoveroa tulisi maksettavaksi 2520€, mikä on enemmän kuin uudesta on maksettu autoveroa. Tämä johtaa siis helposti syrjivään verotukseen.
Taulukko sovelletuista verotusarvoista, Toukokuu 2006:
Ensimmäinen rivi:
Alfa Rome 147 1.9JTD 103 kw 3d
Päätöspäivä: 20060531
Käyttöönottopäivä: 20060404
Ajokm/1000: 28
Verotusarvo: 21900€
Autovero: 6351.00 €
ALV: 1397.22€
Verot yhteensä: 7748.22€
Autoveroprosentiksi tulee:
6351.00€ / 21900€ = 0,29
Eli kyseisessä tapauksessa verotus on mennyt pahasti pieleen. Kyseisessä hintaluokassa auton todellinen veroprosentti uutena on ollut enintään 27%. Joku siis mättää ja todella pahasti.
KK: "Ei voida asioita ajatella pelkästään "siipeilijöiden" ehdoilla."
Asia siis korjaantuu sillä kun "siipeilijä" maksaa valtiolle lisää veroja? Jos huolto ei kannata omillaan pitää sen hintoja nostaa. Näin tehtäisiin normaalissa markkinataloudessa.
Kaikki myöntävät hiljaisesti nykyisen verotuksen soveltamiskäytännön tuottavan syrjiviä veropäätöksiä, onko asia näin parempi?
Julkaistuista veroprosenteista suurin osa on liian korkeita lisävarusteiden vaikutuksen huomioimatta jättämisen takia.
(m)AHTI-järjestelmä ja ilm. erityisesti MARVO tuottaa aina välillä täysin poskettomia verotusarvoja, erityisesti autoille josta tilastomateriaalia ei ole riittävästi käytettävissä. (Sinänsä ihan luonnollista)
Tämän valossa kuluttajan ostohinnan käyttö veroperusteena ei ole ainakaan yhtään huonompi ratkaisu _JOS_ samaa menetelmää sovelletaan myös kotimaisessa autokaupassa. Alunperin ongelmahan oli siinä että autokauppiaan vero perustui tehdashintaan kun taas yksityisen kuluttajahintaan. Yhtä pätevällä tavalla "syrjimättömyys" voidaan varmistaa sopivalla tekstillä tyyliin "verotusarvona käytetään ostohinnasta ja verottomasta vähittäismyyntiarvosta alempaa."
Ainakin kuluttaja tietäisi etukäteen eurolleen kuinka paljon veroja joutuu korkeintaan maksamaan.
Laskeskelija:
"Ainakin kuluttaja tietäisi etukäteen eurolleen kuinka paljon veroja joutuu korkeintaan maksamaan."
Elevi:
Kyllä. Näinhän se pitäisi olla.
EYT ja KHO pitävät kauppahintaa todellisena auton verotusarvona.
Kuka osaisi vasta, onko kuluttajan ostohinta = kauppahinta?
Alkutilanteessa molempien verot on kyllä samat. Oletetaan että B on ns virallinen maahantuoja isoine ketjuineen ja A yhden liikkeen harmaatuoja. Kun B nostaa hintoja nousee myös kyseisen automallin rekisteröintivero, tämä taas pienentää liike A:n myyntikatetta. Neuvostoajan markkinataloutta!! Samalla tavalla B voi suojata joitain mallejaan, mitä ei ole tarkoitus myydä/tuoda hinnoittelemalla (määrittelemällä rekisteröintivero) mahdollisimman korkeaksi. Lopuksi vielä purkaus EU-tyyppihyväksymisestä. Suomenvaltio ei hyväksy autotehtaiden virallisen edustajan tyypitystä (ei siis autonvalmistaja itse), joka kyllä kelpaa muualla EU:ssa. Mutta kun automallia aletaan tuomaan virallisesti Suomeen, niin johan kelpaa. Ugh!
Älä mollaa meitä. Me tämän palstan kirjoittajat maksamme sinunkin palkkasi. Jatkat vain 8-17, kyllä verovaroista piisaa.
kylmäkalle:
"Kaksi tuojaa: Tuoja A jonka auton omakustannushinta 20.000e. Tuoja B jonka auton omakustannushinta 30.000e.
A myy 25:llä ja B 35:llä. A on huomattavasti tehokkaampi kuin B ja saattaisi vielä tietenkin tyytyä lisäksi pienempään kteeseenkin.
Vero on 10% myyntihinnasta. A:n hinnasta laskien se on 250 euroa ja B:n hinnasta laskien 350.
Kummankin, sekä A:n että B:n verot muuttuvat täsmälleen saman määrän, eli 100 euroa riippuen siitä, kummasta hinnasta vero lasketaan. Sillä ei siis ole mitään vaikutusta kilpailutilanteeseen.
Miten yksinkertaista! Mutta vääntöä varmasti syntyy tästäkin matemaattisesti tosiasiasta, kun otetaan huomioon tämä palstan kirjoittajien ........!"
epä_tietoinen:
Saa olla aika tyhmä asiakas jos ostaa auton 35 tuhanella aurolla, kun toinen myy sen 25 tuhannella...
epä_tietoinen:
Saa olla aika tyhmä asiakas jos ostaa auton 35 tuhanella aurolla, kun toinen myy sen 25 tuhannella...
kK: Juuri näin se hintakilpailu pelaa. Sieltä ostetaan istä halvemmalla saadaan. Autoverolla ei ole siinä asiassa, kuten ei muidenkaan kilpailutekijöiden kanssa, mitään tekemistä.
epä_tietoinen:
Saa olla aika tyhmä asiakas jos ostaa auton 35 tuhanella aurolla, kun toinen myy sen 25 tuhannella...
kK: Juuri näin se hintakilpailu pelaa. Sieltä ostetaan istä halvemmalla saadaan. Autoverolla ei ole siinä asiassa, kuten ei muidenkaan kilpailutekijöiden kanssa, mitään tekemistä.
huolestunut kansalainen:
>>
Niinhän sen kuuluisi mennäkkin markkinataloudessa, eli ostetaan sieltä mistä halvimmalla saadaan. Tällä hetkellä tilanne ei tosiaankaan ole sellainen Suomessa autojen ostamisessa.
Miksi kuluttajat maksavat tuhansia euroja ylimääräistä uusista autoista ostamalla ne Suomesta?
Viittaus hintalaskelman:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1500000000000122&posting=22000000017789747
>Tuohon alvi laskelmaan en osaa sanoa kun ei ole kaupallista koulutusta.
auton sähkökaavio on kaikille ko. kuvaustavan ymmärtäville yksiselitteinen, mutta autoverolainsäädäntöä ei ymmärrä "käsityksesi" mukaan oikealla tavalla kukaan muu kuin sinä.
Auton sähkökaavion tulkintaa ei todellakaan tarvitse hakea KHO:sta saati EU:sta.
Mitäs jos kompensoisit huonoa itsetuntoasi ja ymmärtämättömyyttäsi jollain muulla tavalla kuin mollaamalla muita.
Tarkoitatko "asiaa ymmärtävillä" autoverotuksen parissa työskenteleviä virkamiehiä vai autokaupan intressipiirissä olevia henkilöitä? Kuluttajia sillä ei voitane tarkoittaa?